introvertti

Oletko itsellinen introvertti vai elämäniloinen ekstrovertti? (9/17)     

Introverttina nautit enemmän syvällisistä keskusteluista pienissä ryhmissä kiinnostavien ihmisten kanssa, kuin massatapahtumissa olemisesta. Introvertit lataavat akkujaan omassa seurassaan ja nauttivat ajoittain yksinäisyydestä.

Ulospäinsuuntautunut ekstrovertti sen sijaan saa energiaa muista ihmisistä, mitä enemmän ihmisiä on ympärillä, sen nautinnollisempi tilanne on hänelle. Sosiaaliset kontaktit motiivi kertoo halusta tutustua uusiin ihmisiin ja ylläpitää laajaa ystävä- ja kontaktiverkostoa.

Tämä on blogisarjan yhdeksäs (9/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten sosiaalisten kontaktien tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Motiivit eivät kerro osaamisestamme, vaan sisäisestä palostamme tehdä tiettyjä asioita. Onko sosiaalisten kontaktien tarpeesi korkea tai matala, voit kummassakin tapauksessa olla vuorovaikutustaidoiltasi lahjakas tai harjoitusta kaipaava.

Ekstrovertti nauttii keskipisteenä olemisesta

Henkilöt, joilla on vahva sosiaalisten kontaktien tarve etsivät yhteyttä toisiin ihmisiin. He ovat kiinnostuneita ihmisistä ja tarvitsevat heidän läheisyyttään. He ovat puheliaita, seurallisia ja ulospäin suuntautuneita, nauttivat yhdessä tekemisestä ja hauskanpidosta. Heillä on laaja ystäväpiiri ja he haluavat olla mukana kaiknlaisessa toiminnassa heidän kanssaan.

Jos kontakteja ei ole riittävästi, he alkavat tuntea yksinäisyyttä ja voivat kokea tulleensa hylätyiksi.

Heille sopivat hyvin työtehtävät, joissa pääsee työskentelemään yhdessä muiden kanssa. Erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä heidän sosilaalisuutensa pääsee myös oikeuksiinsa.

Riskinä sosiaalisuudessa on se, ettei henkilön itsenäisestä työskentelystä tahdo tulla valmista, kun hän jää  ”suustaan kiinni”.  Aikataulut pettävät ja työt pääsevät ruuhkautumaan. Tällä voi olla vaikutusta myös työkaverien aikaansaamiseen. Tällaisissa tilanteessa rauhallinen työpiste voi ratkaista ongelman.

Introvertti saa energiaa ja voimaa yksin olosta

Introvertti on henkilö, jonka sosiaalisten kontaktien tarve on matala. He tarvitsevat tietyn määrän omaa aikaa ladatakseen akkujaan, jaksaakseen ja voidakseen hyvin. Yksin olo on heille luontainen olotila, he eivät koe itseään yksinäisiksi tai hylätyiksi. Tästä johtuen heitä saatetaan pitää etäisinä ja kylminä, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Viihdytkö hyvin yksin, omassa rauhassasi? Et kaipaa koko ajan ihmisiä ympärillesi, lataudut omissa oloissasi ja nautit etätöiden tekemisestä. Kun joudut olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, tarvitset välillä omaa aikaa ja rauhaa. Sosiaalisten kontaktien tarpeesi on todennäköisesti matala.

Introvertit työskentelevät mieluimmin itsenäisesti kuin ryhmän jäseninä, etätyö sopii heille erittäin hyvin. He nauttivat tehtävistä, joissa tarvitaan syvällistä pohtimista ja keskittymistä.  Ryhmässä toimiminen, esiintyminen isoille ihmismäärille tai esimerkiksi messuilla oleminen ovat asioita, joita heidän päiviinsä vai kohtuullisesti sisällyttää. Isot ihmismäärät vievät heiltä energiaa enemmän kuin antavat, joten vastapainona tarvitaan omaa rauhaa ja vetäytymistä omiin oloihin. Heidän ystäväpiirinsä on pienempi kuin ekstroverttien, mutta ystävyyssuhteet ovat syvällisiä.

Sosiaalisten kontaktien tarve ja sosiaaliset taidot ovat kaksi eri asiaa

Ekstrovertti, joka nauttii olostaan ihmisten ympäröimänä ja tutustuu mielellään uusiin ihmisiin, ei välttämättä ole taitava kanssakäymisessään ja kommunikoidessaan muiden kanssa. Useimmiten he kyllä ovat mutkattomia vuorovaikutustilanteissa sekä tuttujen että  tuntemttomien  kanssa. Sen sijaan introvertti, joka viihtyy yksin tai pienissä ryhmissä voi olla äärettömän taitava solmimaan ja ylläpitämään ihmissuhteitaan. Poikkeuksia on molempiin suuntiin.

Nykyisin sosiaalisuutta ja erilaisia verkostoja arvostetaan työpaikoilla suuresti. Myös sellaisissa tehtävissä, joissa introvertin persoonallisuuspiirteet tukisivat paremmin työssä onnistumista. Ulospäin suuntaunteet ihmiset lähtevät helpommin soitellen sotaan, kun tietävät pärjäävänsä vähemmälläkin valmistelulla. Introvertti selvittää taustat ja valmistelee asiat perusteellisesti ja saa tätä kautta luotua luottamuksellisen ilmapiirin. Asioiden valmisteluun heiltä kuluu paljon aikaa, jolloin tuottavuus on vähäisempää, mutta laatu on korkea.

Valmennuksissa Reiss Motivaatioprofiili (RMP) läpikäydessä merkittävin asia introverttien kohdalla on ollut se, että he ovat tunnistaneet juuri tämän ominaisuuden itsessään. Havahtuminen siihen, että olen juuri tällaisena hyvä ja oikeanlainen. Useimmat ovat piirteen itsessään tunnistaneet, mutta ympäristössä sitä ei ole tunnistettu ja heidän käyttäytymiseensä on pyritty vaikuttamaan monin tavoin.

Sosiaalisemmat työkaverit ovat olleet huolissaan, kun joku viettää niin paljon aikaa yksin, eikä ole kiinnostunut yhteisistä tapahtumista ja muista riennoista.

Seuraavassa blogissa on vuorossa kunniamotiivi, joka liittyy lojaalisuuteen, suoraselkäisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Toisille periaatteellisuus ja perinteet ovat vahvoja arvoja ja toisille on tärkeää päästä maaliin keinolla millä hyvänsä. 

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsenä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

itsevarma

Itsevarma oman tiensä kulkija vai auttavainen yhdessä onnistuja? – motiivit sen kertovat (7/17)

Tämä on blogisarjan seitsemäs (7/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten riippumattomuuden tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Itsevarma vapauden arvostaja

Korkean riippumattomuusmotiivin omaavat henkilöt ovat itseensä luottavia oman tiensä kulkijoita, joille omillaan toimeen tuleminen ja pärjääminen on tärkeää. He arvostavat henkilökohtaista vapautta ja haluavat olla riippumattomia muista.

He pyrkivät tekemään asioita itsenäisesti ilman muiden apua. Useimmiten he haluavat elää yksilöllisesti ja arvostavat yksilön itsemääräämisoikeutta. Avun pyytäminen on heille vaikeaa ja myös sen vastaanottaminen. Kiitollisuudenvelkaan he eivät halua jäädä missään tapauksessa.

Henkilöillä, joilla on tarvetta korostaa omaa yksilöllisyyttään voimakkaasti, sekä tarve tehdä asiat omalla tavallaan voi tulla ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Yhteisten toimintatapojen löytyminen ei välttämättä ole yksinkertaista näissä tapauksissa. Varsinkin stressaantuneina he ovat joustamattomia ja itsepäisiä, eivätkä ole valmiita minkäänlaisiin kompromisseihin.

Itseensä luottavina ja vapautta arvostavina he haluavat tehdä omat päätöksensä itse eivätkä halua toimia toisten päätösten mukaisesti. He työskentelevät mieluimmin itsenäisesti, mutta halutessaan voivat olla hyvinkin tuottavia tiimin jäseniä. Tiimityössä toimimista edesauttaa selkeä työnjako, oma vastuualue ja mahdollisuus tehdä päätöksiä vastuualeen puitteissa. He saavat parhaiten aikaiseksi, kun eivät joudu sopeuttamaan tekemisiään toisten tahtiin, vaan tekevät omaan tahtiinsa. Turhautumista töissä aiheuttavat toisten päätösten odottelu ja se etteivät asiat etene sovitun mukaisesti.

Heillä ei ole tarvetta jakaa henkilökohtaisia asioitaan tai tunteitaan työkaverilleen, jolloin heistä saa etäisen ja välinpitämättömän kuvan, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Vapaa-ajan vietossa on tärkeää, että he voivat toimia oman mielensä mukaan, ilman liikoja sitoumuksia. Myös parisuhteessa pitää olla tilaa ja omaa aikaa yhdessäolon vastapainoksi.

Yhteisöllisyyttä arvostavat muiden auttajat

Ihmiset, joiden riippumattomuuden tarve on matala ovat ryhmäsuuntautuneita ja heille yhdessä toisten kanssa tekeminen on tärkeää. He saavat voimaa ja inspiraatiota ryhmästä. He arvostavat kestäviä ihmissuhteita ja haluavat päätöksenteossa saavuttaa yhteisymmärryksen muiden kanssa. Heille on tärkeää se, että jokaisen mielipide otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä.

He auttavat mielellään muita ja odottavat, että heidän apunsa otetaan vastaan. Heidän työhönsä voi kuulua yksintyöskentelyä ajoittain, mutta pitkiä aikoja he eivät halua työskennellä yksinään. Yhdessä tekeminen ja ryhmän tuki on heille varsin merkityksellistä.

He jakavat auliisti tietojaan ja osaamistaan muille tiimin jäsenille ja siten edesauttavat hyvän tiimihengen muodostumista.

Henkilöt, joilla riippumattomuus on erittäin matala voivat ripustautua toisiin ihmisiin ja heille itsenäinen työskentely voi olla vaikeaa. Myös auttamishalu voi olla niin vahva, etteivät osaa olla auttamatta muita ja uuvuttavat itsensä tällä tavoin.

Niin työssä kuin vapaalla he viihtyvät muiden kanssa, eivätkä juurikaan pidä yksinolosta. Parisuhde sopii heille paremmin kuin sinkkuus. Ihmissuhteissaan he etsivät tunnepitoista läheisyyttä, jossa voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Stressaantuneina he tarvitsevat emotionaalista tukea läheisiltään.

 Seuraavassa blogissa vuorossa on järjestysmotiivi, joka kuvastaa paljon sitä, miten suhtaudumme muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin.  Tutustu myös sarjan muihin osiin.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat kovaa valuuttaa jo nyt. Työelämässä tarvitaan enenevässä määrin vuorovaikutustaitoja, johtamiskykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan monet työtehtävät, mutta näissä taidoissa ihminen on vielä ylivoimainen. Menestyjiä ovat ne, jotka tunnistavat oman yksilöllisen motivaatiorakenteensa, osaavat ohjautua vahvuuksistaan käsin ja johtaa itseään määrätietoisesti.

Työn merkityksellisyys luo tehokkuutta ja tuottavuutta

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tehokas ja tuottelias. Nykyään työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmin, sillä työnantajat ovat ymmärtäneet työssäjaksamisen olevan osa myös yrityksen arvoa lisäävää kilpailuetua.

Tulevaisuudessa työelämässä menestyvät ne, jotka tunnistavat omat motivaatiotekijänsä,  vahvuutensa, ovat itseohjautuvia ja omaavat vahvat vuorovaikutustaidot, sekä pysyvät ylläpitämään jatkuvaa oppimiskykyään. Unohtamatta oman alan vahvaa osaamista.

Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa.

Vahvuuksistaan ohjautuminen ja itsensä johtaminen

Työn muoto, tekotapa ja fyysiset työskentelypaikat ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Moni tekee töitä osittain kotona, työajat ovat alati venyvä käsite vapaa-ajan ja työajan nivoutuessa toisiinsa. Työsähköpostien ja sosiaalisen median tulviessa älylaitteisiin moni on jollain tapaa työssä kiinni kaiken valveillaoloaikansa.

Työverkostojen levittäytyessä yli maarajojen, yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä joutuu olemaan tavoitettavissa kellon ympäri. Nämä muutokset asettavat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Henkilön kyky johtaa itseään korostuu, kun työmäärää täytyy kyetä säätelemään itse ja vapaa-aika on aikataulutettava siinä missä työkin.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistaa omat motivaation lähteensä ja arvonsa ja silloin myös riittämättömyyden tunteet pysyvät  hallinnassa.

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Esimiesten ja johtajien kannattaisikin miettiä, miten hyvin he tiedostavat omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat heidän henkilöstöään?

Oppimiskyvyn ylläpitäminen 

Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. Jos aikaisemmin oli tavallista jäädä eläkkeelle samasta työpaikasta, jossa aloitti opiskelujen jälkeen, nykyään työnhakijalla saattaa olla useamman sivun mittainen CV. Pätkätyöt, osa-aikaiset työsuhteet, opinto- ja sapattivapaat ovat muuttaneet työmarkkinoita monimuotoisemmiksi. Myös työnantajat ovat joutuneet aktiivisemmin tarkastelemaan rekrytointiprosessejaan sekä muuttamaan käsitystään niin sanotuista unelmakandidaateista.

Omien vahvuuksien arviointi ja motivaatiotekijöiden selvittäminen auttavat työntekijää luovimaan uudenlaisilla työmarkkinoilla, joissa kilpailu paikoista on jatkuvasti kiristynyt ja työnhakijan on kyettävä myymään omaa osaamistaan. Vaikka harva työnantaja enää hätkähtää pätkätöistä koostuvaa CV:tä, on silti tärkeää, että työnhakija pystyy kertomaan omasta osaamisestaan ja sekä halustaan integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Motivoivaa ja sitouttavaa  esimiestyötä ja johtamista

Työn arvojen muuttuminen asettaa aivan uusia haasteita esimiestyölle. Henkilöstö haluavaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä.

Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. On tunnettava toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat työntekijän työskentelyä, mikä häntä motivoi ja millaista palautetta hän arvostaa. Oikea henkilö oikealla paikalla, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

 Vuorovaikutteiset, kommunikoivat tiimit

Avokonttoreiden aikakaudella tiimityöskentely on monelle tuttua omalta työpaikalta. Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. Tiimityöskentelyssä yksilön merkitys osana toimivaa, hyvinvoivaa ja tuloksellista organisaatiota korostuu – ja samalla lisääntyvät myös henkilökemioista ja erilaisista työtavoista johtuvat konfliktit.

Kun ymmärrät omat vahvuutesi ja heikkoutesi, sinun on myös helpompi käsitellä muiden ihmisten käyttäytymisen takana olevia asioita. Tarvitaan työkaluja, jolla voidaan kartoittaa tiimin toimivuutta ja henkilökemioita. Toimimaton tiimi heijastuu nopeasti yrityksen tulokseen asti.

Oman käytöksen ymmärtämisen avulla jokaisella työntekijällä ja esimiehellä on mahdollisuus tuloksellisesti johtaa sekä itseään että omaa henkilöstöään.

Luovuus ja luova ongelmanratkaisu tarvitsevat levollista mieltä

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa. Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa.

Miten sinä aiot varmistaa tulevaisuuden työelämätaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen omalla kohdallasi -entä tiimisi kohdalla?

Motivoidu Oivaltaen!

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

Oivaltaen

sisäiset -motivaatiotekijät

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta, eli virtausta elämääsi

Ihmisiä, joita ohjaavat heidän sisäiset motivaatiotekijät, voidaan yhdistää sanat merkityksellisyys, innostuneisuus, itseohjautuvuus, energisyys, kyvykkyys.  He eivät ole vain töissä, vaan tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä, riippumatta millä nimikkeellä tai asemassa työtä tehdään.

Motivaatiota ja motivoitumista on tutkittu paljonkin. Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss työryhmineen on tutkinut empiirisesti eli haastattelemalla ihmisiä heidän motivaatiotekijöistään. Muut motivaatiotekijöitä selittävät menetelmät perustuvat teorioihin.  Omasta motivaatioprofiilistani löysin useamman yllätyksen ensimmäisellä vilkaisulla, tarkemmin pohdittuani – oli se niin oikeassa. Profiili on antanut paljon armeliaisuutta itseään kohtaan, kun ymmärtää valintojeni takana olevat sisäiset motivaatiotekijät.

He löysivät 400 eri tekijää, jotka motivoivat ihmisiä. Lopputuloksena he päätyivät 16 motivaatiotekijään eli perustarpeeseen, jotka ovat kaikille maailman ihmisille yhteisiä, kulttuurista ja maantieteellisyydestä riippumatta. Erot ihmisten välillä tulevat motivaatiotekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon jotain haluamme.  Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten nämä tekijät näkyvät arjessamme ja elämässämme.

Motivaatiotekijät eli tarpeet ohjaavat käyttäytymistämme, eli ne selittävät miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme. Näin tapahtuu, vaikka emme tunnistaisi omia motivaatiotekijöitämme. Suurin osa näistä kuudestatoista tekijästä ovat useimmilla tilanneriippuvaisia, eli reagoimme asioihin  tilanteen mukaan.

Muuttuvatko sisäiset motivaatiotekijät ajan saatossa?

Nykyisen tietämyksen valossa motivaatiotekijät pysyvät samoina koko elämämme ajan. Muutokset tapahtuvat lähinnä asenteiden, arvojen, arvostusten, uskomusten tasolla ja tunnistaessa sokeita pisteitämme. Sokeat pisteet ovat niitä kohtia, missä vahvuudet alkavat kääntyä heikkouksiksi. Muutosta tapahtuu myös siinä, että pyrimme tekemään valinnat omista vahvoista motivaatiotekijöistämme lähtien, jos sitä emme ole syystä tai toisesta pysyneet aikaisemmin tekemään. Emme ole tunnistaneet tarpeitamme, vahvuuksiamme tai olemme antaneet toisten määrittää tekemisiämme. Neljän- viidenkympin kriisit ohjaavat meitä selvittämään ja elämään enemmän omista sisäisitä motivaatiolähteistämme käsin.

Sisäiset motivaatiotekijät -16 liikkeelle saavaa tekijää

Näitä ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus/ tiedon hankkiminen, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen/kilpailuhenkisyys, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielenrauha.

Näiden tekijöiden intensiteetistä muodostuu henkilökohtainen motivaatioprofiili, joka on lähes yhtä ainulaatuinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja profiileita, vaan erilaisia. Jokaisella meillä on omat vahvuutemme, meidän tarkoituksemme on löytää ne ja ottaa käyttövoimaksemme.  Mitä paremmin pystymme toteuttamaan vahvoja motivaatiotekijöitämme, sen paremmin voimme, jaksamme ja nautimme olostamme ja elämästämme.

Onko jotain tehtävissä oman motivaationsa lisäämiseksi

Ensimmäinen seikka on tunnistaa omia vahvuuksiaan, missä on hyvä, minkälaisten asioiden tekemisestä nauttii. Mitkä asiat elämässä haluaisit muuttaa, miksi ja mitä haluat tilalle. Epämääräinen turhautuminen ja kyllästyminen esimerkiksi työhön saa meidät purnaamaan vähän kaikesta. Usein se todellinen syy ei ole meille edes selvillä. Pienillä muutoksilla voidaan asiaan vaikuttaa paljon, kun vain syyt ovat selvillä.

Motivaatiotekijät ovat syvimmällä persoonallisuudessamme. Kun haluamme tehdä muutoksia asenteissamme, ajattelumalleissamme, opetella jonkin uuden taidon tai muuttaa käyttäytymistämme, energia eli voima muutokseen lähtee jostain vahvasta motivaatiotekijästämme.

Tammikuussa havaitset housujen kutistuneen, tai sitten tuli herkuteltua joulun aikaan normaalia enemmän. Haluat kuitenkin päästä muutamasta kilosta eroon. Miten toimit? Jos sinulle järjestelmällisyys on vahva motiivi, voit tehdä itsellesi suunnitelman syömisistä ja liikunnasta ja noudattaa sitä. Sosiaalisten kontaktien ollessa sinulle tärkeitä, lisäät liikuntaa ryhmässä tai vaikkapa naapurin kanssa, jolloin voit liikuntaan yhdistää tarvitsemiasi kontakteja. Mikäli olet hyvin kilpailuhenkinen, sinulle voisi sopia  pieni kisa jonkun toisen saman asian kanssa painivan kanssa. Muutokseen tarvitaan riittävän vahva motivaatiotekijä, jotta jaksamme ponnistella asian eteen. Kun otamme apuun, muita meille merkityksellisiä asioita siivittämään tavoitteeseemme pääsemistä, muutoksesta toteuttamisesta voi tulla jopa hauskaa.

Kapuloita rattaissa

Silloin kun meidän on vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää jotain ihmistä tai  hänen näkökantaansa johonkin asiaan,  hän motivaatiotekijöidensä intensiteetti poikkeaa merkittävästi omistamme. Kyse ei ole ilkeydestä tai omituisuudesta, vaan erilaisista motivaatiotekijöistä ja niistä juontuvista arvoista. Onpa sitten kyse puolisosta, työkaverista tai muusta henkilöstä, tunnistamalla ristiriitatekijät, asiat helpottuvat merkittävästi ja vuorovaikutus välillänne paranee.

Seuraavasta blogista voit lukea vinkkejä, mihin seikkoihin kannattaa työelämässä kiinnittää huomioita tällä hetkellä.

Tilaamalla uutiskirjeeni saat tietoa miten motivoidut oivaltaen.

Oivaltaen

motivaatio

K 50 kesäfestarit, PSYCH-K

PSYCH-K Espoo ja K 50 kesäfestarit

Psych-k tasapainotuksia tarjolla Espoossa ja Helsingissä. Tule festareilla tutustumaan toimintaamme

Psych-k mukana festareilla. Huikeat K  50 kesäfestarit alkukesästä viidellä paikkakunnalla.  Meihin PSYCH-K fasilisaattoreihin pääset tutustumaan kolmella paikkakunnalla; Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Teemme ilmaisia PSYCH-K® -tasapainotuksia kaikille, jotka haluavat nopealla ja helpolla tavalla vaikuttaa omaan oloonsa ja elämäänsä.

Tampereella 25.5.2016

Turussa 1.6.2016

Helsingissä 8.6.2016

Mitä ovat uskomukset?

Ne ovat aikaisempiin kokemuksiimme pohjautuvia johtopäätöksiä asioista, joita on meille totuuksina kerrottu, osan niistä tunnistamme ja osa on alitajuntaisia eli emme tunnista niitä. Siitä huolimatta ne vaikuttavat elämässämme koko ajan estäen meitä tekemästä tai saavuttamasta haluamianne asioita. Ne ovat kuin käsijarru, joka estää etenemisemme.  Uskomukset asettavat rajat, sille mitä voimme saavuttaa, mikä on meille mahdollista. Ei hätää näitä voidaan muuttaa ja vieläpä helposti.

Voimme uskomuksillamme vetää puoleemme ihmisiä, jotka kohtelevat meitä huonosti, kun tunnemme, ettemme ole paremman arvoisia. Oletko halunnut opetella jonkin uuden taidon, mutta asia on jäänyt tekemättä – en osaa piirtää, minulla ei ole laulunääntä, ei ole kielipäätä. Kaikki nämä ovat uskomuksia ja niiden tilalle voidaan luoda uusia tavoitettamme tukevia vaihtoehtoja.

PSYCH-K® onko se turvallista?

PSYCH-k hankala sana lausuttavaksi, mutta turvallinen ja nopea tapa käsitellä asioita, joihin haluaa muutosta. Kehomme muistaa koko historiamme ja kinesiologiaan pohjatuvan lihastestauksen avulla voimme testata mikä on alitajunnalle totta ja mikä ei. Muutamalla yksinkertaisella aivojumppaan pohjautuvalla liikesarjalla saamme molemmat aivopuoliskot aktivoitua ottamaan uuden uskomuksen vastaan. Tällöin saamme poistettua vastustusta tavoitettamme kohtaan ja sen saavuttaminen on helpompaa.

Listasimme tähän muutamia yleisiä uskomuslauseita, joita on mahdollisuus tasapainottaa tällaisessa yleisötilaisuudessa. Henkiökohtaisemmat tavaoitteet vaativat paneutumista asiaan perusteellisemmin.

 

Tästä voit valita tasapainotettavan lauseen

1) Hyväksyn iän tuomat muutokset kehossani

2) Ansaitsen olla terve

3) Minusta tuntuu hyvältä ja oikealta huolehtia itsestäni

4) Annan muiden itse oppia läksynsä ihmissuhteissa

5) Olen intiimin rakkaussuhteen arvoinen

6) On aika päästää irti huolista ja murheista

7) Luotan siihen, että ________ asiat selviävät

8) Minun on helppo löytää seuraa

9) Olen riittävän hyvä tällaisena

10) Minä voin vaikuttaa omaan elämääni

11) Saan kaiken tarvitsemani rahan

12) Voin turvallisesti nauttia rahoistani

13) Maksan mielelläni valitsemistani palveluista

14) On täysin sopivaa käyttää rahaa, ja minä käytän sitä

15) Saan minulle parhaan avun

16) Lentäminen on turvallinen tapa matkustaa

17) Suon itselleni lomamatkan

18) Minulla on suojelusenkeli aina matkassa mukana

19) Luotan Korkeimman voiman ohjaukseen elämässäni

20) Löydän itselleni hyvän elämänkumppanin

21) Kokeilen rohkeasti ____________

ja tietoa K 50 Kesäfestarit löytyy  K 50 festarit

Tule rohkeasti kokeilemaan ja hakemaan hyvää oloa itsellesi täysin ilmaiseksi!

Tervetuloa!