lojaali

Lojaali itselleen vai tasa-arvoinen muiden kanssa (10/17)

Lojaali on sanakirjan mukaan uskollinen, luotettava, velvollisuudentuntoinen, lainkuuliainen. Lojaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarpeemme pohjautuu kunniamotiiviimme. Vahva kunnian tarve on halua olla lojaali ja toimia oikeudenmukaisesti toisia kohtaan. Vähäinen kunnian tarve näyttäytyy haluna joustaa periaatteista tavoitteiden vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen on tärkeintä, tavalla tai toisella.

Kunnia motivoi ihmisiä noudattamaan moraalisia käyttäytymissääntöjä. Tarpeen tyydyttyminen tuottaa lojaalisuuden tunteita ja tyydyttämättä jääminen tuottaa syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Tämä on blogisarjan kymmenes (10/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten kunniamotiivia tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Lojaali, lujaluonteinen oikeudenmukaisuuden puolustaja

Ihmiset, joilla on vahva kunnian tarve, ovat oikeudenmukaisia, luotettavia, rehellisiä, periaatteellisia, tunnontarkkoja ja suoraselkäisiä.

He pyrkivät käyttäytymään moraalisten ohjeiden mukaan, pitävät antamansa lupaukset ja toimivat rehellisesti kaikissa tilanteissa. Heillä on vahva itsekuri ja he tekevät velvollisuutensa, eivätkä riko annettuja ohjeita ja sääntöjä edes silloin kuin kiinnijäämisen riski on pieni.

Kunniaa arvostavat ihmiset ottavat vastuun teoistaan ja arvostava luonteenlujuutta. He myöntävät virheensä, eivätkä esitä tekosyitä tai syytä muita virheistään.

He voivat olla hyvin periaatteellisia, eivätkä juurikaan jousta mielipiteissään tai tekemisissään. Muutokset ja toiminnan kehittäminen eivät ole heidän vahvimpia puoliaan, koska he pitäytyvät vahvasti vanhoissa rakenteissa.

Uudistuminen, toimintojen kehittäminen ja muutokset ovat heille haasteellisia ja näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Maailma ympärillämme muuttuu vinhaa vauhtia, halusimme sitä tai emme. Vanhoista rakenteista kynsin hampain kiinni pitämisellä tekee vain oman elämänsä raskaaksi.

Stressaantuneina syyllisyyden ja häpeän tunteet nousevat pintaan, koska heidän arvonsa eivät toteudu. Toiset saattavat muuttuvat omahyväisiksi ja tuomitseviksi muita kohtaan.

Työyhteisöön lojaalit ihmiset sitoutuvat tiiviisti, eivätkä vaihda työpaikkaa kevein perustein. Toisaalta he voivat kokea tilanteen vaikeana, jos organisaation arvot ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Hyväksymisen tarve vaikuttaa siihen, kuinka pitkään he kestävät tällaista tilannetta.

Tavoitehakuinen junailee joustavasti maaliin

Ne ihmiset, joiden kunnian tarve on matala, ovat tilanteen mukaan joustavia ja heitä motivoivat heidän omat käyttäytymissääntönsä. He motivoituvat, kun saavat ajaa omien etujaan, etsiä asioita ja tilanteista henkilökohtaisia hyötyjä, sekä saavuttaa omia tavoitteitaan ja päämääriään. He tekevät kaikkensa saadakseen itselleen tärkeän työn tehdyksi. Houkuttelevan tilanteen tullen he saattavat olla valmiita tekemään mitä vain hyödyntääkseen tilaisuudet.

He ovat lojaaleja työnantajalleen siihen pisteeseen asti, kun työnantaja huolehtii heistä ja on lojaali heitä kohtaan. Hyvän mahdollisuuden ilmaantuessa näköpiiriin, he ovat valmiita ne hyödyntämään ja tekemään uudet valinnat.

Heidän arvonsa saattavat muuttua vuosien saatossa, koska he toimivat omien sääntöjensä mukaan. Periaatteessa he pitävät lupauksensa ja sanansa, mutta joskus tilanne saa heidät luopumaan lupauksistaan.

”Tarkoitus pyhittää keinot” on heidän mottonsa. Tällaiset tavoitteellisuutta ja joustavuutta arvostavat ihmiset tuntevat harvoin syyllisyyttä tai häpeää tekemisitään tai päätöksistään. Heistä on ihan oikein ajaa ylinopeutta, jos tilanne sitä vaatii, tai muokata jotain muuta määräystä paremmin itselleen sopivaksi.

Kokonaisuus ratkaisee tässäkin

Kunniamotiivi kuten muutkaan motiivit eivät yksinään määritä sitä, miten toimimme. Kaikki kuusitoista motiivia yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja ne kertovat mikä on kenellekin optimaalisin tilanne. Käyttäytymisemme valitsemme aina itse, eli sen miten kyseessä olevaa motiivia eli tarvetta tyydytämme.

Korkeaa kunnia pidetään yleisesti tavoiteltavana piirteenä. Monissa tilanteissa olisi suotavaa omata vähän enemmän lojaalisuutta itseään kohtaan, jotta osaisi paremmin pitää puoliaan ja osata sanoa napakammin ei.

Seuraavassa blogissa on vuorossa perhemotiivi, joka liittyy perheen ja omien lapsien hoivaamiseen ja huolehtimiseen. Toiset meistä ovat hyvin perhekeskeisiä ja heille perhe on prioriteetti numero yksi. Per-heeseen vähemmän sitoutuville perhe on myös tärkeä, mutta he eivät omistaudu yksinomaan perheelle, vaan mielenkiinnonkohteita on runsaasti perhepiirin ulkopuolella.

Miten kehitetään resilienssiä

Miten järjestelmällisyyden avulla kehitetään resilienssiä (8/17)

Miten  järjestelmällisyyden avulla kehitetään Resilienssiä

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taitoa, jota meistä jokainen tarvitsee jaksaakseen energisenä ja hyvinvoivana arjen pyörityksessä. Tutkimuksissa on löytynyt viisi persoonallisuuden piirrettä, jotka tukevat resilienssiä.

Tämä on blogisarjan kahdeksas (8/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten järjestyksen tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Kaikki paikallaan ja paikkansa kaikelle vai joustavasti junaillen – järjestyksen tarpeemme on erilainen

Henkilöt, joilla on vahva järjestyksen tarve toimivat järjestelmällisesti ja tavoittelevat järjestystä kaikissa asioissa. He arvostavat turvallisuutta, vakautta ja sitä, että tavarat ovat niille kuuluvilla paikoillaan. Yksityiskohdat ovat heille tärkeitä, siksi he kiinnittävät niihin paljon huomiota.

Vahva järjestyksen tarve on halua organisoida, järjestää ja pitää siisteyttä ja puhtautta yllä. Asioiden tulisi edetä järjestyksessä ja suunnitelmien mukaan. He nauttivat asioiden suunnittelusta, listojen tekemisestä, aikataulujen ja sääntöjen laatimisesta.  Rutiinit sopivat heille hyvin, ne luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta heidän elämäänsä. Muutoksiin sopeutuminen sen sijaan on heille haasteellista ja vaikeaa, siksi heidän ympäristönsä tulisi olla selkeä ja ennustettavissa oleva.

Ne henkilöt, joilla järjestyksen tarve on matala haluavat toimia joustavasti, kiveen hakatut periaatteet ja rakenteet ovat heille kauhistus.  He nauttivat muutoksista, yllätyksistä ja spontaanista toiminnasta ilman toimintaa rajoittavia suunnitelmia.

Ulkopuolisen silmin tilanne voi vaikuttaa kaoottiselta, mutta ei heistä, koska he eivät kaipaa rutiinien ja ennustettavuuden tuomaa turvallisuuden tunnetta. Matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt haluavat improvisoida ja muutella suunnitelmia mielialan mukaan. He eivät jaksa motivoitua pitkään työstä, joka toistuu samanlaisena päivästä toiseen ja sisältää paljon rutiineja.

Miten kehitetään Resilienssiä

Ensimmäinen on proaktiivisuus eli ennakointi. Sillä tarkoitetaan aktiivista ja oma-aloitteista toimintaa, jossa henkilö ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Silloin valintamme ja päätöksemme ovat arvojemme mukaisia, eivät olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia.

Ensin on tunnistettava omat arvonsa ja motivaatiotekijänsä, jotta niiden mukaan voidaan toimia. Tässä apuna voi käyttää  tieteellisesti tutkittua Reiss Motivaatioprofiili (RMP)®:tä.

Toisena kohtana on järjestelmällisyys. Järjestelmällisyys auttaa asioiden suunnittelussa, priorisoinnissa ja tehtävien pilkkomisessa sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia löytyy roppa kaupalla vahvan järjestysmotiivin omaavilta henkilöiltä luonnostaan. Matalan järjestysmotiivin omaavat voivat opetella tekemään ensin suurpiirteisiä suunnitelmia ja pikku hiljaa yksityiskohtaisempia.

Personallisuuspiirteet ja sisäiset motivaatiotekijät ovat hyvin pysyviä, mutta aivomme ovat plastiset eli muovautuvat, joten ne kehittyvät ja oppivat uutta käytön mukaan. Voimme kehittää persoonallisuuttamme haluamaamme suuntaan.

Kolmantena tekijänä on mielen joustavuus. Muutoksissa nähdään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jollekin paremmalle, ei pelkästään uhkakuvia. Ollaan valmiita kokeilemaan uutta ennakkoluulottomasti vaikkapa vain pienin askelin. Näitä ominaisuuksia ovat synnyinlahjaksi saaneet matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt.

Korkean järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt voivat kehittää tätä ominaisuutta tekemällä asioita eri tavalla kuin ennen tai kokeilemalla jotain aivan uutta, mitä eivät ole koskaan tehneet.

Neljäntenä kohtana on positiivisuus, kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Yltiöpositiivisuus ei ole tarpeen, vaan realistisesti osata vaihtaa näkökulmaa asian suhteen. Asioilla on monia eri puolia, niitä kannattaa oppia tunnistamaan.

Viidentenä kohtana on keskittyminen oleellisiin asioihin, mitä halutaan saada aikaiseksi ja saavuttaa. Ensin pitää tunnistaa ne merkitykselliset ja tärkeät asiat. Järjestelmälliselle luontaista ja matalan järjestyksen omaavat henkilöt voivat välillä pysähtyä pohtimaan tavoitteitaan ja päämääriään.

Kaikilla motivaatiotekijöillä intensiteetteineen eli vahvuuksineen on vahvuutensa ja kehitysalueensa. Toinen ei ole toista parempi. Erilaisuudessa piilee rikkautemme. Meille jokaiselle on hyödyllistä oppia tunnistamaan mikä auttaa meitä jaksamaan arjen haasteissa. Tunnistaa asiat, joista kuormittuu ja miten voin tasapainottaa kuormittumistani.

Tästä pääset lukemaan lisää resilienssistä.

Seuraavassa blogissa on vuorossa  sosiaaliset kontaktit -motiivi, joka kuvastaa  tarvettamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toiset meistä energisoituvat ihisten tapaamisesta ja toiset lataavat akkujaan omassa rauhassaan.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

www.oivaltaen.fi

stressi

Stressin tunnusmerkit

Stressi kuuluu elämään hyvässä määrin

Stressi myönteisenä ilmiönä kannustaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme ja yrittämään parhaamme. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat psyykkiseen ja fyysiseen puoleemme, muun muassa hidastaen aineenvaihduntaa, sekoittaen hormonitasapainoa (♀♂), alentaen immuunipuolustusta ja ”yksipuolistaen” aivojen toimintaa.

Työ voi olla vaativaa, mutta sen ei tarvitse olla henkisesti uuvuttavaa. Levollisuus, luovuus ja ilo ovat kaikille saavutettavissa olevia asioita.

Pitkäaikainen stressi altistaa meidät eri sairauksille, jo pienillä muutoksilla voit vaikuttaa ratkaisevasti omaan hyvinvointiisi ja terveyteesi. Petollisinta stressissä on se, että siihen tottuu herkästi, eikä enää tunnista olevansa koko ajan ylikierroksilla.

Stressi yhdistetään yleensä kiireeseen, työn määrään ja korkeaan vaatimustasoon. Todellisuudessa stressi syntyy epävarmuudesta, omien voimavarojen riittämättömyydestä ja hallinnan tunteen menettämisestä. Mitkään tapahtumat tai asiat eivät meitä muserra, vaan asennoitumisemme ja suhtautumisemme niihin. Olemme itse vastuussa omista reaktioistamme ja tunteistamme.

Tunnusmerkit

  • Yleinen väsymystila, motivaation puute, univaikeudet
  • Turhautuminen, kärsimättömyys, ärtyneisyys, mielialamuutokset
  • Saamattomuus, ahdistus, masennus, keskittymisvaikeudet
  • Hermostuneisuus, lyhytpinnaisuus, jännittyneisyys, kireys
  • Toivottomuus, levottomuus, unohtelu, motivaation puute
  • Alkoholin käytön lisääntyminen

Mitä voit tehdä

Tiedätkö mitä oikeasti elämältäsi haluat, vai oletko elänyt toisten toiveiden mukaan. Ole armollinen itselleni ja hyväksy itsesi juuri sellaisena kuin olet. Pidä huolta fyysistä ja psyykkisestä kunnostasi, liiku ja nuku riittävästi ja ravitse kehoasi monipuolisella ravinnolla, rentoutumista unohtamatta. Ota apua vastaan ystäviltä ja tarvittaessa turvaudu ulkopuoliseen apuun.

Miten resilienssiä voi kehittää?

oivaltaen.fi

hyvinvointi

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on lisääntynyt eri ikäluokissa tutkimusten mukaan. Suomalaisten työntekijöiden usko omaan työkykyyn on heikentynyt varsinkin alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Syiksi nähdään työn vaatimusten lisääntyminen, kova työtahti, määräaikaisuudet, jatkuvat muutokset ja yleinen epävarmuus.

Huhtikuussa Oivaltaen – työhyvinvointivalmennuksissa alkaa kaksi avointa ryhmää, johon voit ilmoittaa henkilöstöäsi nyt.

Painopiste molemmissa ryhmissä on itsetuntemuksen lisäämisessä, omien voimavarojen tunnistamissa ja vahvistamisessa. Vahvat vuorovaikutustaidot ja itsetuntemus ovat avaimia työssä menestymiseen ja oman työn hallintaan. Itsetuntemuksen kautta ymmärrys työyhteisön muita jäseniä ja asiakkaita kohtaan lisääntyy, kontaktien luominen ja viestin perille saaminen helpottuvat.  Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen on toinen keskeinen asia molemmissa valmennuksissa.

Oivaltaen menetykseen – valmennus kokoontuu torstaisin 28.4., 12.5., 26.5., 9.6. ja 23.6. klo 12–16. Tässä valmennuksessa painopiste on itsetuntemuksessa, tiimin ja omien tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa.

Oivaltaen stressi voimavaraksi – valmennus kokoontuu maanantaisin 25.4., 9.5., 23.5., 6.6. ja 20.6. klo 12–16. Tämä valmennus on suunnattu pidempään työssä olleille ja painottuu enemmän vuorovaikutukseen, työmotivaatioon, asenteisiin ja muihin työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

Valmennukset järjestetään Oivaltaen Hyvinvointipalveluiden tiloissa osoitteessa Stenbäckinkatu 3:ssa Hki.  Koulutuksissa mukana on draamaohjaaja Krissu Sirola-Korhonen.

Mikäli haluat valmennuksen pelkästään omalle henkilöstöllesi, annamme mielellämme tarjouksen siitä.

Lue lisää oivaltaen. Ryhmät ovat pienryhmiä, joten varaa paikkasi ajoissa, viimeistään 18.4.2016.  Anna tiimillesi mahdollisuus parhaisiin tuloksiin.

Tervetuloa

 

häpeä

Häpeä –tunne tunteiden joukossa

Häpeä –tunne tunteiden joukossa

Häpeä ja syyllisyys ovat läheisesti toisiinsa liittyvät tunteet. Syyllisyys liittyy johonkin mitä olemme tehneet, häpeä sen sijaan liittyy meihin itseemme. Tunnemme olevamme riittämättömiä, epäonnistuneita, huonompia kuin muut, epäkelpoja tai vääränlaisia. Häpeä estää meitä heittäytymästä asioihin täysillä  ja supistaa mahdollisuuksiamme käyttää luovuutemme. Häpeämme, kun tunnemme, ettemme täytä itsellemme asettamiamme vaatimuksia tai toisten meille asettamia vaatimuksia.

Se saa alkunsa lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista. Vanhempien vähättely, nöyryyttäminen, nujertaminen, syyllistäminen, mitätöinti, hylätyksi tulemisen pelko vaikuttavat lapsen minäkuvan muodostumiseen. Tunne siitä, ettemme ole vanhemmille tärkeitä tai emme pysy täyttämään heidän odotuksiaan synnyttää meissä häpeää. Se on yhteisöllinen tunne, perheen, suvun, yhteisön normit vaikuttavat siihen, mikä on hävettävää.

Tunteen se kuuluu elämäämme ja sillä kuten muillakin tunteilla on myönteinen puoli. Häpeä estää meitä vahingoittamasta ja loukkaamasta toisia ja saa meidät miettimään etukäteen tekojemme seurauksia ja ylipäätään ottamaan huomioon ympäristön vaatimukset.

Vaikutus itsetuntoon

Häpeä on itseluottamusta heikentävä tunne, pyrkiessämme salaamaan ja torjumaan sitä monin eri tavoin. Voimme alkaa suorittamaan elämäämme sen sijaan että eläisimme sitä. Kunnianhimomme voi olla rajaton, mitkään saavutukset eivät riitä meille itsellemme ja suorittamisen kehä vain vahvistuu. Luomme ympärillemme kulissit, joita pidämme pystyssä kaikin tavoin. Vitkastelu ja asioiden jättäminen viime tippaan juontuu epäonnistumisen pelosta, eli häpeä on tässäkin takana.

Voimme myös kääntää häpeän ihmisiin ympärillämme ja olla täysin häpeämättömiä. Nöyryytämme, häpäisemme ja aliarvioimme heitä eri tavoin. Tämä ei kuitenkaan poista häpeäämme, vaan vahvistaa sitä ja olemme sen syövereissä entistä syvemmällä. Pitkään jatkuneena häpeän tunteet altistavat masennukseen ja muille kehon ja mielen sairauksille.

Irrottautuminen

Kun tulemme tietoisiksi omasta häpeän tunteestamme, voimme oppia vapautumaan siitä. Jo pelkästään sen ymmärtäminen, että kyseessä on yksi tunne, ei koko minuus on äärimmäisen helpottavaa. Minä tunnen itseni huonoksi, ei tarkoita sitä että olisin huono, vaan inhimillinen ihminen.

Häpeästä vapautuminen alkaa tunnistamalla ja tunnustamalla häpeän tunteita itsessään ja hyväksymällä ne osaksi tunteiden kirjoa itsessään.

Kehittämällä ja vahvistamalla itsetuntemustaan oppii arvostamaan omia hyviä puoliaan ja näkemään itsensä kokonaisuutena ei vain muutaman ominaisuuden kautta.  Puhuminen asiasta luotettavan ystävän tai muun luotettavan henkilön kanssa helpottaa ja auttaa myös häpeän tunnistamisessa ja siitä irrottautumisessa. Jos lähipiirissä ei löydy sopivaa henkilöä, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Turhaa häpeän kuormaa ei kannata mukanaan kantaa.

oivaltaen.fi