Miten kehitetään resilienssiä

Miten järjestelmällisyyden avulla kehitetään resilienssiä (8/17)

Miten  järjestelmällisyyden avulla kehitetään Resilienssiä

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taitoa, jota meistä jokainen tarvitsee jaksaakseen energisenä ja hyvinvoivana arjen pyörityksessä. Tutkimuksissa on löytynyt viisi persoonallisuuden piirrettä, jotka tukevat resilienssiä.

Tämä on blogisarjan kahdeksas (8/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten järjestyksen tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Kaikki paikallaan ja paikkansa kaikelle vai joustavasti junaillen – järjestyksen tarpeemme on erilainen

Henkilöt, joilla on vahva järjestyksen tarve toimivat järjestelmällisesti ja tavoittelevat järjestystä kaikissa asioissa. He arvostavat turvallisuutta, vakautta ja sitä, että tavarat ovat niille kuuluvilla paikoillaan. Yksityiskohdat ovat heille tärkeitä, siksi he kiinnittävät niihin paljon huomiota.

Vahva järjestyksen tarve on halua organisoida, järjestää ja pitää siisteyttä ja puhtautta yllä. Asioiden tulisi edetä järjestyksessä ja suunnitelmien mukaan. He nauttivat asioiden suunnittelusta, listojen tekemisestä, aikataulujen ja sääntöjen laatimisesta.  Rutiinit sopivat heille hyvin, ne luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta heidän elämäänsä. Muutoksiin sopeutuminen sen sijaan on heille haasteellista ja vaikeaa, siksi heidän ympäristönsä tulisi olla selkeä ja ennustettavissa oleva.

Ne henkilöt, joilla järjestyksen tarve on matala haluavat toimia joustavasti, kiveen hakatut periaatteet ja rakenteet ovat heille kauhistus.  He nauttivat muutoksista, yllätyksistä ja spontaanista toiminnasta ilman toimintaa rajoittavia suunnitelmia.

Ulkopuolisen silmin tilanne voi vaikuttaa kaoottiselta, mutta ei heistä, koska he eivät kaipaa rutiinien ja ennustettavuuden tuomaa turvallisuuden tunnetta. Matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt haluavat improvisoida ja muutella suunnitelmia mielialan mukaan. He eivät jaksa motivoitua pitkään työstä, joka toistuu samanlaisena päivästä toiseen ja sisältää paljon rutiineja.

Miten kehitetään Resilienssiä

Ensimmäinen on proaktiivisuus eli ennakointi. Sillä tarkoitetaan aktiivista ja oma-aloitteista toimintaa, jossa henkilö ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Silloin valintamme ja päätöksemme ovat arvojemme mukaisia, eivät olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia.

Ensin on tunnistettava omat arvonsa ja motivaatiotekijänsä, jotta niiden mukaan voidaan toimia. Tässä apuna voi käyttää  tieteellisesti tutkittua Reiss Motivaatioprofiili (RMP)®:tä.

Toisena kohtana on järjestelmällisyys. Järjestelmällisyys auttaa asioiden suunnittelussa, priorisoinnissa ja tehtävien pilkkomisessa sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia löytyy roppa kaupalla vahvan järjestysmotiivin omaavilta henkilöiltä luonnostaan. Matalan järjestysmotiivin omaavat voivat opetella tekemään ensin suurpiirteisiä suunnitelmia ja pikku hiljaa yksityiskohtaisempia.

Personallisuuspiirteet ja sisäiset motivaatiotekijät ovat hyvin pysyviä, mutta aivomme ovat plastiset eli muovautuvat, joten ne kehittyvät ja oppivat uutta käytön mukaan. Voimme kehittää persoonallisuuttamme haluamaamme suuntaan.

Kolmantena tekijänä on mielen joustavuus. Muutoksissa nähdään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jollekin paremmalle, ei pelkästään uhkakuvia. Ollaan valmiita kokeilemaan uutta ennakkoluulottomasti vaikkapa vain pienin askelin. Näitä ominaisuuksia ovat synnyinlahjaksi saaneet matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt.

Korkean järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt voivat kehittää tätä ominaisuutta tekemällä asioita eri tavalla kuin ennen tai kokeilemalla jotain aivan uutta, mitä eivät ole koskaan tehneet.

Neljäntenä kohtana on positiivisuus, kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Yltiöpositiivisuus ei ole tarpeen, vaan realistisesti osata vaihtaa näkökulmaa asian suhteen. Asioilla on monia eri puolia, niitä kannattaa oppia tunnistamaan.

Viidentenä kohtana on keskittyminen oleellisiin asioihin, mitä halutaan saada aikaiseksi ja saavuttaa. Ensin pitää tunnistaa ne merkitykselliset ja tärkeät asiat. Järjestelmälliselle luontaista ja matalan järjestyksen omaavat henkilöt voivat välillä pysähtyä pohtimaan tavoitteitaan ja päämääriään.

Kaikilla motivaatiotekijöillä intensiteetteineen eli vahvuuksineen on vahvuutensa ja kehitysalueensa. Toinen ei ole toista parempi. Erilaisuudessa piilee rikkautemme. Meille jokaiselle on hyödyllistä oppia tunnistamaan mikä auttaa meitä jaksamaan arjen haasteissa. Tunnistaa asiat, joista kuormittuu ja miten voin tasapainottaa kuormittumistani.

Tästä pääset lukemaan lisää resilienssistä.

Seuraavassa blogissa on vuorossa  sosiaaliset kontaktit -motiivi, joka kuvastaa  tarvettamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toiset meistä energisoituvat ihisten tapaamisesta ja toiset lataavat akkujaan omassa rauhassaan.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

www.oivaltaen.fi

sisäiset -motivaatiotekijät

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta, eli virtausta elämääsi

Ihmisiä, joita ohjaavat heidän sisäiset motivaatiotekijät, voidaan yhdistää sanat merkityksellisyys, innostuneisuus, itseohjautuvuus, energisyys, kyvykkyys.  He eivät ole vain töissä, vaan tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä, riippumatta millä nimikkeellä tai asemassa työtä tehdään.

Motivaatiota ja motivoitumista on tutkittu paljonkin. Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss työryhmineen on tutkinut empiirisesti eli haastattelemalla ihmisiä heidän motivaatiotekijöistään. Muut motivaatiotekijöitä selittävät menetelmät perustuvat teorioihin.  Omasta motivaatioprofiilistani löysin useamman yllätyksen ensimmäisellä vilkaisulla, tarkemmin pohdittuani – oli se niin oikeassa. Profiili on antanut paljon armeliaisuutta itseään kohtaan, kun ymmärtää valintojeni takana olevat sisäiset motivaatiotekijät.

He löysivät 400 eri tekijää, jotka motivoivat ihmisiä. Lopputuloksena he päätyivät 16 motivaatiotekijään eli perustarpeeseen, jotka ovat kaikille maailman ihmisille yhteisiä, kulttuurista ja maantieteellisyydestä riippumatta. Erot ihmisten välillä tulevat motivaatiotekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon jotain haluamme.  Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten nämä tekijät näkyvät arjessamme ja elämässämme.

Motivaatiotekijät eli tarpeet ohjaavat käyttäytymistämme, eli ne selittävät miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme. Näin tapahtuu, vaikka emme tunnistaisi omia motivaatiotekijöitämme. Suurin osa näistä kuudestatoista tekijästä ovat useimmilla tilanneriippuvaisia, eli reagoimme asioihin  tilanteen mukaan.

Muuttuvatko sisäiset motivaatiotekijät ajan saatossa?

Nykyisen tietämyksen valossa motivaatiotekijät pysyvät samoina koko elämämme ajan. Muutokset tapahtuvat lähinnä asenteiden, arvojen, arvostusten, uskomusten tasolla ja tunnistaessa sokeita pisteitämme. Sokeat pisteet ovat niitä kohtia, missä vahvuudet alkavat kääntyä heikkouksiksi. Muutosta tapahtuu myös siinä, että pyrimme tekemään valinnat omista vahvoista motivaatiotekijöistämme lähtien, jos sitä emme ole syystä tai toisesta pysyneet aikaisemmin tekemään. Emme ole tunnistaneet tarpeitamme, vahvuuksiamme tai olemme antaneet toisten määrittää tekemisiämme. Neljän- viidenkympin kriisit ohjaavat meitä selvittämään ja elämään enemmän omista sisäisitä motivaatiolähteistämme käsin.

Sisäiset motivaatiotekijät -16 liikkeelle saavaa tekijää

Näitä ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus/ tiedon hankkiminen, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen/kilpailuhenkisyys, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielenrauha.

Näiden tekijöiden intensiteetistä muodostuu henkilökohtainen motivaatioprofiili, joka on lähes yhtä ainulaatuinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja profiileita, vaan erilaisia. Jokaisella meillä on omat vahvuutemme, meidän tarkoituksemme on löytää ne ja ottaa käyttövoimaksemme.  Mitä paremmin pystymme toteuttamaan vahvoja motivaatiotekijöitämme, sen paremmin voimme, jaksamme ja nautimme olostamme ja elämästämme.

Onko jotain tehtävissä oman motivaationsa lisäämiseksi

Ensimmäinen seikka on tunnistaa omia vahvuuksiaan, missä on hyvä, minkälaisten asioiden tekemisestä nauttii. Mitkä asiat elämässä haluaisit muuttaa, miksi ja mitä haluat tilalle. Epämääräinen turhautuminen ja kyllästyminen esimerkiksi työhön saa meidät purnaamaan vähän kaikesta. Usein se todellinen syy ei ole meille edes selvillä. Pienillä muutoksilla voidaan asiaan vaikuttaa paljon, kun vain syyt ovat selvillä.

Motivaatiotekijät ovat syvimmällä persoonallisuudessamme. Kun haluamme tehdä muutoksia asenteissamme, ajattelumalleissamme, opetella jonkin uuden taidon tai muuttaa käyttäytymistämme, energia eli voima muutokseen lähtee jostain vahvasta motivaatiotekijästämme.

Tammikuussa havaitset housujen kutistuneen, tai sitten tuli herkuteltua joulun aikaan normaalia enemmän. Haluat kuitenkin päästä muutamasta kilosta eroon. Miten toimit? Jos sinulle järjestelmällisyys on vahva motiivi, voit tehdä itsellesi suunnitelman syömisistä ja liikunnasta ja noudattaa sitä. Sosiaalisten kontaktien ollessa sinulle tärkeitä, lisäät liikuntaa ryhmässä tai vaikkapa naapurin kanssa, jolloin voit liikuntaan yhdistää tarvitsemiasi kontakteja. Mikäli olet hyvin kilpailuhenkinen, sinulle voisi sopia  pieni kisa jonkun toisen saman asian kanssa painivan kanssa. Muutokseen tarvitaan riittävän vahva motivaatiotekijä, jotta jaksamme ponnistella asian eteen. Kun otamme apuun, muita meille merkityksellisiä asioita siivittämään tavoitteeseemme pääsemistä, muutoksesta toteuttamisesta voi tulla jopa hauskaa.

Kapuloita rattaissa

Silloin kun meidän on vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää jotain ihmistä tai  hänen näkökantaansa johonkin asiaan,  hän motivaatiotekijöidensä intensiteetti poikkeaa merkittävästi omistamme. Kyse ei ole ilkeydestä tai omituisuudesta, vaan erilaisista motivaatiotekijöistä ja niistä juontuvista arvoista. Onpa sitten kyse puolisosta, työkaverista tai muusta henkilöstä, tunnistamalla ristiriitatekijät, asiat helpottuvat merkittävästi ja vuorovaikutus välillänne paranee.

Seuraavasta blogista voit lukea vinkkejä, mihin seikkoihin kannattaa työelämässä kiinnittää huomioita tällä hetkellä.

Tilaamalla uutiskirjeeni saat tietoa miten motivoidut oivaltaen.

Oivaltaen

motivaatio

motivaatiotekijät

Ohjaavatko sinua sisäiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Ohjaavatko Sinua sisäisiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Motivaatio on se voima joka saa meidät liikkeelle toimimaan. Se virittää meidät suorituksiin ja selittää miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme. Motivaatiostamme riippuu se, miten intensiivisesti heittäydymme jonkin asian tekemiseen ja paljonko resursseja käytämme siihen.  Kun tunnistamme motivaatiotekijämme, osaamme ohjautua vahvuuksistamme käsin, koemme onnistumisen elämyksiä ja menestymme tekemisisämme.

Kun työskentelemme vasten motivaatiotekijöitämme suurimman osan ajastamme, emme juurikaan ole innostuneita, luovia työssämme tai tyytyväisiä työhömme. Työ ja sen tekeminen ei itsessään anna meille henkistä tyydytystä, vaan olemme vain ”töissä”.

Motivaatio ei synny hienoista titteleistä,  työsuhde-eduista ja muhkeasta palkasta – tai syntyyhän se henkilöillä jolla on korkea statuksen tarve.  Toisille työyhteisön merkitys on tärkeämpi tai se, että saa itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat esim. hyvä arvosana, palaute, kiitos, titteli, etenemismahdollisuudet, arvostus, palkkiot. Niiden vaikutus on lyhytaikaisempi kuin sisäisten motivaatiotekijöiden ja ne perustuvat palautteeseen ja palkitsemiseen. Näitä tarvitaan ja näillä on merkityksensä, ne motivoivat vain paljon lyhemmän aikaa kuin sisäiset tekijät.

Voimme tehdä työtämme jopa koko ikämme ulkoisista motivaatiotekijöistä ohjautuen tai omia sisäisiä motivaatiotekijöitä vastaan. Emme välttämättä tiedosta lainkaan niitä tai emme piittaa niistä. Tällä on vaikutusta elämänlaatumme ja omaan kokemukseemme siitä. Tästä voi olla kysymys, jos kun jo sunnuntaina alkaa mielessä pyöriä ajatus ”taas sinne on mentävä, vaikka ei lainkaan kiinnostaisi”.

Sisäisissä motivaatiotekijöissä käyttäytymisen syyt ovat sisäsyntyisiä. Ihminen toimii omasta halustaan, ilman palkkiota tai rangaistusta. Toiminta itsessään koetaan palkitsevana ja siitä saa sisäistä mielihyvää. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Se sitouttaa meidät toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteen eteen, eikä työ vie kaikkea energiaamme.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kuulutko sinä niihin, joilla aika rientää työtä tehdessä, paneudut asioihin innolla ja tarmolla? Vai onko työ sinulle vain pakkopullaa, jota on tehtävä, jotta saisi laskut maksettua ja leipää pöytään.

Jos kuulut ensimmäiseen ryhmään, toimit todennäköisesti sisäistä motivaatiotekijöistäsi käsin. Työsi on sinulle merkityksellistä, nautit sen tekemisestä ja tuloksista. Toki siitä saatavalla rahallisellakin korvauksella on merkitystä, mutta se ei ole se kaikkein tärkein vaan se, että tunnet tekeväsi itsellesi tärkeää ja merkityksellistä työtä. Energiatasosi on hyvä ja töiden jälkeen jaksat harrastaa ja viettää aikaa läheisten kanssa.

Kukaan toinen ei voi meitä motivoida, motivaatio lähtee aina meistä itsestämme. Omien vahvuuksiensa tunnistamisen kautta on mahdollista löytää motivaatiotekijöidensä ja intohimonsa alkulähteille. Toista voi auttaa löytämään motivaatiotekijänsä ja sitä kautta auttaa  motivoitumaan. Työtehtäviä voidaan muokata paremmin vastaamaan työntekijän motivaatiotekijöitä. Motivaatiostamme vastaamme itse, kun tunnistamme omat motivaatiotekijämme voimme tehdä valintoja omaksi parhaaksemme.

Kun toimimme omista motivaatiotekijöistämme lähtien, koemme työmme merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Saamme siitä henkistä tyydytystä ja nautintoa, koemme työniloa. Tällaiseen tekemiseen ei väsy samoin kuin pelkkään puurtamiseen. Harrastuksilla ja muilla vapaa-ajan aktiviteeteilla saa tasapainotettua kokonaisuutta itselle sopivammaksi.

Turhautumisen, uupumisen ja burnoutin takana useissa tapauksissa on kysymys juuri siitä, että työskentelemme omia motivaatiotekijöitämme vastaan. Emme koe työtämme merkityksellisesi ja arvokkaaksi ja nämä tekijät uuvuttavat meidät.  Se ei ole merkityksellistä mitä se työ on, kuinka arvostettua se yleisesti on, vaan oma kokemuksemme siitä.

Seuraavassa blogissa paneudun enemmän sisäisiin motivaatiotekijöihin. 

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni. Saat ajankohtaista tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

 

 

stressi

Stressin tunnusmerkit

Stressi kuuluu elämään hyvässä määrin

Stressi myönteisenä ilmiönä kannustaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme ja yrittämään parhaamme. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat psyykkiseen ja fyysiseen puoleemme, muun muassa hidastaen aineenvaihduntaa, sekoittaen hormonitasapainoa (♀♂), alentaen immuunipuolustusta ja ”yksipuolistaen” aivojen toimintaa.

Työ voi olla vaativaa, mutta sen ei tarvitse olla henkisesti uuvuttavaa. Levollisuus, luovuus ja ilo ovat kaikille saavutettavissa olevia asioita.

Pitkäaikainen stressi altistaa meidät eri sairauksille, jo pienillä muutoksilla voit vaikuttaa ratkaisevasti omaan hyvinvointiisi ja terveyteesi. Petollisinta stressissä on se, että siihen tottuu herkästi, eikä enää tunnista olevansa koko ajan ylikierroksilla.

Stressi yhdistetään yleensä kiireeseen, työn määrään ja korkeaan vaatimustasoon. Todellisuudessa stressi syntyy epävarmuudesta, omien voimavarojen riittämättömyydestä ja hallinnan tunteen menettämisestä. Mitkään tapahtumat tai asiat eivät meitä muserra, vaan asennoitumisemme ja suhtautumisemme niihin. Olemme itse vastuussa omista reaktioistamme ja tunteistamme.

Tunnusmerkit

  • Yleinen väsymystila, motivaation puute, univaikeudet
  • Turhautuminen, kärsimättömyys, ärtyneisyys, mielialamuutokset
  • Saamattomuus, ahdistus, masennus, keskittymisvaikeudet
  • Hermostuneisuus, lyhytpinnaisuus, jännittyneisyys, kireys
  • Toivottomuus, levottomuus, unohtelu, motivaation puute
  • Alkoholin käytön lisääntyminen

Mitä voit tehdä

Tiedätkö mitä oikeasti elämältäsi haluat, vai oletko elänyt toisten toiveiden mukaan. Ole armollinen itselleni ja hyväksy itsesi juuri sellaisena kuin olet. Pidä huolta fyysistä ja psyykkisestä kunnostasi, liiku ja nuku riittävästi ja ravitse kehoasi monipuolisella ravinnolla, rentoutumista unohtamatta. Ota apua vastaan ystäviltä ja tarvittaessa turvaudu ulkopuoliseen apuun.

Miten resilienssiä voi kehittää?

oivaltaen.fi

Resilienssi on sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä

 Resilienssi

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taito, jota tarvitsemme sekä työssä, että vapaalla välttyäksemme turhalta hermoilulta ja stressin tunteilta. Resilienssi ei liity vain yhteiskunnassa, organisaatioissa ja elämässämme tapahtuviin isoihin muutoksiin vaan myös moniin päivittäisiin pieniin asioihin.

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää. Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan.

Resilienssiä lisää muutostilanteisiin

Muutokset ovat asioita, jotka jossain määrin aina aiheuttavat stressiä.  Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Se saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä henkilöön itseensä, että ympärillä oleviin ihmisiin.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja mitä enemmän ihmiset pääsevät mukaan muutosten suunnitteluun, sen helpompaa niihin sopeutuminen heille on.  Vähintään asioista tiedottaminen on alettava riittävän ajoissa; mitkä asiat tulevat muuttumaan, millä tavalla ja milloin. Ihmiset hakevat tasapainoa ja hallintaa vallitseviin olosuhteisiin ja asioihin. Tieto muutoksista auttaa saavuttamaan hallintaa ja järjestystä ja siten helpottaa soputumista niihin.

Pessimisti ei pety, optimisti vahvistuu

Optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.  Menetykset ja vaikeat elämänkokemukset ovat niitä tekijöitä, jotka vahvistavat ihmisten selviytymiskykyä eli resilienssiä. Toiveikkuus, luottamus ja kokemus omasta merkityksellisyydestä antavat vahvuutta uskoa, että tästä selvitään. Meillä on aina mahdollisuus valita oma asenteemme valitsevaan tilanteeseen. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta millään tavalla eteenpäin, päinvastoin.

Riko rutiinit ja kokeile jotain uutta

Joustavuuden ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen erilaisissa ongelmatilanteissa on monia vaihtoehtoja aivan käden ulottuvilla. Kysy ympärilläsi olevilta henkilöiltä, miten he asian ratkaisisivat. Käytössäsi on vaihtoehtoja, joita et ole tullut ennen ajatelleeksi. Omia rutiineja kannattaa välillä rikkoa ja tehdä asiat vähän eri tavalla, tottumus kun on toinen luonne. Tällöin yllätykset, jotka rikkovat rutiinimme, eivät saa päiväämme kaaoksen partaalle.

Mikä on sinun tapasi selvitä muutoksista

Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itsestään käsin ohjautumista. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, kun hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen.  Hän osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saada enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen

Olemme tottuneet pärjäämään ja selviämään omillamme, tässä on opettelun paikka monille suomalaisille. Apua olemme tottuneet antamaan, joten sen saamisessa ei ole ongelmaa. Usein jo keskustelu toisen kanssa antaa tarvittavan uuden näkökulman asiaan ja avaa uusia vaihtoehtoja ratkaisun suhteen. Myötätunnolla ja empatialla on todettu olevan varsin suuri merkitys työssä viihtymiseen ja saavutettuihin tuloksiin, huomioikaamme työkaverimme ja läheisemme arjen lomassa.

Joku viisas on joskus sanotut ”ainoa pysyvä asia on muutos”, helpommalla selviää menemällä mukaan kuin taistelemalla vastaan.  Resilienssi auttaa sopeutumaan ja toimimaan tehokkaammin muutostilanteisissa sekä helpottaa tarvittavien muutosprosessien käynnistämisen omassa elämässämme. Kokeile välillä tehdä asiat aivan eri tavalla kuin ennen, voit yllättyä myönteisesti.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.