digitalisaatio

Digitalisaatio -työelämän muutokset. Tunnistatko uudet haasteet?

Digitalisaatio luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, osaammeko hyödyntää sitä itsellemme optimaalisella tavalla? Hyvinvoiva henkilöstö ei ole katoava luonnonvara työpaikoilla, joissa huomioidaan työelämän muutokset. Tunnistatko työelämän haasteet ja omat motivaatiotekijäsi?

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten sillä voidaan saavuttaa kilpailuetua. Listasimme viisi yleisintä työelämän haastetta, sekä ratkaisut henkilöstön hyvinvoinnin ja toimivan työympäristön saavuttamiseksi.

Haaste 1: Etätyö ja itsensä johtaminen

Työympäristössä tapahtuneet muutokset ovat mullistaneet tavan tehdä töitä. Nykyään digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Yhä useampi asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö työskentelee säännöllisesti jossakin muualla kuin toimistolla, itselleen sopivana ajankohtana. Olemme osa verkostoja ja työtiimejä, jotka ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistat omat motivaation lähteesi ja arvosi.  

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Työnantajan kannattaisikin miettiä, miten hyvin hän tiedostaa omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat henkilöstöä?

 Haaste 2: Työurien pidentyminen ja monimuotoistuminen

Ennen opiskeltiin ammattiin, mentiin töihin ja sieltä siirryttiin eläkkeelle. Nykyisin on tavallista opiskella työn ohessa useampia tutkintoja ja siirtyä erityyppisistä työtehtävistä toisiin.

Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet, projektityöt ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työsuhteiden väleihin sijoittuvat äitiys- ja vanhempainvapaat, työttömyys- ja opiskelujaksot. Työurien monimuotoistumisen trendi vahvistuu tulevaisuudessa, joten tarvitsemme taitoa kestää epävarmuutta, kohtuullista stressinsietokykyä sekä keinoja palautua siitä.

Selvitäksemme haasteista fyysinen ja psyykkinen kuntomme tarvitsee huomiota ja toimenpiteitä. Liikunnalla, terveellisellä ruoalla ja sosiaalista suhteista huolehtimalla voimme vaikuttaa riskitekijöihin ja ehkäistä yleistyviä sairauksia, kuten verenpainetauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä mielenterveysongelmia. Ajankäytön hallintaa edesauttaa, kun tunnistat omat motiivisi.

Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista korostuu, mutta myös työnantajan tukitoimenpiteisiin panostaminen maksaa itsenä takaisin tuottavina työntekijöinä, alentuneina sairaspoissaoloina ja vähentyneinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Näillä tekijöillä on iso merkitys työnantajamielikuvan rakentamisessa sekä ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa ja sitouttamisessa.

Haaste 3: Jatkuva multitasking

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa.

Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa. Kuinka kauan pysyt itse olemaan erossa mobiililaitteestasi?

 Haaste 4: Työn arvojen muuttuminen

Uusille sukupolville työn merkityksellisyys on aivan erilainen arvo kuin aikaisemmille sukupolville. Nuoret eivät käy töissä siksi, että heidän olisi pakko. Sen sijaan he keskittyvät siihen mistä nauttivat. Tästä heitä on joskus kritisoitukin.

Kyseessä ei ole työn vieroksuminen, vaan ennemmin omien motivaatiotekijöiden ja vahvuuksiensa tunnistaminen sekä niiden mukaan ohjautuminen. Juuri tässä piilee tehokkuuden, onnistumisen, menestymisen ja hyvinvoinnin ydin. Tehdä innostuneena juuri itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita flowssa eli virtauksessa.

Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä. Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon.

 Haaste 5: Työn ja yksityiselämän tasapaino

Työelämän vaatimustaso on selkeästi noussut. Työntekijän hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on löytää tasapaino työ– ja muun elämän välillä. Ilmarisen tekemien tutkimusten mukaan työn vaatimustason nousu ei ole riski työntekijän jaksamiselle, jos työn sisältö, itseohjautuvuus, vuorovaikutus muiden kanssa, sekä työ– ja yksityiselämän tasapaino ovat kunnossa. Työtyytyväisyys säilyy, kun työ on palkitsevaa.

 Hyvinvoiva työstänsä innostunut henkilö panostaa kaiken energiansa tekemiseensä, siksi hän on tehokas ja tuottava. Stressaantunut ja työhönsä tyytymätön työntekijä käyttää koko potentiaalistaan vain noin puolet. Työn tuottavuuden lasku, lisääntyneet sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet: Tyytymättömyydellä on kova hinta, jota me kaikki osaltamme maksamme.

Kilpailuetua tieteellisesti tutkitusta Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä

Henkilöstö tekee tulokset ja motivoitunut henkilöstö tekee hyvät tulokset. Tutkimuksissa on löytynyt 16 motivaatiotekijää, jotka ovat meille kaikille ihmisille yhteisiä. Montako sinä tunnistat omalla kohdallasi, entä henkilöstösi kohdalla?

Kaikki 16 tekijää vaikuttavat taustalla, vaikka et niitä tunnistaisikaan. Itsenä johtaminen lähtee näitä tekijöistä ja niiden hyödyntämisestä. Kun ymmärrät omaa käyttäytymistäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja johtaa tuloksellisesti sekä itseäsi että henkilöstöäsi.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.  

 

työelämän muutokset

sisäiset -motivaatiotekijät

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta, eli virtausta elämääsi

Ihmisiä, joita ohjaavat heidän sisäiset motivaatiotekijät, voidaan yhdistää sanat merkityksellisyys, innostuneisuus, itseohjautuvuus, energisyys, kyvykkyys.  He eivät ole vain töissä, vaan tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä, riippumatta millä nimikkeellä tai asemassa työtä tehdään.

Motivaatiota ja motivoitumista on tutkittu paljonkin. Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss työryhmineen on tutkinut empiirisesti eli haastattelemalla ihmisiä heidän motivaatiotekijöistään. Muut motivaatiotekijöitä selittävät menetelmät perustuvat teorioihin.  Omasta motivaatioprofiilistani löysin useamman yllätyksen ensimmäisellä vilkaisulla, tarkemmin pohdittuani – oli se niin oikeassa. Profiili on antanut paljon armeliaisuutta itseään kohtaan, kun ymmärtää valintojeni takana olevat sisäiset motivaatiotekijät.

He löysivät 400 eri tekijää, jotka motivoivat ihmisiä. Lopputuloksena he päätyivät 16 motivaatiotekijään eli perustarpeeseen, jotka ovat kaikille maailman ihmisille yhteisiä, kulttuurista ja maantieteellisyydestä riippumatta. Erot ihmisten välillä tulevat motivaatiotekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon jotain haluamme.  Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten nämä tekijät näkyvät arjessamme ja elämässämme.

Motivaatiotekijät eli tarpeet ohjaavat käyttäytymistämme, eli ne selittävät miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme. Näin tapahtuu, vaikka emme tunnistaisi omia motivaatiotekijöitämme. Suurin osa näistä kuudestatoista tekijästä ovat useimmilla tilanneriippuvaisia, eli reagoimme asioihin  tilanteen mukaan.

Muuttuvatko sisäiset motivaatiotekijät ajan saatossa?

Nykyisen tietämyksen valossa motivaatiotekijät pysyvät samoina koko elämämme ajan. Muutokset tapahtuvat lähinnä asenteiden, arvojen, arvostusten, uskomusten tasolla ja tunnistaessa sokeita pisteitämme. Sokeat pisteet ovat niitä kohtia, missä vahvuudet alkavat kääntyä heikkouksiksi. Muutosta tapahtuu myös siinä, että pyrimme tekemään valinnat omista vahvoista motivaatiotekijöistämme lähtien, jos sitä emme ole syystä tai toisesta pysyneet aikaisemmin tekemään. Emme ole tunnistaneet tarpeitamme, vahvuuksiamme tai olemme antaneet toisten määrittää tekemisiämme. Neljän- viidenkympin kriisit ohjaavat meitä selvittämään ja elämään enemmän omista sisäisitä motivaatiolähteistämme käsin.

Sisäiset motivaatiotekijät -16 liikkeelle saavaa tekijää

Näitä ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus/ tiedon hankkiminen, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen/kilpailuhenkisyys, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielenrauha.

Näiden tekijöiden intensiteetistä muodostuu henkilökohtainen motivaatioprofiili, joka on lähes yhtä ainulaatuinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja profiileita, vaan erilaisia. Jokaisella meillä on omat vahvuutemme, meidän tarkoituksemme on löytää ne ja ottaa käyttövoimaksemme.  Mitä paremmin pystymme toteuttamaan vahvoja motivaatiotekijöitämme, sen paremmin voimme, jaksamme ja nautimme olostamme ja elämästämme.

Onko jotain tehtävissä oman motivaationsa lisäämiseksi

Ensimmäinen seikka on tunnistaa omia vahvuuksiaan, missä on hyvä, minkälaisten asioiden tekemisestä nauttii. Mitkä asiat elämässä haluaisit muuttaa, miksi ja mitä haluat tilalle. Epämääräinen turhautuminen ja kyllästyminen esimerkiksi työhön saa meidät purnaamaan vähän kaikesta. Usein se todellinen syy ei ole meille edes selvillä. Pienillä muutoksilla voidaan asiaan vaikuttaa paljon, kun vain syyt ovat selvillä.

Motivaatiotekijät ovat syvimmällä persoonallisuudessamme. Kun haluamme tehdä muutoksia asenteissamme, ajattelumalleissamme, opetella jonkin uuden taidon tai muuttaa käyttäytymistämme, energia eli voima muutokseen lähtee jostain vahvasta motivaatiotekijästämme.

Tammikuussa havaitset housujen kutistuneen, tai sitten tuli herkuteltua joulun aikaan normaalia enemmän. Haluat kuitenkin päästä muutamasta kilosta eroon. Miten toimit? Jos sinulle järjestelmällisyys on vahva motiivi, voit tehdä itsellesi suunnitelman syömisistä ja liikunnasta ja noudattaa sitä. Sosiaalisten kontaktien ollessa sinulle tärkeitä, lisäät liikuntaa ryhmässä tai vaikkapa naapurin kanssa, jolloin voit liikuntaan yhdistää tarvitsemiasi kontakteja. Mikäli olet hyvin kilpailuhenkinen, sinulle voisi sopia  pieni kisa jonkun toisen saman asian kanssa painivan kanssa. Muutokseen tarvitaan riittävän vahva motivaatiotekijä, jotta jaksamme ponnistella asian eteen. Kun otamme apuun, muita meille merkityksellisiä asioita siivittämään tavoitteeseemme pääsemistä, muutoksesta toteuttamisesta voi tulla jopa hauskaa.

Kapuloita rattaissa

Silloin kun meidän on vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää jotain ihmistä tai  hänen näkökantaansa johonkin asiaan,  hän motivaatiotekijöidensä intensiteetti poikkeaa merkittävästi omistamme. Kyse ei ole ilkeydestä tai omituisuudesta, vaan erilaisista motivaatiotekijöistä ja niistä juontuvista arvoista. Onpa sitten kyse puolisosta, työkaverista tai muusta henkilöstä, tunnistamalla ristiriitatekijät, asiat helpottuvat merkittävästi ja vuorovaikutus välillänne paranee.

Seuraavasta blogista voit lukea vinkkejä, mihin seikkoihin kannattaa työelämässä kiinnittää huomioita tällä hetkellä.

Tilaamalla uutiskirjeeni saat tietoa miten motivoidut oivaltaen.

Oivaltaen

motivaatio

motivaatiotekijät

Ohjaavatko sinua sisäiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Ohjaavatko Sinua sisäisiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Motivaatio on se voima joka saa meidät liikkeelle toimimaan. Se virittää meidät suorituksiin ja selittää miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme. Motivaatiostamme riippuu se, miten intensiivisesti heittäydymme jonkin asian tekemiseen ja paljonko resursseja käytämme siihen.  Kun tunnistamme motivaatiotekijämme, osaamme ohjautua vahvuuksistamme käsin, koemme onnistumisen elämyksiä ja menestymme tekemisisämme.

Kun työskentelemme vasten motivaatiotekijöitämme suurimman osan ajastamme, emme juurikaan ole innostuneita, luovia työssämme tai tyytyväisiä työhömme. Työ ja sen tekeminen ei itsessään anna meille henkistä tyydytystä, vaan olemme vain ”töissä”.

Motivaatio ei synny hienoista titteleistä,  työsuhde-eduista ja muhkeasta palkasta – tai syntyyhän se henkilöillä jolla on korkea statuksen tarve.  Toisille työyhteisön merkitys on tärkeämpi tai se, että saa itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat esim. hyvä arvosana, palaute, kiitos, titteli, etenemismahdollisuudet, arvostus, palkkiot. Niiden vaikutus on lyhytaikaisempi kuin sisäisten motivaatiotekijöiden ja ne perustuvat palautteeseen ja palkitsemiseen. Näitä tarvitaan ja näillä on merkityksensä, ne motivoivat vain paljon lyhemmän aikaa kuin sisäiset tekijät.

Voimme tehdä työtämme jopa koko ikämme ulkoisista motivaatiotekijöistä ohjautuen tai omia sisäisiä motivaatiotekijöitä vastaan. Emme välttämättä tiedosta lainkaan niitä tai emme piittaa niistä. Tällä on vaikutusta elämänlaatumme ja omaan kokemukseemme siitä. Tästä voi olla kysymys, jos kun jo sunnuntaina alkaa mielessä pyöriä ajatus ”taas sinne on mentävä, vaikka ei lainkaan kiinnostaisi”.

Sisäisissä motivaatiotekijöissä käyttäytymisen syyt ovat sisäsyntyisiä. Ihminen toimii omasta halustaan, ilman palkkiota tai rangaistusta. Toiminta itsessään koetaan palkitsevana ja siitä saa sisäistä mielihyvää. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Se sitouttaa meidät toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteen eteen, eikä työ vie kaikkea energiaamme.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kuulutko sinä niihin, joilla aika rientää työtä tehdessä, paneudut asioihin innolla ja tarmolla? Vai onko työ sinulle vain pakkopullaa, jota on tehtävä, jotta saisi laskut maksettua ja leipää pöytään.

Jos kuulut ensimmäiseen ryhmään, toimit todennäköisesti sisäistä motivaatiotekijöistäsi käsin. Työsi on sinulle merkityksellistä, nautit sen tekemisestä ja tuloksista. Toki siitä saatavalla rahallisellakin korvauksella on merkitystä, mutta se ei ole se kaikkein tärkein vaan se, että tunnet tekeväsi itsellesi tärkeää ja merkityksellistä työtä. Energiatasosi on hyvä ja töiden jälkeen jaksat harrastaa ja viettää aikaa läheisten kanssa.

Kukaan toinen ei voi meitä motivoida, motivaatio lähtee aina meistä itsestämme. Omien vahvuuksiensa tunnistamisen kautta on mahdollista löytää motivaatiotekijöidensä ja intohimonsa alkulähteille. Toista voi auttaa löytämään motivaatiotekijänsä ja sitä kautta auttaa  motivoitumaan. Työtehtäviä voidaan muokata paremmin vastaamaan työntekijän motivaatiotekijöitä. Motivaatiostamme vastaamme itse, kun tunnistamme omat motivaatiotekijämme voimme tehdä valintoja omaksi parhaaksemme.

Kun toimimme omista motivaatiotekijöistämme lähtien, koemme työmme merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Saamme siitä henkistä tyydytystä ja nautintoa, koemme työniloa. Tällaiseen tekemiseen ei väsy samoin kuin pelkkään puurtamiseen. Harrastuksilla ja muilla vapaa-ajan aktiviteeteilla saa tasapainotettua kokonaisuutta itselle sopivammaksi.

Turhautumisen, uupumisen ja burnoutin takana useissa tapauksissa on kysymys juuri siitä, että työskentelemme omia motivaatiotekijöitämme vastaan. Emme koe työtämme merkityksellisesi ja arvokkaaksi ja nämä tekijät uuvuttavat meidät.  Se ei ole merkityksellistä mitä se työ on, kuinka arvostettua se yleisesti on, vaan oma kokemuksemme siitä.

Seuraavassa blogissa paneudun enemmän sisäisiin motivaatiotekijöihin. 

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni. Saat ajankohtaista tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

 

 

hyvinvointi

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on lisääntynyt eri ikäluokissa tutkimusten mukaan. Suomalaisten työntekijöiden usko omaan työkykyyn on heikentynyt varsinkin alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Syiksi nähdään työn vaatimusten lisääntyminen, kova työtahti, määräaikaisuudet, jatkuvat muutokset ja yleinen epävarmuus.

Huhtikuussa Oivaltaen – työhyvinvointivalmennuksissa alkaa kaksi avointa ryhmää, johon voit ilmoittaa henkilöstöäsi nyt.

Painopiste molemmissa ryhmissä on itsetuntemuksen lisäämisessä, omien voimavarojen tunnistamissa ja vahvistamisessa. Vahvat vuorovaikutustaidot ja itsetuntemus ovat avaimia työssä menestymiseen ja oman työn hallintaan. Itsetuntemuksen kautta ymmärrys työyhteisön muita jäseniä ja asiakkaita kohtaan lisääntyy, kontaktien luominen ja viestin perille saaminen helpottuvat.  Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen on toinen keskeinen asia molemmissa valmennuksissa.

Oivaltaen menetykseen – valmennus kokoontuu torstaisin 28.4., 12.5., 26.5., 9.6. ja 23.6. klo 12–16. Tässä valmennuksessa painopiste on itsetuntemuksessa, tiimin ja omien tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa.

Oivaltaen stressi voimavaraksi – valmennus kokoontuu maanantaisin 25.4., 9.5., 23.5., 6.6. ja 20.6. klo 12–16. Tämä valmennus on suunnattu pidempään työssä olleille ja painottuu enemmän vuorovaikutukseen, työmotivaatioon, asenteisiin ja muihin työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

Valmennukset järjestetään Oivaltaen Hyvinvointipalveluiden tiloissa osoitteessa Stenbäckinkatu 3:ssa Hki.  Koulutuksissa mukana on draamaohjaaja Krissu Sirola-Korhonen.

Mikäli haluat valmennuksen pelkästään omalle henkilöstöllesi, annamme mielellämme tarjouksen siitä.

Lue lisää oivaltaen. Ryhmät ovat pienryhmiä, joten varaa paikkasi ajoissa, viimeistään 18.4.2016.  Anna tiimillesi mahdollisuus parhaisiin tuloksiin.

Tervetuloa

 

myötätuntoinen, inhimillinen

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys uusimpien aivotutkimusten mukaan lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta. Empaattinen ja määrätietoinen johtaminen luo luottamusta ja psykologista turvaa työyhteisön jäsenille, jolloin motivaatio ja työhyvinvointi lisääntyvät. Työntekijät sitoutuvat tiiviimmin organisaatioon ja työhönsä tämän ansiosta. He uskaltavat ottaa riskejä ja kehittää uutta, kun epäonnistumisetkin hyväksytään osaksi prosessia.

Mihin motivaatio ja työinnostus katosivat?

Kulukuurit, yt-neuvottelut ja organisaatiouudistukset ovat vieneet voimia monilla työpaikoilla. Motivaatio on useilla kadoksissa ja henkilöstö kokee olevansa vain ”resurssi”.

Jatkuva kiireessä työskentely ja monien asioiden samanaikainen tekeminen, pitävät elimistömme ja aivomme jatkuvassa stressitilassa. Kesken olevat asiat jäävät pyörimään mieleen työajan jälkeen ja palautuminen päivästä heikkenee ja heikentää myös yöunta. Tehokkuutemme, luovuutemme ja uuden oppiminen laskevat. Monen asian tekeminen päällekkäin aiheuttaa sähläämistä ja laskee työn tuloksia. Monilla lienee asiasta omakohtaisia kokemuksia, jotka tieteellinen tutkimus on myös todeksi osoittanut.

Motivaation ylläpitämiseen tarvitaan oman taloudellisen edun lisäksi tekemisen innostusta ja myötätuntoa. Muutokset työelämässä vaativat yhä enemmän luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kehittää itseään.

Miten lisätä myötätuntoa ja inhimillisyyttä työssä ja työpaikoilla?

Sanakirjan mukaan myötätunto on tietoisuutta toisen kärsimyksestä ja halua toimia sen helpottamiseksi. Kaikkien elämässä on toisinaan haasteita ja vaikeita aikoja. Mietimme, teimmekö jotain väärin tai huonosti. saatamme myös syyttää itseämme tai toisia tapahtumista. Näissä tilanteissa kuitenkin tarvitsemme ymmärrystä ja luvan olla sellaisia kuin olemme.

Jotta voit kokea myötätuntoa toisia kohtaan, sitä on ensin tunnettava itseä kohtaan. On vaikea ymmärtää pelkoa, epäonnistumista, häpeää tai syyllisyyttä, jos ei hyväksy näitä tunteita itsessään. Täydellisyyteen pyrkiminen on raskasta ja kuluttavaa ja sen saavuttaminen mahdotonta.

Myötätunto on opeteltavissa ja vahvistettavissa oleva taito, kuten muutkin tunnetaidot. Voit opetella kuuntelemaan toisia, pyrkiä ymmärtämään heidän näkökantojaan ja maailmankuvansa, ylipäätään huomioimaan heidän läsnäoloaan.

Itsetuntemuksesta ja itsensä ymmärtämisestä voi siirtyä erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen ja tätä kautta hankkia vahvat vuorovaikutustaidot. Samat ominaisuudet ja taidot ovat valtteja työelämän ulkopuolellakin ja vähintään yhtä tärkeitä.

Sisäisen motivaation ja myötätunnon ruokkiminen työpaikoilla on tärkeää, jotta työyhteisö on tuottava, innovatiivinen ja kehittyvä.

oivaltaen