motivaatiotekijät

Ohjaavatko sinua sisäiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Ohjaavatko Sinua sisäisiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Motivaatio on se voima joka saa meidät liikkeelle toimimaan. Se virittää meidät suorituksiin ja selittää miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme. Motivaatiostamme riippuu se, miten intensiivisesti heittäydymme jonkin asian tekemiseen ja paljonko resursseja käytämme siihen.  Kun tunnistamme motivaatiotekijämme, osaamme ohjautua vahvuuksistamme käsin, koemme onnistumisen elämyksiä ja menestymme tekemisisämme.

Kun työskentelemme vasten motivaatiotekijöitämme suurimman osan ajastamme, emme juurikaan ole innostuneita, luovia työssämme tai tyytyväisiä työhömme. Työ ja sen tekeminen ei itsessään anna meille henkistä tyydytystä, vaan olemme vain ”töissä”.

Motivaatio ei synny hienoista titteleistä,  työsuhde-eduista ja muhkeasta palkasta – tai syntyyhän se henkilöillä jolla on korkea statuksen tarve.  Toisille työyhteisön merkitys on tärkeämpi tai se, että saa itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat esim. hyvä arvosana, palaute, kiitos, titteli, etenemismahdollisuudet, arvostus, palkkiot. Niiden vaikutus on lyhytaikaisempi kuin sisäisten motivaatiotekijöiden ja ne perustuvat palautteeseen ja palkitsemiseen. Näitä tarvitaan ja näillä on merkityksensä, ne motivoivat vain paljon lyhemmän aikaa kuin sisäiset tekijät.

Voimme tehdä työtämme jopa koko ikämme ulkoisista motivaatiotekijöistä ohjautuen tai omia sisäisiä motivaatiotekijöitä vastaan. Emme välttämättä tiedosta lainkaan niitä tai emme piittaa niistä. Tällä on vaikutusta elämänlaatumme ja omaan kokemukseemme siitä. Tästä voi olla kysymys, jos kun jo sunnuntaina alkaa mielessä pyöriä ajatus ”taas sinne on mentävä, vaikka ei lainkaan kiinnostaisi”.

Sisäisissä motivaatiotekijöissä käyttäytymisen syyt ovat sisäsyntyisiä. Ihminen toimii omasta halustaan, ilman palkkiota tai rangaistusta. Toiminta itsessään koetaan palkitsevana ja siitä saa sisäistä mielihyvää. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Se sitouttaa meidät toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteen eteen, eikä työ vie kaikkea energiaamme.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kuulutko sinä niihin, joilla aika rientää työtä tehdessä, paneudut asioihin innolla ja tarmolla? Vai onko työ sinulle vain pakkopullaa, jota on tehtävä, jotta saisi laskut maksettua ja leipää pöytään.

Jos kuulut ensimmäiseen ryhmään, toimit todennäköisesti sisäistä motivaatiotekijöistäsi käsin. Työsi on sinulle merkityksellistä, nautit sen tekemisestä ja tuloksista. Toki siitä saatavalla rahallisellakin korvauksella on merkitystä, mutta se ei ole se kaikkein tärkein vaan se, että tunnet tekeväsi itsellesi tärkeää ja merkityksellistä työtä. Energiatasosi on hyvä ja töiden jälkeen jaksat harrastaa ja viettää aikaa läheisten kanssa.

Kukaan toinen ei voi meitä motivoida, motivaatio lähtee aina meistä itsestämme. Omien vahvuuksiensa tunnistamisen kautta on mahdollista löytää motivaatiotekijöidensä ja intohimonsa alkulähteille. Toista voi auttaa löytämään motivaatiotekijänsä ja sitä kautta auttaa  motivoitumaan. Työtehtäviä voidaan muokata paremmin vastaamaan työntekijän motivaatiotekijöitä. Motivaatiostamme vastaamme itse, kun tunnistamme omat motivaatiotekijämme voimme tehdä valintoja omaksi parhaaksemme.

Kun toimimme omista motivaatiotekijöistämme lähtien, koemme työmme merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Saamme siitä henkistä tyydytystä ja nautintoa, koemme työniloa. Tällaiseen tekemiseen ei väsy samoin kuin pelkkään puurtamiseen. Harrastuksilla ja muilla vapaa-ajan aktiviteeteilla saa tasapainotettua kokonaisuutta itselle sopivammaksi.

Turhautumisen, uupumisen ja burnoutin takana useissa tapauksissa on kysymys juuri siitä, että työskentelemme omia motivaatiotekijöitämme vastaan. Emme koe työtämme merkityksellisesi ja arvokkaaksi ja nämä tekijät uuvuttavat meidät.  Se ei ole merkityksellistä mitä se työ on, kuinka arvostettua se yleisesti on, vaan oma kokemuksemme siitä.

Seuraavassa blogissa paneudun enemmän sisäisiin motivaatiotekijöihin. 

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni. Saat ajankohtaista tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

 

 

stressi

Stressin tunnusmerkit

Stressi kuuluu elämään hyvässä määrin

Stressi myönteisenä ilmiönä kannustaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme ja yrittämään parhaamme. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat psyykkiseen ja fyysiseen puoleemme, muun muassa hidastaen aineenvaihduntaa, sekoittaen hormonitasapainoa (♀♂), alentaen immuunipuolustusta ja ”yksipuolistaen” aivojen toimintaa.

Työ voi olla vaativaa, mutta sen ei tarvitse olla henkisesti uuvuttavaa. Levollisuus, luovuus ja ilo ovat kaikille saavutettavissa olevia asioita.

Pitkäaikainen stressi altistaa meidät eri sairauksille, jo pienillä muutoksilla voit vaikuttaa ratkaisevasti omaan hyvinvointiisi ja terveyteesi. Petollisinta stressissä on se, että siihen tottuu herkästi, eikä enää tunnista olevansa koko ajan ylikierroksilla.

Stressi yhdistetään yleensä kiireeseen, työn määrään ja korkeaan vaatimustasoon. Todellisuudessa stressi syntyy epävarmuudesta, omien voimavarojen riittämättömyydestä ja hallinnan tunteen menettämisestä. Mitkään tapahtumat tai asiat eivät meitä muserra, vaan asennoitumisemme ja suhtautumisemme niihin. Olemme itse vastuussa omista reaktioistamme ja tunteistamme.

Tunnusmerkit

  • Yleinen väsymystila, motivaation puute, univaikeudet
  • Turhautuminen, kärsimättömyys, ärtyneisyys, mielialamuutokset
  • Saamattomuus, ahdistus, masennus, keskittymisvaikeudet
  • Hermostuneisuus, lyhytpinnaisuus, jännittyneisyys, kireys
  • Toivottomuus, levottomuus, unohtelu, motivaation puute
  • Alkoholin käytön lisääntyminen

Mitä voit tehdä

Tiedätkö mitä oikeasti elämältäsi haluat, vai oletko elänyt toisten toiveiden mukaan. Ole armollinen itselleni ja hyväksy itsesi juuri sellaisena kuin olet. Pidä huolta fyysistä ja psyykkisestä kunnostasi, liiku ja nuku riittävästi ja ravitse kehoasi monipuolisella ravinnolla, rentoutumista unohtamatta. Ota apua vastaan ystäviltä ja tarvittaessa turvaudu ulkopuoliseen apuun.

Miten resilienssiä voi kehittää?

oivaltaen.fi

elämänmuutos

Elämänmuutos – elämänlaadun kohottaminen

Elämänmuutos ja sen toteuttaminen

Elämänmuutos työn tai muiden asioiden suhteen koskettaa useita ja vähintään yhtä moni suunnittelee jonkin muutoksen toteuttamista elämässään. Elämme aikaa, jolloin merkittäviä muutoksia tapahtuu yhteiskunnallisella ja yksilöllisellä tasolla.

Tasapaino elämän eri osa-alueiden kesken on useilla haussa, jopa suunta saattaa olla hämärän peitossa. Selkeää on vain se mistä halutamme pois. Joillekin se on muutosta nykyiseen taloudelliseen tai työtilanteeseen, ihmissuhteeseen, kiireeseen, stressiin, omaan hyvinvointiin tai elämäntilanteeseen yleensä.

Miksi sitten pidämme kynsin hampain kiinni vanhasta, olemme turhautuneita, kyynisiä ja levitämme tätä mielialaa ympärillemme? Muutokseen liittyy aina epävarmuutta ja pelkoja. Ensimmäisen askeleen joutuu ottamaan tyhjän päälle, lopputuloksesta ei ole takuita.

Tuttu ja turvallinen hoituu useimmiten selkärangalla, ei tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa uuden opettelussa, eikä varsinkaan joudu poistumaan omalta mukavuusalueeltaan. Muutokset tuomat hyödyt tulevat esiin vasta paljon myöhemmin.

Miten saa halutun muutoksen aikaiseksi elämässään? Maaliin pääsee helpoimmin, kun tietää missä se on ja mikä on oma sijainti siihen nähden tällä hetkellä. Vastaamalla kysymykseen ”mitä minä todella haluan?” saa selville maalin. Seuraavana on nykytilanteen kartoittaminen eri osa-alueineen. Jana näiden kahden pisteen välillä on se matka, johon askeleet pitää luoda. Teoriassa verraten yksinkertaista tässä vaiheessa.

Epäusko saattaa astua kuvaan mukaan ja nostaa epäröintiä ja kyseenalaistaa koko hankkeen. Onko tämä minulle mahdollista, osaanko, opinko, olenko tämän arvoinen, ansaitsenko saada haluamani. Monia toimintaesteitä ja rajoittavia uskomuksia voi joutua käsittelemään, ennen kuin on maalissa.

Mitä paremmin tuntee itsensä, vahvuutensa, toimintatapansa, motivaatiolähteensä, sen helpompaa on askeleet tavoitteen toteutumiseen rakentaa. Joku tarvitsee tarkan suunnitelman, minkä mukaan lähteä toimimaan. Toista motivoi tiedonhalu tai sosiaaliset kontaktit ja hän hakee sitä kautta tukea muutoksensa toteuttamiseen.

Omia uskomuksia ja ajattelumallejaan voi joutua käsittelemään, joissakin tapaukissa pitkään ja hartaastikin, jotta tavoite alkaa näyttää mahdolliselta. Tämä on vain hyväksi, avarakatseisuus ja omien mukavuusrajojen laajentaminen lisäävät joustavuuttamme sopeutua uusiin tilanteisiin ja muutoksin tulevaisuudessa. Myötävirtaan on kevyempi soutaa kuin vastavirtaan.

Tutustu syksyn 2016 ryhmävalmennuksiin, joissa tunnistetaan omaa tahtoa ja rajoja ja sitä kautta opitaan sanomaan hallitusti EI. Vai onko ajankäytön organisoiminen ja sitä kautta elämänlaadun parantaminen ajankohtaisempaa kohdallasi. Suo itsellesi hetki aikaa pysähtyä miettimään elämäsi suuntaa. Valmennusryhmissä saat siihen oivallisen tilaisuudetukea ja oivalluksen riemua.

Joko Sinulle tulee uutiskirjeeni? Syksyn teemoihin saat siitä lisävinkkejä.

Uutiskirjeen tilaajalahjana saat lahjaksi oppaan – Miten parannat elämäsi laatua! Tilaa omasi  sivun oikeasta laidasta ja tee mahdottomasta mahdollista! Jos ja kun kaipaat apua tai tukea tule mukaan ryhmään tai yksilövalmennukseen.

 

ajanhallinta

Ajanhallinta auttaa tavoitteiden saavuttamisessa

Ajanhallinta auttaa tavoitteiden saavuttamisessa ja lisää jaksamista

Ajanhallinta, voiko aikaa ylipäätään hallita? Aikaa on meillä kaikilla täsmälleen yhtä paljon käytössä ja se kuluu samalla nopeudella kaikkien kohdalla. Omilla tekemisillämme emme voi siihen vaikuttaa.

Tekemisiämme voimme valita ja määrittää paljonko aikaa mihinkin yksittäiseen asiaan käytämme. Miksi toiset ihmiset tuntuvan ehtivän paljon enennän kuin toiset? Tekemisen määrä ei kuitenkaan korreloi suoraan lopputulosten määrän ja laadun kanssa. Mitkä tekijät selittävät näitä eroja?

Kun teemme asioita samalla tavalla kuin ennen, saamme samanlaisia tuloksia. Monesti ajattelumallimme menevät niin, että teemme lisää samoja asioita saadaksemme parempia tuloksia. John Evan-Jones on tullut tulokseen, 80 % tuloksistamme syntyy 20 % tekemisitämme. Fokusoinnilla, tekemisen kohteiden valinnalla on oleellinen merkitys saavutettujen tulosten kannalta ja luonnollisesti tekemisellä itsellään.

Ajanhallinnassa oleellista on tietää mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä, painopiste sitten niiden tekemiseen. Priorisointia tiukalla  otteella, mitkä asiat ja tekemiset vievät kohti tavoitteita. Pelkät tehtävälistat eivät riitä, vaan tekemisille on määriteltävä aikaraja. Tällöin alitajuntamme osaa työstää asioita tavoitteen mukaisesti ja näin auttaa lopputulokseen pääsemisessä aikataulussaan.

Aikaansaannoksemme riippuvat tuntimme käytöstä, eli siitä miten suunnittelemme ajankäyttöämme ja toteutamme suunnitelmia.  Kun pystymme näkemään itsemme tehokkaina ja suunnitelmallisina, alamme pikkuhiljaa toimia mielikuvan mukaan ja kehitymme ajan hallinnassa. Aikavarkaiden tunnistamista ja asioiden delegointia kannattaa opetella.  Monet pienet rutiiniasiat voi hoitaa keskitetysti sopivana ajankohtana. Se aika vuorokaudesta jolloin on energisin kannattaa varata tärkeimmille tehtäville, ei rutiinien hoitamiseen.

Eräs ajanhallintaan ja ajan riittävyyteen liittyvä asia on tunnistaa tekemisen taso. On olemassa sekä yli- että alilaatua. On asioita, jotka pitää tehdä viimeisen päälle hyvin ja tarkasti. Näiden tekemiseen ja hiontaan kuluu paljon aikaa. On myös sellaisia asioita, jotka ovat riittävän hyvin tehty, kun ne tehdään pienemmällä tarkkuudella. Kaiken oleellisinta on erottaa nämä toisistaan ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Toiset ihmiset ovat luonnostaan suunnitelmallisempia ja järjestelmällisempiä kuin toiset. Jos sinulla on aina kova kiire ja aika tuntuu hupenevan käsistäsi, suosittelen lämpimästi pureutumista töidesi priorisointiin ja ennakkosuunnitteluun. Stressitasosi laskee ja kehosi ja mielesi voivat paremmin.

Mikäli tarvitset ulkopuolisen apua ajankäyttösi suunnittelussa tai kehittämisessä, autan mielelläni.

Lue lisää www.oivaltaen.fi yksilö- ja ryhmävalmennuksia.

Joko sinulle tulee Oivaltaen uutiskirje. Siinä on henkiseen hyvinvointiin, erityisesti mielen mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvää asiaa. Tilaa omasi.

Saat lahjaksi oppaan – Miten parannat elämäsi laatua!

 

Resilienssi on sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä

 Resilienssi

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taito, jota tarvitsemme sekä työssä, että vapaalla välttyäksemme turhalta hermoilulta ja stressin tunteilta. Resilienssi ei liity vain yhteiskunnassa, organisaatioissa ja elämässämme tapahtuviin isoihin muutoksiin vaan myös moniin päivittäisiin pieniin asioihin.

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää. Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan.

Resilienssiä lisää muutostilanteisiin

Muutokset ovat asioita, jotka jossain määrin aina aiheuttavat stressiä.  Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Se saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä henkilöön itseensä, että ympärillä oleviin ihmisiin.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja mitä enemmän ihmiset pääsevät mukaan muutosten suunnitteluun, sen helpompaa niihin sopeutuminen heille on.  Vähintään asioista tiedottaminen on alettava riittävän ajoissa; mitkä asiat tulevat muuttumaan, millä tavalla ja milloin. Ihmiset hakevat tasapainoa ja hallintaa vallitseviin olosuhteisiin ja asioihin. Tieto muutoksista auttaa saavuttamaan hallintaa ja järjestystä ja siten helpottaa soputumista niihin.

Pessimisti ei pety, optimisti vahvistuu

Optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.  Menetykset ja vaikeat elämänkokemukset ovat niitä tekijöitä, jotka vahvistavat ihmisten selviytymiskykyä eli resilienssiä. Toiveikkuus, luottamus ja kokemus omasta merkityksellisyydestä antavat vahvuutta uskoa, että tästä selvitään. Meillä on aina mahdollisuus valita oma asenteemme valitsevaan tilanteeseen. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta millään tavalla eteenpäin, päinvastoin.

Riko rutiinit ja kokeile jotain uutta

Joustavuuden ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen erilaisissa ongelmatilanteissa on monia vaihtoehtoja aivan käden ulottuvilla. Kysy ympärilläsi olevilta henkilöiltä, miten he asian ratkaisisivat. Käytössäsi on vaihtoehtoja, joita et ole tullut ennen ajatelleeksi. Omia rutiineja kannattaa välillä rikkoa ja tehdä asiat vähän eri tavalla, tottumus kun on toinen luonne. Tällöin yllätykset, jotka rikkovat rutiinimme, eivät saa päiväämme kaaoksen partaalle.

Mikä on sinun tapasi selvitä muutoksista

Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itsestään käsin ohjautumista. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, kun hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen.  Hän osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saada enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen

Olemme tottuneet pärjäämään ja selviämään omillamme, tässä on opettelun paikka monille suomalaisille. Apua olemme tottuneet antamaan, joten sen saamisessa ei ole ongelmaa. Usein jo keskustelu toisen kanssa antaa tarvittavan uuden näkökulman asiaan ja avaa uusia vaihtoehtoja ratkaisun suhteen. Myötätunnolla ja empatialla on todettu olevan varsin suuri merkitys työssä viihtymiseen ja saavutettuihin tuloksiin, huomioikaamme työkaverimme ja läheisemme arjen lomassa.

Joku viisas on joskus sanotut ”ainoa pysyvä asia on muutos”, helpommalla selviää menemällä mukaan kuin taistelemalla vastaan.  Resilienssi auttaa sopeutumaan ja toimimaan tehokkaammin muutostilanteisissa sekä helpottaa tarvittavien muutosprosessien käynnistämisen omassa elämässämme. Kokeile välillä tehdä asiat aivan eri tavalla kuin ennen, voit yllättyä myönteisesti.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.