itsevarma

Itsevarma oman tiensä kulkija vai auttavainen yhdessä onnistuja? – motiivit sen kertovat (7/17)

Tämä on blogisarjan seitsemäs (7/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten riippumattomuuden tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Itsevarma vapauden arvostaja

Korkean riippumattomuusmotiivin omaavat henkilöt ovat itseensä luottavia oman tiensä kulkijoita, joille omillaan toimeen tuleminen ja pärjääminen on tärkeää. He arvostavat henkilökohtaista vapautta ja haluavat olla riippumattomia muista.

He pyrkivät tekemään asioita itsenäisesti ilman muiden apua. Useimmiten he haluavat elää yksilöllisesti ja arvostavat yksilön itsemääräämisoikeutta. Avun pyytäminen on heille vaikeaa ja myös sen vastaanottaminen. Kiitollisuudenvelkaan he eivät halua jäädä missään tapauksessa.

Henkilöillä, joilla on tarvetta korostaa omaa yksilöllisyyttään voimakkaasti, sekä tarve tehdä asiat omalla tavallaan voi tulla ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Yhteisten toimintatapojen löytyminen ei välttämättä ole yksinkertaista näissä tapauksissa. Varsinkin stressaantuneina he ovat joustamattomia ja itsepäisiä, eivätkä ole valmiita minkäänlaisiin kompromisseihin.

Itseensä luottavina ja vapautta arvostavina he haluavat tehdä omat päätöksensä itse eivätkä halua toimia toisten päätösten mukaisesti. He työskentelevät mieluimmin itsenäisesti, mutta halutessaan voivat olla hyvinkin tuottavia tiimin jäseniä. Tiimityössä toimimista edesauttaa selkeä työnjako, oma vastuualue ja mahdollisuus tehdä päätöksiä vastuualeen puitteissa. He saavat parhaiten aikaiseksi, kun eivät joudu sopeuttamaan tekemisiään toisten tahtiin, vaan tekevät omaan tahtiinsa. Turhautumista töissä aiheuttavat toisten päätösten odottelu ja se etteivät asiat etene sovitun mukaisesti.

Heillä ei ole tarvetta jakaa henkilökohtaisia asioitaan tai tunteitaan työkaverilleen, jolloin heistä saa etäisen ja välinpitämättömän kuvan, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Vapaa-ajan vietossa on tärkeää, että he voivat toimia oman mielensä mukaan, ilman liikoja sitoumuksia. Myös parisuhteessa pitää olla tilaa ja omaa aikaa yhdessäolon vastapainoksi.

Yhteisöllisyyttä arvostavat muiden auttajat

Ihmiset, joiden riippumattomuuden tarve on matala ovat ryhmäsuuntautuneita ja heille yhdessä toisten kanssa tekeminen on tärkeää. He saavat voimaa ja inspiraatiota ryhmästä. He arvostavat kestäviä ihmissuhteita ja haluavat päätöksenteossa saavuttaa yhteisymmärryksen muiden kanssa. Heille on tärkeää se, että jokaisen mielipide otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä.

He auttavat mielellään muita ja odottavat, että heidän apunsa otetaan vastaan. Heidän työhönsä voi kuulua yksintyöskentelyä ajoittain, mutta pitkiä aikoja he eivät halua työskennellä yksinään. Yhdessä tekeminen ja ryhmän tuki on heille varsin merkityksellistä.

He jakavat auliisti tietojaan ja osaamistaan muille tiimin jäsenille ja siten edesauttavat hyvän tiimihengen muodostumista.

Henkilöt, joilla riippumattomuus on erittäin matala voivat ripustautua toisiin ihmisiin ja heille itsenäinen työskentely voi olla vaikeaa. Myös auttamishalu voi olla niin vahva, etteivät osaa olla auttamatta muita ja uuvuttavat itsensä tällä tavoin.

Niin työssä kuin vapaalla he viihtyvät muiden kanssa, eivätkä juurikaan pidä yksinolosta. Parisuhde sopii heille paremmin kuin sinkkuus. Ihmissuhteissaan he etsivät tunnepitoista läheisyyttä, jossa voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Stressaantuneina he tarvitsevat emotionaalista tukea läheisiltään.

 Seuraavassa blogissa vuorossa on järjestysmotiivi, joka kuvastaa paljon sitä, miten suhtaudumme muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin.  Tutustu myös sarjan muihin osiin.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat kovaa valuuttaa jo nyt. Työelämässä tarvitaan enenevässä määrin vuorovaikutustaitoja, johtamiskykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan monet työtehtävät, mutta näissä taidoissa ihminen on vielä ylivoimainen. Menestyjiä ovat ne, jotka tunnistavat oman yksilöllisen motivaatiorakenteensa, osaavat ohjautua vahvuuksistaan käsin ja johtaa itseään määrätietoisesti.

Työn merkityksellisyys luo tehokkuutta ja tuottavuutta

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tehokas ja tuottelias. Nykyään työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmin, sillä työnantajat ovat ymmärtäneet työssäjaksamisen olevan osa myös yrityksen arvoa lisäävää kilpailuetua.

Tulevaisuudessa työelämässä menestyvät ne, jotka tunnistavat omat motivaatiotekijänsä,  vahvuutensa, ovat itseohjautuvia ja omaavat vahvat vuorovaikutustaidot, sekä pysyvät ylläpitämään jatkuvaa oppimiskykyään. Unohtamatta oman alan vahvaa osaamista.

Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa.

Vahvuuksistaan ohjautuminen ja itsensä johtaminen

Työn muoto, tekotapa ja fyysiset työskentelypaikat ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Moni tekee töitä osittain kotona, työajat ovat alati venyvä käsite vapaa-ajan ja työajan nivoutuessa toisiinsa. Työsähköpostien ja sosiaalisen median tulviessa älylaitteisiin moni on jollain tapaa työssä kiinni kaiken valveillaoloaikansa.

Työverkostojen levittäytyessä yli maarajojen, yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä joutuu olemaan tavoitettavissa kellon ympäri. Nämä muutokset asettavat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Henkilön kyky johtaa itseään korostuu, kun työmäärää täytyy kyetä säätelemään itse ja vapaa-aika on aikataulutettava siinä missä työkin.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistaa omat motivaation lähteensä ja arvonsa ja silloin myös riittämättömyyden tunteet pysyvät  hallinnassa.

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Esimiesten ja johtajien kannattaisikin miettiä, miten hyvin he tiedostavat omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat heidän henkilöstöään?

Oppimiskyvyn ylläpitäminen 

Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. Jos aikaisemmin oli tavallista jäädä eläkkeelle samasta työpaikasta, jossa aloitti opiskelujen jälkeen, nykyään työnhakijalla saattaa olla useamman sivun mittainen CV. Pätkätyöt, osa-aikaiset työsuhteet, opinto- ja sapattivapaat ovat muuttaneet työmarkkinoita monimuotoisemmiksi. Myös työnantajat ovat joutuneet aktiivisemmin tarkastelemaan rekrytointiprosessejaan sekä muuttamaan käsitystään niin sanotuista unelmakandidaateista.

Omien vahvuuksien arviointi ja motivaatiotekijöiden selvittäminen auttavat työntekijää luovimaan uudenlaisilla työmarkkinoilla, joissa kilpailu paikoista on jatkuvasti kiristynyt ja työnhakijan on kyettävä myymään omaa osaamistaan. Vaikka harva työnantaja enää hätkähtää pätkätöistä koostuvaa CV:tä, on silti tärkeää, että työnhakija pystyy kertomaan omasta osaamisestaan ja sekä halustaan integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Motivoivaa ja sitouttavaa  esimiestyötä ja johtamista

Työn arvojen muuttuminen asettaa aivan uusia haasteita esimiestyölle. Henkilöstö haluavaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä.

Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. On tunnettava toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat työntekijän työskentelyä, mikä häntä motivoi ja millaista palautetta hän arvostaa. Oikea henkilö oikealla paikalla, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

 Vuorovaikutteiset, kommunikoivat tiimit

Avokonttoreiden aikakaudella tiimityöskentely on monelle tuttua omalta työpaikalta. Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. Tiimityöskentelyssä yksilön merkitys osana toimivaa, hyvinvoivaa ja tuloksellista organisaatiota korostuu – ja samalla lisääntyvät myös henkilökemioista ja erilaisista työtavoista johtuvat konfliktit.

Kun ymmärrät omat vahvuutesi ja heikkoutesi, sinun on myös helpompi käsitellä muiden ihmisten käyttäytymisen takana olevia asioita. Tarvitaan työkaluja, jolla voidaan kartoittaa tiimin toimivuutta ja henkilökemioita. Toimimaton tiimi heijastuu nopeasti yrityksen tulokseen asti.

Oman käytöksen ymmärtämisen avulla jokaisella työntekijällä ja esimiehellä on mahdollisuus tuloksellisesti johtaa sekä itseään että omaa henkilöstöään.

Luovuus ja luova ongelmanratkaisu tarvitsevat levollista mieltä

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa. Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa.

Miten sinä aiot varmistaa tulevaisuuden työelämätaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen omalla kohdallasi -entä tiimisi kohdalla?

Motivoidu Oivaltaen!

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

Oivaltaen

Reiss Motivaatioprofiili (RMP)

Periaatteessa kaikki on hyvin, mutta jotain puuttuu 1/17

Miten innostua töihin paluusta? 

Yllättävän monilla ajatukset pyörivät tätä rataa. Apu voisi löytyä Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä. Työ-parisuhde-perhe-ystävät ovat ok. Siitä huolimatta sisimmässä kaihertaa, kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Tähän pisteeseen moni jääkin, selvittämättä lainkaan villakoiran ydintä. On vaivattomampaa tuskailla ja säälitellä itseään, kuin tarttua härkää sarvista ja lähteä oman mukavuuskuplan ulkopuolelle ensin selvittämään syitä ja sitten tekemään tarvittavia muutoksia.

Monille sysäys uuteen on ollut omien motivaatiotekijöiden selvittäminen. Tunnistamme yleensä muutaman vahvan tekijämme, mutta monta on tunnistamatta, jotka muistuttavat turhautumisina ja tyytymättömyyden tunteina olemassaolostaan.

Jo asian tiedostaminen selkiyttää tilannetta, silloin siitä tulee konkreettisempaa, on jotain mihin tarttua. Sen jälkeen voi pohtia vaihtoehtoja ja sitä, minkälaista muutosta haluaa ja mihin itse on valmis.  Muutosten toteuttamisessa joudumme menemään mukavuusalueemme reunamille ja ylittämään ne. Tässäkin kohtaa avuksi kannattaa ottaa jokin vahva motivaatiotekijä, jonka kautta muutoksen toteuttaminen helpottuu. Se antaa intoa ja energiaa viedä muutokset käytännön tasolle.

Mikä saa ajan kulumaan aivan huomaamatta

Oletko koskaan miettinyt, miksi jotakin tehdessä aika lentää kuin siivillä ja toisinaan se mataa kuin etana kurvissa. Kun tekeminen liittyy johonkin vahvaan motivaatiotekijäsi, olet innostunut ja saat siitä lisää energiaa. Esimerkiksi jos uteliaisuusmotiivisi on korkea, nautit kun saat syventyä perusteellisesti uuteen asiaan ja oppia siitä mahdollisimman paljon ennen varsinaista tiedon käyttöönottoa. Sen sijaan, jos uteliaisuusmotiivisi on matala, oleelliset tiedot asiasta riittävät ja pitkät teoriat saavat sinut vain  haukottelemaan. Haluat tarttua toimeen ripeästi ja tehokkaasti. Tekeminen itseään on palkitsevaa.

Ihmisten väliset ristiriidat niin kotona kuin työssäkin tulevat pitkälti juuri siitä, että arvostamme omia arvojamme ja motivaatiotekijöitämme paremmiksi kuin muiden. Tai pikemminkin siitä, että emme miellä kyseessä olevan arvojen ja motivaatiotekijöiden, vaan pidämme toisia erikoisina ja omalaatuisina. Ymmärtämällä itseäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja arvostaa toisiakin. Sietämisestä on mahdollisuus päästä erilaisuuden aitoon arvostamiseen ja kunnioittamiseen.

Reiss Motivaatioprofiili (RMP)

Tässä blogisarjassa tulen valottamaan Steven Reissin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa Reiss Motivaatioteoriaa perusteellisemmin. Se perustuu 16 motivaatiotekijään, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Olemme pohjimmiltamme perin samalaisia, yksilöllisyys tulee motivaatiotekijöiden intensiteetistä eli voimakkuudesta.  Yksittäinen motivaatiotekijä ei vielä ole ratkaiseva, vaan ne kaikki yhdessä muodostavat persoonallisuutemme.

Motivaatioprofiilimme on lähes yhtä yksilöllinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa profiilia, vaan erilaisia. Jokaisessa on omat vahvuutensa ja kehitysalueensa. Nerous mielestäni piilee juuri siinä, että se tekee asiat näkyväksi, jolloin niistä saa kiinni. Myös sokeat pisteet eli kohdat jossa vahvuus alkaa kääntyä heikkoudeksi saavat muodon.

Olen vuosien saatossa tehnyt useampia persoonallisuustestejä (mm. Disc, Mbti, Peili jne.) ja ne ovat selkiyttäneet käsitystäni käyttäytymisestäni ja persoonallisuudestani. Testeistä on ollut hyötyä itselleni. Se mitä olen niissä jäänyt miettimään -yhden testin mukaan olen ekstrovertti ja haluan vaikuttaa asioihin, toisen mukaan olen introvertti ja haluan auttaa ihmisiä.  Olenko jakautunut persoona, päättämätön vai jotain siltä väliltä?

Tunnistan nämä kaikki puolet itsessäni. Haluan vaikuttaa ja viedä itselleni tärkeitä asioita eteenpäin itseäni säästämättä. Asiat jotka ovat minulle yhdentekeviä, niiden eteen en jaksa edes tikkua ristiin laittaa. Samoin on sosiaalisten kontaktien kanssa, ihmissuhteet ovat minulle äärettömän tärkeitä, mutta tarvitsen myös omaa aikaa. Itselleni on ollut äärettömän avartavaa ja ymmärrystä lisäävää oppia tunnistamaan omat motivaatiotekijäni eli miksi käyttäydyn, kuten käyttäydyn. Persoonallisuustestit kertovat miten käyttäydyn, ne mittaavat  eri asiaa.

Vallan ja sosiaalisten suhteiden osalta olen keskitien kulkija, eli teen valinnat tilanteen mukaan, kuten suurin osa ihmisistä. Eri motivaatiotekijämme saattavat vetää meitä myös aivan eri suuntiin. Henkilöllä voi olla vahva hyväksynnän tarve ja samalla matala kunnian tarve, näitä tarpeita on vaikea tyydyttää samanaikaisesti. Tässäkin tilanteessa asian tiedostaminen helpottaa ja selkiyttää omaa toimintaa.

Tiedot, taidot, kyvyt ovat eri asia kuin motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät eivät kerro mitään osaamisestamme, taidoistamme tai kyvyistämme. Henkilöä, jota esim. valta motivoi, haluaa vaikuttaa ja päättää laajasti asioista. Mutta korkea valta ei automaattisesti tarkoita, että henkilö olisi taitava johtajana tai esimiehenä. Kiinnostus ja veri vetävät johtamiseen, vaikuttamiseen ja vastuunkantoon. Taidot ovat opittuja ja opeteltavissa olevia.

Motivaatiotekijää voidaan ajatella janana, toisessa päässä sen vaikutus on matala ja toisessa korkea. Vaikka tekijä olisi aivan äärilaidassa matalan puolella, tekijä toimii motivaattorina henkilölle. Silloin se ilmenne erilaisina tekijöinä kuin toisessa ääripäässä. Suurin osa ihmisistä sijoittuu janalla jonnekin keskivaiheille, mikä tarkoittaa tilanneriippuvuutta. Yhdessä tapauksessa toimimme yhdellä tapaa ja toisenlaisessa tilanteessa toisin. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat sen onnellisempia, energisempiä ja hyvinvoivempia olemme. Kun toimimme vastoin motivaatiotekijöitämme, väsymme ja uuvumme. Tämä ei ole uupumisen ja loppuun palamisten ainoa tekijä, mutta merkittävä seikka kuitenkin.

16 motivaatiotekijää, jotka ovat kaikille yhteisiä

Seuraavassa blogissa käsittelen yksitellen motivaatiotekijät. Miten sinä sijoitut hyväksynnän suhteen? Haetko hyväksyntää keskiarvoon verrattuna enemmän vai vähemmän, molemmissa on etunsa.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

motivaatio

motivaatiotekijät

Ohjaavatko sinua sisäiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Ohjaavatko Sinua sisäisiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Motivaatio on se voima joka saa meidät liikkeelle toimimaan. Se virittää meidät suorituksiin ja selittää miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme. Motivaatiostamme riippuu se, miten intensiivisesti heittäydymme jonkin asian tekemiseen ja paljonko resursseja käytämme siihen.  Kun tunnistamme motivaatiotekijämme, osaamme ohjautua vahvuuksistamme käsin, koemme onnistumisen elämyksiä ja menestymme tekemisisämme.

Kun työskentelemme vasten motivaatiotekijöitämme suurimman osan ajastamme, emme juurikaan ole innostuneita, luovia työssämme tai tyytyväisiä työhömme. Työ ja sen tekeminen ei itsessään anna meille henkistä tyydytystä, vaan olemme vain ”töissä”.

Motivaatio ei synny hienoista titteleistä,  työsuhde-eduista ja muhkeasta palkasta – tai syntyyhän se henkilöillä jolla on korkea statuksen tarve.  Toisille työyhteisön merkitys on tärkeämpi tai se, että saa itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat esim. hyvä arvosana, palaute, kiitos, titteli, etenemismahdollisuudet, arvostus, palkkiot. Niiden vaikutus on lyhytaikaisempi kuin sisäisten motivaatiotekijöiden ja ne perustuvat palautteeseen ja palkitsemiseen. Näitä tarvitaan ja näillä on merkityksensä, ne motivoivat vain paljon lyhemmän aikaa kuin sisäiset tekijät.

Voimme tehdä työtämme jopa koko ikämme ulkoisista motivaatiotekijöistä ohjautuen tai omia sisäisiä motivaatiotekijöitä vastaan. Emme välttämättä tiedosta lainkaan niitä tai emme piittaa niistä. Tällä on vaikutusta elämänlaatumme ja omaan kokemukseemme siitä. Tästä voi olla kysymys, jos kun jo sunnuntaina alkaa mielessä pyöriä ajatus ”taas sinne on mentävä, vaikka ei lainkaan kiinnostaisi”.

Sisäisissä motivaatiotekijöissä käyttäytymisen syyt ovat sisäsyntyisiä. Ihminen toimii omasta halustaan, ilman palkkiota tai rangaistusta. Toiminta itsessään koetaan palkitsevana ja siitä saa sisäistä mielihyvää. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Se sitouttaa meidät toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteen eteen, eikä työ vie kaikkea energiaamme.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kuulutko sinä niihin, joilla aika rientää työtä tehdessä, paneudut asioihin innolla ja tarmolla? Vai onko työ sinulle vain pakkopullaa, jota on tehtävä, jotta saisi laskut maksettua ja leipää pöytään.

Jos kuulut ensimmäiseen ryhmään, toimit todennäköisesti sisäistä motivaatiotekijöistäsi käsin. Työsi on sinulle merkityksellistä, nautit sen tekemisestä ja tuloksista. Toki siitä saatavalla rahallisellakin korvauksella on merkitystä, mutta se ei ole se kaikkein tärkein vaan se, että tunnet tekeväsi itsellesi tärkeää ja merkityksellistä työtä. Energiatasosi on hyvä ja töiden jälkeen jaksat harrastaa ja viettää aikaa läheisten kanssa.

Kukaan toinen ei voi meitä motivoida, motivaatio lähtee aina meistä itsestämme. Omien vahvuuksiensa tunnistamisen kautta on mahdollista löytää motivaatiotekijöidensä ja intohimonsa alkulähteille. Toista voi auttaa löytämään motivaatiotekijänsä ja sitä kautta auttaa  motivoitumaan. Työtehtäviä voidaan muokata paremmin vastaamaan työntekijän motivaatiotekijöitä. Motivaatiostamme vastaamme itse, kun tunnistamme omat motivaatiotekijämme voimme tehdä valintoja omaksi parhaaksemme.

Kun toimimme omista motivaatiotekijöistämme lähtien, koemme työmme merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Saamme siitä henkistä tyydytystä ja nautintoa, koemme työniloa. Tällaiseen tekemiseen ei väsy samoin kuin pelkkään puurtamiseen. Harrastuksilla ja muilla vapaa-ajan aktiviteeteilla saa tasapainotettua kokonaisuutta itselle sopivammaksi.

Turhautumisen, uupumisen ja burnoutin takana useissa tapauksissa on kysymys juuri siitä, että työskentelemme omia motivaatiotekijöitämme vastaan. Emme koe työtämme merkityksellisesi ja arvokkaaksi ja nämä tekijät uuvuttavat meidät.  Se ei ole merkityksellistä mitä se työ on, kuinka arvostettua se yleisesti on, vaan oma kokemuksemme siitä.

Seuraavassa blogissa paneudun enemmän sisäisiin motivaatiotekijöihin. 

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni. Saat ajankohtaista tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

 

 

NLP coach ja taideterapeutti -Oivaltaen uusia näkökulmia ja iloa elämään

 

NLP
Elina Jalosen 25 vuotta liike-elämän johtotehtävissä antaa vahvan ymmärryksen ihmisten auttamiseen.

NLP ja taideterapia tukemaan hyvinvointiasi

Jokaisella meistä on oma työhistoriamme ja eletty elämämme, jotka iloineen ja suruineen ovat painuneet syvälle kehomuistiimme. Toisinaan käsittelemättömät tunteet ja rajoittavat uskomuksemme estävät meitä elämästä täysipainoista elämää tai vievät energiaa työpaikalla. Olemme stressaantuneita, väsymme, ahdistumme, masennumme tai pahimmassa tapauksessa palamme loppuun.

– Yksin ei kannata jäädä murehtimaan. Mitä kauemmin sitä tekee, sitä vaikeammaksi tilanne yleensä muuttuu. Apua on tarjolla ja ulospääsyreitti on sitä lyhempi mitä aikaisemmin asiaan tarttuu. Työskentelymenetelmäni ovat ratkaisukeskeinen valmentaminen ja taideterapia. Näiden menetelmien välinen ero on hyvin pieni, toteaa taideterapeutti ja NLP Coach Elina Jalonen Oivaltaen Hyvinvointipalveluista.

NLPEspoolaista yrittäjää ja luontaisalan terapeuttia kiehtoo ihminen kokonaisuutena, erityisesti ihmisen mielen toiminta. Hyvinvointi syntyy mielen, kehon ja tunteiden tasapainosta.

– Ohjaaminen tapahtuu kysymyksin. Niiden tavoitteena on nähdä asiat laajempina kokonaisuuksina, oppia katselemaan itseään ja elämäänsä uudesta näkökulmasta sekä löytää uutta sisältöä ja iloa elämään.

Taideterapiassa ei tarvita maalaustaitoja, maalata voi vaikka silmät kiinni. Elina Jalonen kuvaakin taideterapiaa väreillä läträämiseksi enemmän kuin taiteen tekemiseksi.

– Meillä on hoitajaverkostossa monen alan ammattilaisia ja ohjaamme asiakkaita kokeilemaan, mikä olisi hänelle oma tapa edetä. Oivaltaen järjestää myös avoimia ryhmiä. Hyvänolon ryhmässä omat asiat asettuvat helpommin oikeisiin mittasuhteisiin ja vertaistuki on tavattoman arvokasta.