lojaali

Lojaali itselleen vai tasa-arvoinen muiden kanssa (10/17)

Lojaali on sanakirjan mukaan uskollinen, luotettava, velvollisuudentuntoinen, lainkuuliainen. Lojaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarpeemme pohjautuu kunniamotiiviimme. Vahva kunnian tarve on halua olla lojaali ja toimia oikeudenmukaisesti toisia kohtaan. Vähäinen kunnian tarve näyttäytyy haluna joustaa periaatteista tavoitteiden vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen on tärkeintä, tavalla tai toisella.

Kunnia motivoi ihmisiä noudattamaan moraalisia käyttäytymissääntöjä. Tarpeen tyydyttyminen tuottaa lojaalisuuden tunteita ja tyydyttämättä jääminen tuottaa syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Tämä on blogisarjan kymmenes (10/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten kunniamotiivia tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Lojaali, lujaluonteinen oikeudenmukaisuuden puolustaja

Ihmiset, joilla on vahva kunnian tarve, ovat oikeudenmukaisia, luotettavia, rehellisiä, periaatteellisia, tunnontarkkoja ja suoraselkäisiä.

He pyrkivät käyttäytymään moraalisten ohjeiden mukaan, pitävät antamansa lupaukset ja toimivat rehellisesti kaikissa tilanteissa. Heillä on vahva itsekuri ja he tekevät velvollisuutensa, eivätkä riko annettuja ohjeita ja sääntöjä edes silloin kuin kiinnijäämisen riski on pieni.

Kunniaa arvostavat ihmiset ottavat vastuun teoistaan ja arvostava luonteenlujuutta. He myöntävät virheensä, eivätkä esitä tekosyitä tai syytä muita virheistään.

He voivat olla hyvin periaatteellisia, eivätkä juurikaan jousta mielipiteissään tai tekemisissään. Muutokset ja toiminnan kehittäminen eivät ole heidän vahvimpia puoliaan, koska he pitäytyvät vahvasti vanhoissa rakenteissa.

Uudistuminen, toimintojen kehittäminen ja muutokset ovat heille haasteellisia ja näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Maailma ympärillämme muuttuu vinhaa vauhtia, halusimme sitä tai emme. Vanhoista rakenteista kynsin hampain kiinni pitämisellä tekee vain oman elämänsä raskaaksi.

Stressaantuneina syyllisyyden ja häpeän tunteet nousevat pintaan, koska heidän arvonsa eivät toteudu. Toiset saattavat muuttuvat omahyväisiksi ja tuomitseviksi muita kohtaan.

Työyhteisöön lojaalit ihmiset sitoutuvat tiiviisti, eivätkä vaihda työpaikkaa kevein perustein. Toisaalta he voivat kokea tilanteen vaikeana, jos organisaation arvot ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Hyväksymisen tarve vaikuttaa siihen, kuinka pitkään he kestävät tällaista tilannetta.

Tavoitehakuinen junailee joustavasti maaliin

Ne ihmiset, joiden kunnian tarve on matala, ovat tilanteen mukaan joustavia ja heitä motivoivat heidän omat käyttäytymissääntönsä. He motivoituvat, kun saavat ajaa omien etujaan, etsiä asioita ja tilanteista henkilökohtaisia hyötyjä, sekä saavuttaa omia tavoitteitaan ja päämääriään. He tekevät kaikkensa saadakseen itselleen tärkeän työn tehdyksi. Houkuttelevan tilanteen tullen he saattavat olla valmiita tekemään mitä vain hyödyntääkseen tilaisuudet.

He ovat lojaaleja työnantajalleen siihen pisteeseen asti, kun työnantaja huolehtii heistä ja on lojaali heitä kohtaan. Hyvän mahdollisuuden ilmaantuessa näköpiiriin, he ovat valmiita ne hyödyntämään ja tekemään uudet valinnat.

Heidän arvonsa saattavat muuttua vuosien saatossa, koska he toimivat omien sääntöjensä mukaan. Periaatteessa he pitävät lupauksensa ja sanansa, mutta joskus tilanne saa heidät luopumaan lupauksistaan.

”Tarkoitus pyhittää keinot” on heidän mottonsa. Tällaiset tavoitteellisuutta ja joustavuutta arvostavat ihmiset tuntevat harvoin syyllisyyttä tai häpeää tekemisitään tai päätöksistään. Heistä on ihan oikein ajaa ylinopeutta, jos tilanne sitä vaatii, tai muokata jotain muuta määräystä paremmin itselleen sopivaksi.

Kokonaisuus ratkaisee tässäkin

Kunniamotiivi kuten muutkaan motiivit eivät yksinään määritä sitä, miten toimimme. Kaikki kuusitoista motiivia yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja ne kertovat mikä on kenellekin optimaalisin tilanne. Käyttäytymisemme valitsemme aina itse, eli sen miten kyseessä olevaa motiivia eli tarvetta tyydytämme.

Korkeaa kunnia pidetään yleisesti tavoiteltavana piirteenä. Monissa tilanteissa olisi suotavaa omata vähän enemmän lojaalisuutta itseään kohtaan, jotta osaisi paremmin pitää puoliaan ja osata sanoa napakammin ei.

Seuraavassa blogissa on vuorossa perhemotiivi, joka liittyy perheen ja omien lapsien hoivaamiseen ja huolehtimiseen. Toiset meistä ovat hyvin perhekeskeisiä ja heille perhe on prioriteetti numero yksi. Per-heeseen vähemmän sitoutuville perhe on myös tärkeä, mutta he eivät omistaudu yksinomaan perheelle, vaan mielenkiinnonkohteita on runsaasti perhepiirin ulkopuolella.

Miten kehitetään resilienssiä

Miten järjestelmällisyyden avulla kehitetään resilienssiä (8/17)

Miten  järjestelmällisyyden avulla kehitetään Resilienssiä

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taitoa, jota meistä jokainen tarvitsee jaksaakseen energisenä ja hyvinvoivana arjen pyörityksessä. Tutkimuksissa on löytynyt viisi persoonallisuuden piirrettä, jotka tukevat resilienssiä.

Tämä on blogisarjan kahdeksas (8/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten järjestyksen tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Kaikki paikallaan ja paikkansa kaikelle vai joustavasti junaillen – järjestyksen tarpeemme on erilainen

Henkilöt, joilla on vahva järjestyksen tarve toimivat järjestelmällisesti ja tavoittelevat järjestystä kaikissa asioissa. He arvostavat turvallisuutta, vakautta ja sitä, että tavarat ovat niille kuuluvilla paikoillaan. Yksityiskohdat ovat heille tärkeitä, siksi he kiinnittävät niihin paljon huomiota.

Vahva järjestyksen tarve on halua organisoida, järjestää ja pitää siisteyttä ja puhtautta yllä. Asioiden tulisi edetä järjestyksessä ja suunnitelmien mukaan. He nauttivat asioiden suunnittelusta, listojen tekemisestä, aikataulujen ja sääntöjen laatimisesta.  Rutiinit sopivat heille hyvin, ne luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta heidän elämäänsä. Muutoksiin sopeutuminen sen sijaan on heille haasteellista ja vaikeaa, siksi heidän ympäristönsä tulisi olla selkeä ja ennustettavissa oleva.

Ne henkilöt, joilla järjestyksen tarve on matala haluavat toimia joustavasti, kiveen hakatut periaatteet ja rakenteet ovat heille kauhistus.  He nauttivat muutoksista, yllätyksistä ja spontaanista toiminnasta ilman toimintaa rajoittavia suunnitelmia.

Ulkopuolisen silmin tilanne voi vaikuttaa kaoottiselta, mutta ei heistä, koska he eivät kaipaa rutiinien ja ennustettavuuden tuomaa turvallisuuden tunnetta. Matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt haluavat improvisoida ja muutella suunnitelmia mielialan mukaan. He eivät jaksa motivoitua pitkään työstä, joka toistuu samanlaisena päivästä toiseen ja sisältää paljon rutiineja.

Miten kehitetään Resilienssiä

Ensimmäinen on proaktiivisuus eli ennakointi. Sillä tarkoitetaan aktiivista ja oma-aloitteista toimintaa, jossa henkilö ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Silloin valintamme ja päätöksemme ovat arvojemme mukaisia, eivät olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia.

Ensin on tunnistettava omat arvonsa ja motivaatiotekijänsä, jotta niiden mukaan voidaan toimia. Tässä apuna voi käyttää  tieteellisesti tutkittua Reiss Motivaatioprofiili (RMP)®:tä.

Toisena kohtana on järjestelmällisyys. Järjestelmällisyys auttaa asioiden suunnittelussa, priorisoinnissa ja tehtävien pilkkomisessa sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia löytyy roppa kaupalla vahvan järjestysmotiivin omaavilta henkilöiltä luonnostaan. Matalan järjestysmotiivin omaavat voivat opetella tekemään ensin suurpiirteisiä suunnitelmia ja pikku hiljaa yksityiskohtaisempia.

Personallisuuspiirteet ja sisäiset motivaatiotekijät ovat hyvin pysyviä, mutta aivomme ovat plastiset eli muovautuvat, joten ne kehittyvät ja oppivat uutta käytön mukaan. Voimme kehittää persoonallisuuttamme haluamaamme suuntaan.

Kolmantena tekijänä on mielen joustavuus. Muutoksissa nähdään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jollekin paremmalle, ei pelkästään uhkakuvia. Ollaan valmiita kokeilemaan uutta ennakkoluulottomasti vaikkapa vain pienin askelin. Näitä ominaisuuksia ovat synnyinlahjaksi saaneet matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt.

Korkean järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt voivat kehittää tätä ominaisuutta tekemällä asioita eri tavalla kuin ennen tai kokeilemalla jotain aivan uutta, mitä eivät ole koskaan tehneet.

Neljäntenä kohtana on positiivisuus, kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Yltiöpositiivisuus ei ole tarpeen, vaan realistisesti osata vaihtaa näkökulmaa asian suhteen. Asioilla on monia eri puolia, niitä kannattaa oppia tunnistamaan.

Viidentenä kohtana on keskittyminen oleellisiin asioihin, mitä halutaan saada aikaiseksi ja saavuttaa. Ensin pitää tunnistaa ne merkitykselliset ja tärkeät asiat. Järjestelmälliselle luontaista ja matalan järjestyksen omaavat henkilöt voivat välillä pysähtyä pohtimaan tavoitteitaan ja päämääriään.

Kaikilla motivaatiotekijöillä intensiteetteineen eli vahvuuksineen on vahvuutensa ja kehitysalueensa. Toinen ei ole toista parempi. Erilaisuudessa piilee rikkautemme. Meille jokaiselle on hyödyllistä oppia tunnistamaan mikä auttaa meitä jaksamaan arjen haasteissa. Tunnistaa asiat, joista kuormittuu ja miten voin tasapainottaa kuormittumistani.

Tästä pääset lukemaan lisää resilienssistä.

Seuraavassa blogissa on vuorossa  sosiaaliset kontaktit -motiivi, joka kuvastaa  tarvettamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toiset meistä energisoituvat ihisten tapaamisesta ja toiset lataavat akkujaan omassa rauhassaan.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

www.oivaltaen.fi

digitalisaatio

Digitalisaatio -työelämän muutokset. Tunnistatko uudet haasteet?

Digitalisaatio luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, osaammeko hyödyntää sitä itsellemme optimaalisella tavalla? Hyvinvoiva henkilöstö ei ole katoava luonnonvara työpaikoilla, joissa huomioidaan työelämän muutokset. Tunnistatko työelämän haasteet ja omat motivaatiotekijäsi?

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten sillä voidaan saavuttaa kilpailuetua. Listasimme viisi yleisintä työelämän haastetta, sekä ratkaisut henkilöstön hyvinvoinnin ja toimivan työympäristön saavuttamiseksi.

Haaste 1: Etätyö ja itsensä johtaminen

Työympäristössä tapahtuneet muutokset ovat mullistaneet tavan tehdä töitä. Nykyään digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Yhä useampi asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö työskentelee säännöllisesti jossakin muualla kuin toimistolla, itselleen sopivana ajankohtana. Olemme osa verkostoja ja työtiimejä, jotka ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistat omat motivaation lähteesi ja arvosi.  

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Työnantajan kannattaisikin miettiä, miten hyvin hän tiedostaa omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat henkilöstöä?

 Haaste 2: Työurien pidentyminen ja monimuotoistuminen

Ennen opiskeltiin ammattiin, mentiin töihin ja sieltä siirryttiin eläkkeelle. Nykyisin on tavallista opiskella työn ohessa useampia tutkintoja ja siirtyä erityyppisistä työtehtävistä toisiin.

Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet, projektityöt ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työsuhteiden väleihin sijoittuvat äitiys- ja vanhempainvapaat, työttömyys- ja opiskelujaksot. Työurien monimuotoistumisen trendi vahvistuu tulevaisuudessa, joten tarvitsemme taitoa kestää epävarmuutta, kohtuullista stressinsietokykyä sekä keinoja palautua siitä.

Selvitäksemme haasteista fyysinen ja psyykkinen kuntomme tarvitsee huomiota ja toimenpiteitä. Liikunnalla, terveellisellä ruoalla ja sosiaalista suhteista huolehtimalla voimme vaikuttaa riskitekijöihin ja ehkäistä yleistyviä sairauksia, kuten verenpainetauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä mielenterveysongelmia. Ajankäytön hallintaa edesauttaa, kun tunnistat omat motiivisi.

Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista korostuu, mutta myös työnantajan tukitoimenpiteisiin panostaminen maksaa itsenä takaisin tuottavina työntekijöinä, alentuneina sairaspoissaoloina ja vähentyneinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Näillä tekijöillä on iso merkitys työnantajamielikuvan rakentamisessa sekä ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa ja sitouttamisessa.

Haaste 3: Jatkuva multitasking

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa.

Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa. Kuinka kauan pysyt itse olemaan erossa mobiililaitteestasi?

 Haaste 4: Työn arvojen muuttuminen

Uusille sukupolville työn merkityksellisyys on aivan erilainen arvo kuin aikaisemmille sukupolville. Nuoret eivät käy töissä siksi, että heidän olisi pakko. Sen sijaan he keskittyvät siihen mistä nauttivat. Tästä heitä on joskus kritisoitukin.

Kyseessä ei ole työn vieroksuminen, vaan ennemmin omien motivaatiotekijöiden ja vahvuuksiensa tunnistaminen sekä niiden mukaan ohjautuminen. Juuri tässä piilee tehokkuuden, onnistumisen, menestymisen ja hyvinvoinnin ydin. Tehdä innostuneena juuri itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita flowssa eli virtauksessa.

Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä. Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon.

 Haaste 5: Työn ja yksityiselämän tasapaino

Työelämän vaatimustaso on selkeästi noussut. Työntekijän hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on löytää tasapaino työ– ja muun elämän välillä. Ilmarisen tekemien tutkimusten mukaan työn vaatimustason nousu ei ole riski työntekijän jaksamiselle, jos työn sisältö, itseohjautuvuus, vuorovaikutus muiden kanssa, sekä työ– ja yksityiselämän tasapaino ovat kunnossa. Työtyytyväisyys säilyy, kun työ on palkitsevaa.

 Hyvinvoiva työstänsä innostunut henkilö panostaa kaiken energiansa tekemiseensä, siksi hän on tehokas ja tuottava. Stressaantunut ja työhönsä tyytymätön työntekijä käyttää koko potentiaalistaan vain noin puolet. Työn tuottavuuden lasku, lisääntyneet sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet: Tyytymättömyydellä on kova hinta, jota me kaikki osaltamme maksamme.

Kilpailuetua tieteellisesti tutkitusta Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä

Henkilöstö tekee tulokset ja motivoitunut henkilöstö tekee hyvät tulokset. Tutkimuksissa on löytynyt 16 motivaatiotekijää, jotka ovat meille kaikille ihmisille yhteisiä. Montako sinä tunnistat omalla kohdallasi, entä henkilöstösi kohdalla?

Kaikki 16 tekijää vaikuttavat taustalla, vaikka et niitä tunnistaisikaan. Itsenä johtaminen lähtee näitä tekijöistä ja niiden hyödyntämisestä. Kun ymmärrät omaa käyttäytymistäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja johtaa tuloksellisesti sekä itseäsi että henkilöstöäsi.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.  

 

työelämän muutokset

Innostu työstäsi – Work goes happy messut

Mikä sinua innostaa työssäsi, tule selvittämään se. Work goes happy on jälleen 9.3.17 Wanhassa satamassa.

Digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen ovat vapauttaneet meidät työpaikasta ja ajasta. Olemme tavoitettavissa koko ajan. Tekemistä on paljon ja useimmiten meillä on monta rautaa tulessa samanaikaisesti. Mutitsking on ok ajoittain, mutta aivomme tarvitsevat riittävästi palautumista työpäivän lomassa. Huomiomme hajottaminen nakertaa keskittymiskykyämme ja katkoo siivet innostumiseltamme.

Jatkuva stressi ja riittämätön palautuminen ovat uupumisen ja monien sairauksien taustalla. Tekemisen määrääkin merkityksellisempää on, miten päivämme suunnittelemme, jotta aivot saavat rutiininomaisissa töissä välillä palautua. Energisintä hetkeä päivästä ei missään nimessä kannata tuhlata rutiinien tekemiseen, vaan tärkeimpiin keskittymistä vaativiin tehtäviin. Suunnittele, priorisoi, aikatauluta ja keskity tekemiseesi.
Tulevaisuudessa uudet työpaikat tulevat syntymään aloille, joissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Olemme työssä entistä pidempään ja toki haluamme nauttia eläkkeellä olostamme pirteinä ja hyvinvoivina. Tämä onnistuu, kun pidämme huolta itsestämme; mielekkään tekemisen, levon, unen, liikunnan ja ravinnon muodossa, sekä huolehdimme tärkeistä ihmissuhteistamme. Miten asiat ovat sinun kohdallasi, pitäisikö jossain osiossa tehdä uudelleenarviointia?

Works goes happy

Tarvitsemme itsemme johtamista ja ajankäytön hallintaa rytmittämään päiviämme. Tunnistamalla omat vahvuutesi ja sisäiset motivaatiotekijäsi (16 kpl) sinun on helpompi tehdä suunnitelmia, joita pysytyt toteuttamaan. Ohjaudumme omista motivaatiotekijöistämme käsin, tunnistamme niitä tai emme. Monet yritykset muuttaa jotain tapaamme toimia, kaatuvat juuri siihen, että yritämme toimia vasen motivaatiotekijöitämme. Motivaatiotekijäsi ohjaavat sinut innostumaan työstäsi ja nauttimaan tekemisistäsi.

Toimivampaa olisi lähetä pohtimaan mitkä motivaatiotekijät antaisivat tukea muutoksen toteuttamiseen ja paremmin mahdollistavat sen. Asiat voidaan tehdä monella eri tavalla. Tunnistamalla itselleen sopivat tavat ja keinot saada itsensä liikkeelle, olemme innostuneita, energisiä ja jaksamme ponnistella hymyssä suin päämääriemme eteen. Kun taas tilanteissa, joissa toimimme täysin itsellemme sopimattomilla tavoilla, lopputuloksena on väkisin vääntämistä ja turhautumista. Jo pienet muutokset, saavat asiat  uusille urille, kun tunnistaa oleelliset muutosta vaativat asiat. Ja sitten toteuttaa ne.

Riippumatta siitä missä muodossa sote-uudistus toteutuu ja milloin, oma jaksamisemme ja hyvinvointimme avaimet ovat meidän omissa käsissämme. Se on pääomaamme johon kannattaa satsata!

Selvitä, miten voit lisätä innostustasi työssäsi

Tule käymään Wanhassa Satamassa Suomen Motivaatiotalon osastolle torstaina 9.3.2017 klo 9-17 välisenä aikana, minä ja Irmeli odottelemme sinua.   Selvitetään, miten voimme auttaa sinua lisäämään innostustasi työssä ja vapaalla!

Messuja odotellessa lue lisää palveluistamme.
www.oivaltaen.fi                                                                              www.motivoidu.fi

 

irmeli viljanen

Elina Jalonen

 

 

 

 

 

 

motivaatio

sisäiset -motivaatiotekijät

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta, eli virtausta elämääsi

Ihmisiä, joita ohjaavat heidän sisäiset motivaatiotekijät, voidaan yhdistää sanat merkityksellisyys, innostuneisuus, itseohjautuvuus, energisyys, kyvykkyys.  He eivät ole vain töissä, vaan tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä, riippumatta millä nimikkeellä tai asemassa työtä tehdään.

Motivaatiota ja motivoitumista on tutkittu paljonkin. Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss työryhmineen on tutkinut empiirisesti eli haastattelemalla ihmisiä heidän motivaatiotekijöistään. Muut motivaatiotekijöitä selittävät menetelmät perustuvat teorioihin.  Omasta motivaatioprofiilistani löysin useamman yllätyksen ensimmäisellä vilkaisulla, tarkemmin pohdittuani – oli se niin oikeassa. Profiili on antanut paljon armeliaisuutta itseään kohtaan, kun ymmärtää valintojeni takana olevat sisäiset motivaatiotekijät.

He löysivät 400 eri tekijää, jotka motivoivat ihmisiä. Lopputuloksena he päätyivät 16 motivaatiotekijään eli perustarpeeseen, jotka ovat kaikille maailman ihmisille yhteisiä, kulttuurista ja maantieteellisyydestä riippumatta. Erot ihmisten välillä tulevat motivaatiotekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon jotain haluamme.  Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten nämä tekijät näkyvät arjessamme ja elämässämme.

Motivaatiotekijät eli tarpeet ohjaavat käyttäytymistämme, eli ne selittävät miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme. Näin tapahtuu, vaikka emme tunnistaisi omia motivaatiotekijöitämme. Suurin osa näistä kuudestatoista tekijästä ovat useimmilla tilanneriippuvaisia, eli reagoimme asioihin  tilanteen mukaan.

Muuttuvatko sisäiset motivaatiotekijät ajan saatossa?

Nykyisen tietämyksen valossa motivaatiotekijät pysyvät samoina koko elämämme ajan. Muutokset tapahtuvat lähinnä asenteiden, arvojen, arvostusten, uskomusten tasolla ja tunnistaessa sokeita pisteitämme. Sokeat pisteet ovat niitä kohtia, missä vahvuudet alkavat kääntyä heikkouksiksi. Muutosta tapahtuu myös siinä, että pyrimme tekemään valinnat omista vahvoista motivaatiotekijöistämme lähtien, jos sitä emme ole syystä tai toisesta pysyneet aikaisemmin tekemään. Emme ole tunnistaneet tarpeitamme, vahvuuksiamme tai olemme antaneet toisten määrittää tekemisiämme. Neljän- viidenkympin kriisit ohjaavat meitä selvittämään ja elämään enemmän omista sisäisitä motivaatiolähteistämme käsin.

Sisäiset motivaatiotekijät -16 liikkeelle saavaa tekijää

Näitä ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus/ tiedon hankkiminen, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen/kilpailuhenkisyys, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielenrauha.

Näiden tekijöiden intensiteetistä muodostuu henkilökohtainen motivaatioprofiili, joka on lähes yhtä ainulaatuinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja profiileita, vaan erilaisia. Jokaisella meillä on omat vahvuutemme, meidän tarkoituksemme on löytää ne ja ottaa käyttövoimaksemme.  Mitä paremmin pystymme toteuttamaan vahvoja motivaatiotekijöitämme, sen paremmin voimme, jaksamme ja nautimme olostamme ja elämästämme.

Onko jotain tehtävissä oman motivaationsa lisäämiseksi

Ensimmäinen seikka on tunnistaa omia vahvuuksiaan, missä on hyvä, minkälaisten asioiden tekemisestä nauttii. Mitkä asiat elämässä haluaisit muuttaa, miksi ja mitä haluat tilalle. Epämääräinen turhautuminen ja kyllästyminen esimerkiksi työhön saa meidät purnaamaan vähän kaikesta. Usein se todellinen syy ei ole meille edes selvillä. Pienillä muutoksilla voidaan asiaan vaikuttaa paljon, kun vain syyt ovat selvillä.

Motivaatiotekijät ovat syvimmällä persoonallisuudessamme. Kun haluamme tehdä muutoksia asenteissamme, ajattelumalleissamme, opetella jonkin uuden taidon tai muuttaa käyttäytymistämme, energia eli voima muutokseen lähtee jostain vahvasta motivaatiotekijästämme.

Tammikuussa havaitset housujen kutistuneen, tai sitten tuli herkuteltua joulun aikaan normaalia enemmän. Haluat kuitenkin päästä muutamasta kilosta eroon. Miten toimit? Jos sinulle järjestelmällisyys on vahva motiivi, voit tehdä itsellesi suunnitelman syömisistä ja liikunnasta ja noudattaa sitä. Sosiaalisten kontaktien ollessa sinulle tärkeitä, lisäät liikuntaa ryhmässä tai vaikkapa naapurin kanssa, jolloin voit liikuntaan yhdistää tarvitsemiasi kontakteja. Mikäli olet hyvin kilpailuhenkinen, sinulle voisi sopia  pieni kisa jonkun toisen saman asian kanssa painivan kanssa. Muutokseen tarvitaan riittävän vahva motivaatiotekijä, jotta jaksamme ponnistella asian eteen. Kun otamme apuun, muita meille merkityksellisiä asioita siivittämään tavoitteeseemme pääsemistä, muutoksesta toteuttamisesta voi tulla jopa hauskaa.

Kapuloita rattaissa

Silloin kun meidän on vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää jotain ihmistä tai  hänen näkökantaansa johonkin asiaan,  hän motivaatiotekijöidensä intensiteetti poikkeaa merkittävästi omistamme. Kyse ei ole ilkeydestä tai omituisuudesta, vaan erilaisista motivaatiotekijöistä ja niistä juontuvista arvoista. Onpa sitten kyse puolisosta, työkaverista tai muusta henkilöstä, tunnistamalla ristiriitatekijät, asiat helpottuvat merkittävästi ja vuorovaikutus välillänne paranee.

Seuraavasta blogista voit lukea vinkkejä, mihin seikkoihin kannattaa työelämässä kiinnittää huomioita tällä hetkellä.

Tilaamalla uutiskirjeeni saat tietoa miten motivoidut oivaltaen.

Oivaltaen

motivaatio