motivaatiotekijät

Ohjaavatko sinua sisäiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Ohjaavatko Sinua sisäisiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Motivaatio on se voima joka saa meidät liikkeelle toimimaan. Se virittää meidät suorituksiin ja selittää miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme. Motivaatiostamme riippuu se, miten intensiivisesti heittäydymme jonkin asian tekemiseen ja paljonko resursseja käytämme siihen.  Kun tunnistamme motivaatiotekijämme, osaamme ohjautua vahvuuksistamme käsin, koemme onnistumisen elämyksiä ja menestymme tekemisisämme.

Kun työskentelemme vasten motivaatiotekijöitämme suurimman osan ajastamme, emme juurikaan ole innostuneita, luovia työssämme tai tyytyväisiä työhömme. Työ ja sen tekeminen ei itsessään anna meille henkistä tyydytystä, vaan olemme vain ”töissä”.

Motivaatio ei synny hienoista titteleistä,  työsuhde-eduista ja muhkeasta palkasta – tai syntyyhän se henkilöillä jolla on korkea statuksen tarve.  Toisille työyhteisön merkitys on tärkeämpi tai se, että saa itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat esim. hyvä arvosana, palaute, kiitos, titteli, etenemismahdollisuudet, arvostus, palkkiot. Niiden vaikutus on lyhytaikaisempi kuin sisäisten motivaatiotekijöiden ja ne perustuvat palautteeseen ja palkitsemiseen. Näitä tarvitaan ja näillä on merkityksensä, ne motivoivat vain paljon lyhemmän aikaa kuin sisäiset tekijät.

Voimme tehdä työtämme jopa koko ikämme ulkoisista motivaatiotekijöistä ohjautuen tai omia sisäisiä motivaatiotekijöitä vastaan. Emme välttämättä tiedosta lainkaan niitä tai emme piittaa niistä. Tällä on vaikutusta elämänlaatumme ja omaan kokemukseemme siitä. Tästä voi olla kysymys, jos kun jo sunnuntaina alkaa mielessä pyöriä ajatus ”taas sinne on mentävä, vaikka ei lainkaan kiinnostaisi”.

Sisäisissä motivaatiotekijöissä käyttäytymisen syyt ovat sisäsyntyisiä. Ihminen toimii omasta halustaan, ilman palkkiota tai rangaistusta. Toiminta itsessään koetaan palkitsevana ja siitä saa sisäistä mielihyvää. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Se sitouttaa meidät toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteen eteen, eikä työ vie kaikkea energiaamme.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kuulutko sinä niihin, joilla aika rientää työtä tehdessä, paneudut asioihin innolla ja tarmolla? Vai onko työ sinulle vain pakkopullaa, jota on tehtävä, jotta saisi laskut maksettua ja leipää pöytään.

Jos kuulut ensimmäiseen ryhmään, toimit todennäköisesti sisäistä motivaatiotekijöistäsi käsin. Työsi on sinulle merkityksellistä, nautit sen tekemisestä ja tuloksista. Toki siitä saatavalla rahallisellakin korvauksella on merkitystä, mutta se ei ole se kaikkein tärkein vaan se, että tunnet tekeväsi itsellesi tärkeää ja merkityksellistä työtä. Energiatasosi on hyvä ja töiden jälkeen jaksat harrastaa ja viettää aikaa läheisten kanssa.

Kukaan toinen ei voi meitä motivoida, motivaatio lähtee aina meistä itsestämme. Omien vahvuuksiensa tunnistamisen kautta on mahdollista löytää motivaatiotekijöidensä ja intohimonsa alkulähteille. Toista voi auttaa löytämään motivaatiotekijänsä ja sitä kautta auttaa  motivoitumaan. Työtehtäviä voidaan muokata paremmin vastaamaan työntekijän motivaatiotekijöitä. Motivaatiostamme vastaamme itse, kun tunnistamme omat motivaatiotekijämme voimme tehdä valintoja omaksi parhaaksemme.

Kun toimimme omista motivaatiotekijöistämme lähtien, koemme työmme merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Saamme siitä henkistä tyydytystä ja nautintoa, koemme työniloa. Tällaiseen tekemiseen ei väsy samoin kuin pelkkään puurtamiseen. Harrastuksilla ja muilla vapaa-ajan aktiviteeteilla saa tasapainotettua kokonaisuutta itselle sopivammaksi.

Turhautumisen, uupumisen ja burnoutin takana useissa tapauksissa on kysymys juuri siitä, että työskentelemme omia motivaatiotekijöitämme vastaan. Emme koe työtämme merkityksellisesi ja arvokkaaksi ja nämä tekijät uuvuttavat meidät.  Se ei ole merkityksellistä mitä se työ on, kuinka arvostettua se yleisesti on, vaan oma kokemuksemme siitä.

Seuraavassa blogissa paneudun enemmän sisäisiin motivaatiotekijöihin. 

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni. Saat ajankohtaista tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

 

 

Iloa elämään

Iloa elämään PSYCH-K® avulla Sentiren uusissa tiloissa Turussa

Iloa elämään rajoittavista uskomuksista luopumalla -Oivaltaen

Iloa elämään rajoittavista uskomuksista luopumalla. PSYCH-K® sai innostuneen vastaanoton K 50 festareilla ja nyt sitä on tarjolla lisää.

Siinä vaiheessa, kun suunnittelusta on tarkoitus siirtyä toteutukseen, useimmat meistä alkavat empimään ja tunnistavat taipumuksen pitäytyä tutussa ja turvallisessa. Siivilleen nouseminen alkaa pelottaa, jos epäonnistun, putoan korkealta ja kovaa. Juuri tästä syystä muutosten toteuttaminen on vaikeaa ja jää toisinaan kokonaan tekemättä. Näitä esteitä eli mielen käsijarruja PSYCH-K®:lla muutetaan tavoitteita tukeviksi.

Ensimmäinen vaihe on tunnistaa ja tiedostaa näitä esteitämme. Ne ovat ajatusmalleja, jotka saavat meidät epäröimään ja vievät itseluottamustamme. Tietyissä tilanteissa ne vielä vahvistuvat ja sitä kautta pääsevät juurtumaan syvemmälle mieleemme ja ohjaavat toimintaamme entistä tiukemmin. Nämä eivät ole totuuksia meistä, kyvyistämme, osaamistamme tai siitä mitä voimme oppia, vaan uskomuksia.

Rajoittavat uskomukset ovat syntyneet pikkuhiljaa vuosien saatossa, monet juontavat juurensa lapsuuteen. Nämä ohjaat toimintaamme useimmiten alitajuntaisesti, ilman että sitä itse huomaamme.

Rajoittavien uskomusten käsittelyyn on erilaisia tekniikoita, joilla niitä voidaan kyseenalaistaa ja muuttaa. PSYCH-K® on tehokkain tuntemani menetelmä ja sen avulla päästään käsiksi myös alitajuntaisin uskomuksiin, joihin ei tietoisen mielen eli ”järjen” avulla ulotuta. On ollut ilo huomata miten omat ja asiakkaiden uskomukset ovat muuttuneet mahdollistaviksi entisten jarruttavien tippuessa matkasta.

Tyypillisiä uskomuksia ovat mm. työn kuuluu olla raskasta, olen liian vanha, en osaa, ei ole sopivaa tehdä sitä tai tätä, en saa epäonnistua, ihmiset ovat laiskoja. Suomalaisissa sananlaskuissa viljellään runsaasti lannistavia uskomuksia. Onnistumiset on mustamaalattu jo etukäteen, niistä ei seuraa muuta kuin itkua ja hammasten kiristelyä. Itku pitkästä ilosta.  Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Mitä enemmän kärsit, sen kirkkaamman kruunun saat. Kel´ onni on, se onnen kätkeköön. Ei ihme, että olemme varauksellisia monien uusien asioiden ja muutosten suhteen.

Iloa elämään muutosten kautta

Uskomukset ovat olleet jossain tilanteessa jollekin totta. Kun aika on ajanut niistä ohi, on aika heittää ne romukoppaan ja muodostaa uusia tilanteeseen paremmin sopivia.

Tunnistatko sinä omalla kohdallasi tällaisia uskomuksia, jotka rajoittavat tekemisiä tai estävät tekemästä muutoksia elämääsi? Mikä estää sinua luopumasta niistä? Voisiko elämä olla vähän helpompaa ja nautittavampaa?

Valmennuksiini ja Psych-k tasapainotuksiin voit tutustua tästä linkistä.  Olethan huomioinut, että  K50-festariristeily tulossa, siellä jälleen esittelemme menetelmää kiinnostuneille.

Sentire uusissa upeissa tiloissa Puutorin kupeessa 

Sentire Terveysklinikka on jo osittain saanut uudet tilat käyttöönsä Maariankatu 2:ssa. Kokonaisuudessaan tilat valmistuvat syyskuun aikana ja silloin on tarjolla monenlaista uutta nykyisen tarjonnan lisäksi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Sentiren uusi sijainti on keskeisellä paikalla Puutoria vastapäätä hyvien liikenneyhteyksien ja parkkimahdollisuuksien äärellä. Toimintaa määrittää luonnonmukaisuus, ennakkoluulottomuus ja modernit toimintamallit. Jo kiinteistön remontissa on huomioitu kestävä kehitys ja ekologisuus. Turun ensimmäiset aurinkopaneelit talon katolla lämmittävät kiinteistöä, joten lämpöä riittää.

Sentire tarjoaa tunnekehoterapioita vauvasta vaariin ja muoriin; vyöhyketerapiaa, taideterapiaa, erityisalueena vauvojen, lasten ja raskaana olevien hoidot. Näihin voit tutustua paremmin tätä linkkiä klikkaamalla. Täällä voi myös opiskella taideterapiaa ja vyöhyketerapiaa osaavissa käsissä kuten ennenkin.

Tunteesta Tunteeseen tunnetaitoryhmä – lapsen mielen tarinat kuvin ja sanoin alkaa elokuussa. Vielä ehdit mukaan. Uudet vyöhyketerapian ja taideterapian koulutukset alkavat syys- ja lokakuussa. Käy katsomassa www.sentire.fi

Rentoutta keholle ja mielelle  

Kaipaatko syvärentouttavaa Senshin Do:ta Lempeää Liikuntaa- stressistä irrottautumiseen tai haluaisitko viimeinkin onnistua tekemään terveyteen ja elämääsi vaikuttavia pysyviä muutoksia? Omien motivaatiotekijöidesi tunnistaminen voi olla avaintekijä motivoivaan muutokseen.

Senshin Do- Lempeää Liikuntaa www.senshindo.fi

Silloin olet juuri oikeassa paikassa. Senshin Do on Suomessa kehitetty rentoutusmenetelmä, joka soveltuu lähes kaikille kehotyypeille. Stressaantuneena kehomme on koko ajan ylikierroksilla ilman, että edes tunnistamme sitä. Senshin Do:n harjoitteet ovat suunniteltu aktivoimaan kehon parasympaattista hermostoa. Aktivointi tapahtuu eräänlaisena mielen ja kehon häiriötekijöitä ulossulkevana seurauksena. Harjoitteita tehdään 5:stä eri liikepankista, jotka ovat suunniteltu rauhoittamaan kokonaisvaltaisesti askel kerrallaan. Enjoy the moment!

Reiss- Motivaatioprofiili (www.rmp-nordic.com)

Reiss Motivaatioprofiilin avulla tulet tietoiseksi omista motiiveistasi, jotka sinua ohjaavat. Se auttaa ymmärtämään omia valintoja ja käyttäytymistä. Mielenkiintoista on myös oppia ymmärtämään ja laajentamaan tietämystä muiden käyttäytymisestä. Motivaatioprofiili toimii suurenmoisena apuna erityisesti  stressinhallinnassa, tiimivalmennuksissa sekä muutosvalmennuksissa. Motivoidu muutokseen!

Motivoidu- palvelut, 040 504 8413

Meidän kolmen yrittäjän lisäksi tiloihin tulee vielä muitakin palveluita mm. sympaattinen pieni kahvila herkkuineen, ravitsemusalan asiantuntemusta, joogahierontaa. Järjestämme erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, koulutuksia kokonaisvaltaisen hyvinvointiin liittyen. Seuraa sivujanne, niin pysyt ajan tasalla tapahtumistamme ja avajaisistamme.

Olet sydämellisesti tervetullut tutustumaan toimintaanne ja asiakkaaksemme!

Elina Jalonen, 040 174 9232, elina@oivaltaen.fi

Riitta Silander, 040 153 07 08, riitta.silander@sentire.fi

Irmeli Viljanen, 040 504 8413, tmi.viljanen@gmail.com

 

 

Resilienssi on sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä

 Resilienssi

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taito, jota tarvitsemme sekä työssä, että vapaalla välttyäksemme turhalta hermoilulta ja stressin tunteilta. Resilienssi ei liity vain yhteiskunnassa, organisaatioissa ja elämässämme tapahtuviin isoihin muutoksiin vaan myös moniin päivittäisiin pieniin asioihin.

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää. Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan.

Resilienssiä lisää muutostilanteisiin

Muutokset ovat asioita, jotka jossain määrin aina aiheuttavat stressiä.  Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Se saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä henkilöön itseensä, että ympärillä oleviin ihmisiin.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja mitä enemmän ihmiset pääsevät mukaan muutosten suunnitteluun, sen helpompaa niihin sopeutuminen heille on.  Vähintään asioista tiedottaminen on alettava riittävän ajoissa; mitkä asiat tulevat muuttumaan, millä tavalla ja milloin. Ihmiset hakevat tasapainoa ja hallintaa vallitseviin olosuhteisiin ja asioihin. Tieto muutoksista auttaa saavuttamaan hallintaa ja järjestystä ja siten helpottaa soputumista niihin.

Pessimisti ei pety, optimisti vahvistuu

Optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.  Menetykset ja vaikeat elämänkokemukset ovat niitä tekijöitä, jotka vahvistavat ihmisten selviytymiskykyä eli resilienssiä. Toiveikkuus, luottamus ja kokemus omasta merkityksellisyydestä antavat vahvuutta uskoa, että tästä selvitään. Meillä on aina mahdollisuus valita oma asenteemme valitsevaan tilanteeseen. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta millään tavalla eteenpäin, päinvastoin.

Riko rutiinit ja kokeile jotain uutta

Joustavuuden ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen erilaisissa ongelmatilanteissa on monia vaihtoehtoja aivan käden ulottuvilla. Kysy ympärilläsi olevilta henkilöiltä, miten he asian ratkaisisivat. Käytössäsi on vaihtoehtoja, joita et ole tullut ennen ajatelleeksi. Omia rutiineja kannattaa välillä rikkoa ja tehdä asiat vähän eri tavalla, tottumus kun on toinen luonne. Tällöin yllätykset, jotka rikkovat rutiinimme, eivät saa päiväämme kaaoksen partaalle.

Mikä on sinun tapasi selvitä muutoksista

Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itsestään käsin ohjautumista. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, kun hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen.  Hän osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saada enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen

Olemme tottuneet pärjäämään ja selviämään omillamme, tässä on opettelun paikka monille suomalaisille. Apua olemme tottuneet antamaan, joten sen saamisessa ei ole ongelmaa. Usein jo keskustelu toisen kanssa antaa tarvittavan uuden näkökulman asiaan ja avaa uusia vaihtoehtoja ratkaisun suhteen. Myötätunnolla ja empatialla on todettu olevan varsin suuri merkitys työssä viihtymiseen ja saavutettuihin tuloksiin, huomioikaamme työkaverimme ja läheisemme arjen lomassa.

Joku viisas on joskus sanotut ”ainoa pysyvä asia on muutos”, helpommalla selviää menemällä mukaan kuin taistelemalla vastaan.  Resilienssi auttaa sopeutumaan ja toimimaan tehokkaammin muutostilanteisissa sekä helpottaa tarvittavien muutosprosessien käynnistämisen omassa elämässämme. Kokeile välillä tehdä asiat aivan eri tavalla kuin ennen, voit yllättyä myönteisesti.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

hyvinvointi

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on lisääntynyt eri ikäluokissa tutkimusten mukaan. Suomalaisten työntekijöiden usko omaan työkykyyn on heikentynyt varsinkin alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Syiksi nähdään työn vaatimusten lisääntyminen, kova työtahti, määräaikaisuudet, jatkuvat muutokset ja yleinen epävarmuus.

Huhtikuussa Oivaltaen – työhyvinvointivalmennuksissa alkaa kaksi avointa ryhmää, johon voit ilmoittaa henkilöstöäsi nyt.

Painopiste molemmissa ryhmissä on itsetuntemuksen lisäämisessä, omien voimavarojen tunnistamissa ja vahvistamisessa. Vahvat vuorovaikutustaidot ja itsetuntemus ovat avaimia työssä menestymiseen ja oman työn hallintaan. Itsetuntemuksen kautta ymmärrys työyhteisön muita jäseniä ja asiakkaita kohtaan lisääntyy, kontaktien luominen ja viestin perille saaminen helpottuvat.  Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen on toinen keskeinen asia molemmissa valmennuksissa.

Oivaltaen menetykseen – valmennus kokoontuu torstaisin 28.4., 12.5., 26.5., 9.6. ja 23.6. klo 12–16. Tässä valmennuksessa painopiste on itsetuntemuksessa, tiimin ja omien tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa.

Oivaltaen stressi voimavaraksi – valmennus kokoontuu maanantaisin 25.4., 9.5., 23.5., 6.6. ja 20.6. klo 12–16. Tämä valmennus on suunnattu pidempään työssä olleille ja painottuu enemmän vuorovaikutukseen, työmotivaatioon, asenteisiin ja muihin työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

Valmennukset järjestetään Oivaltaen Hyvinvointipalveluiden tiloissa osoitteessa Stenbäckinkatu 3:ssa Hki.  Koulutuksissa mukana on draamaohjaaja Krissu Sirola-Korhonen.

Mikäli haluat valmennuksen pelkästään omalle henkilöstöllesi, annamme mielellämme tarjouksen siitä.

Lue lisää oivaltaen. Ryhmät ovat pienryhmiä, joten varaa paikkasi ajoissa, viimeistään 18.4.2016.  Anna tiimillesi mahdollisuus parhaisiin tuloksiin.

Tervetuloa

 

myötätuntoinen, inhimillinen

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys uusimpien aivotutkimusten mukaan lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta. Empaattinen ja määrätietoinen johtaminen luo luottamusta ja psykologista turvaa työyhteisön jäsenille, jolloin motivaatio ja työhyvinvointi lisääntyvät. Työntekijät sitoutuvat tiiviimmin organisaatioon ja työhönsä tämän ansiosta. He uskaltavat ottaa riskejä ja kehittää uutta, kun epäonnistumisetkin hyväksytään osaksi prosessia.

Mihin motivaatio ja työinnostus katosivat?

Kulukuurit, yt-neuvottelut ja organisaatiouudistukset ovat vieneet voimia monilla työpaikoilla. Motivaatio on useilla kadoksissa ja henkilöstö kokee olevansa vain ”resurssi”.

Jatkuva kiireessä työskentely ja monien asioiden samanaikainen tekeminen, pitävät elimistömme ja aivomme jatkuvassa stressitilassa. Kesken olevat asiat jäävät pyörimään mieleen työajan jälkeen ja palautuminen päivästä heikkenee ja heikentää myös yöunta. Tehokkuutemme, luovuutemme ja uuden oppiminen laskevat. Monen asian tekeminen päällekkäin aiheuttaa sähläämistä ja laskee työn tuloksia. Monilla lienee asiasta omakohtaisia kokemuksia, jotka tieteellinen tutkimus on myös todeksi osoittanut.

Motivaation ylläpitämiseen tarvitaan oman taloudellisen edun lisäksi tekemisen innostusta ja myötätuntoa. Muutokset työelämässä vaativat yhä enemmän luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kehittää itseään.

Miten lisätä myötätuntoa ja inhimillisyyttä työssä ja työpaikoilla?

Sanakirjan mukaan myötätunto on tietoisuutta toisen kärsimyksestä ja halua toimia sen helpottamiseksi. Kaikkien elämässä on toisinaan haasteita ja vaikeita aikoja. Mietimme, teimmekö jotain väärin tai huonosti. saatamme myös syyttää itseämme tai toisia tapahtumista. Näissä tilanteissa kuitenkin tarvitsemme ymmärrystä ja luvan olla sellaisia kuin olemme.

Jotta voit kokea myötätuntoa toisia kohtaan, sitä on ensin tunnettava itseä kohtaan. On vaikea ymmärtää pelkoa, epäonnistumista, häpeää tai syyllisyyttä, jos ei hyväksy näitä tunteita itsessään. Täydellisyyteen pyrkiminen on raskasta ja kuluttavaa ja sen saavuttaminen mahdotonta.

Myötätunto on opeteltavissa ja vahvistettavissa oleva taito, kuten muutkin tunnetaidot. Voit opetella kuuntelemaan toisia, pyrkiä ymmärtämään heidän näkökantojaan ja maailmankuvansa, ylipäätään huomioimaan heidän läsnäoloaan.

Itsetuntemuksesta ja itsensä ymmärtämisestä voi siirtyä erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen ja tätä kautta hankkia vahvat vuorovaikutustaidot. Samat ominaisuudet ja taidot ovat valtteja työelämän ulkopuolellakin ja vähintään yhtä tärkeitä.

Sisäisen motivaation ja myötätunnon ruokkiminen työpaikoilla on tärkeää, jotta työyhteisö on tuottava, innovatiivinen ja kehittyvä.

oivaltaen