muutos

Oletko luontainen konmarittaja vai hamstraava hamsteri? (5/17)

Muutos – haaste vai mahdollisuus?

Motivaatiotekijänä säästäminen eli kerääminen liittyy tavaroiden keräämiseen, säilyttämiseen ja anteliaisuuteen. Tällä on myös vaikutusta siihen, miten  suhtaudumme muutoksiin ja ajankäyttöön.

Olemmeko vahvasti vanhoissa rakenteissa kiinni, vai kutsummeko muutokset ja uudet tuulet ilolla elämäämme. Oma tapansa toimia on hyvä tunnistaa, silloin siihen pystyy vaikuttamaan. Luopuminen ja irtipäästäminen eivät  aina ole yksinkertaisia asioita, mutta uudelle on tehtävä tilaa. Takertuminen asioihin tai ihmisiin tekee olostamme tahmeaa ja jähmettynyttä.

Shoppailu intohimona, raha on tarkoitettu käytettäväksi

Syksyn uutuudet kaupoissa – sinä myös, päivittämässä puvustoasi tai tutkimassa uusimman puhelinmallin ominaisuuksia. Jos tunnistat tästä itsesi, keräämismotiivisi on todennäköisesti matala. Raha polttelee näpeissä, sitä pitää päästä käyttämään. Säästäminen, keräily ja yleensäkin tavaroista huolehtiminen sekä korjailu ja kunnostaminen ei ole sinun juttusi. Sinulle tärkeät ja merkitykselliset asiat liittyvät muihin arvoihin kuin materiaan.

Tavaroiden ja laitteiden käyttö on suurpiirteistä ja niistä on helppo luopua. On mielekkäämpää ostaa uutta kuin korjata vanhaa. Toiminta saattaa toisinaan mennä tuhlaamiseen asti. Tavaroiden vuokraaminen ja lainaaminen sopivat hyvin, kaikkea ei tarvitse aina itse omistaa. Omien tavaroiden lainaaminen ja lahjoittaminen toisille on sekin luontaista toimintaa, jos jotain jää palauttamatta -ei se maailma siihen kaadu.

Kun ystävät tai työkaverit tarvitsevat apua, aikaa heille löytyy aina. Jopa siinä määrin, että joustamisella voi aiheuttaa itselleen ongelmia. Liiallisella auttamisella voi myös väsyttää ja uuvuttaa itsensä, tilannetta kannattaa seurata, vaikka auttamisen halu on vahva. Hyvä pitää mielessä lehtoemojen ohje, ensin happinaamari itselle ja sitten vasta muille.

Muutokset ovat elämän suola, jotka energisoivat ja tuovat kaivattua vaihtelua arkeen.   Ilman niitä ei voisi elää.  Miksi kaiken pitäisi pysyä  ennallaan, kun uudet mahdollisuudet kolkuttavat ovella.

Keräilijät arvostavat säästämistä

Ihmiset, joiden säästämistarve on korkea pitävät tavaroistaan ja omaisuudestaan hyvää huolta. He huoltavat ja korjaavat tavaroita mieluimmin kuin ostavat uutta. Käyttökelpoisen tai korjattavissa olevien tavaroiden pois heittäminen on heistä haaskaamista, tuhlaamista, jota he eivät halua tehdä. Toisinaan voi olla vaikeaa luopua tavaroista, joilla ei enää ole käyttöarvoa jäljellä.

Sama voi koskea myös rahankäyttöä, he ovat tarkkoja mitä ostavat ja mihin hintaan. Oikein vahvan keräämismotiivin omaavista henkilöistä voi tulla nuukia ja saitoja, jolloin pelko rahan loppumisesta ohjaa heitä. Edes sillä ei ole merkitystä paljonko rahaa on, sitä ei ole koskaan riittävästi.

Oman ajan käyttönsä suhteen tällaiset henkilöt ovat myös tarkkoja, mihin aikansa käyttävät. He punnitsevat tarkkaan ennen myönteisen vastauksen antamista, onko tilaisuus tai asia sen arvoinen, että siihen kannattaa aikaansa uhrata.

Tavarat ostetaan mieluimmin itselle, kuin käytetään vuokrattuja tai lainattuja tuotteita. Silloin voi olla varma niiden kunnosta ja huollosta. Omien tavaroiden lainailu toisten käyttöön ei myöskään tunnu hyvältä ajatukselta, eikä niitä hevin lainailla.

Himohamstraajat, jotka ovat hukkumassa tavaroihinsa ja jätteisiinsä ovat poikkeustapauksia. He eivät kerta kaikkiaan pysty luopumaan tavaroistaan, koska se aiheuttaa heille niin suurta ahdistusta ja tuskaa. Ilmiöön liittyy yleensä matala järjestyksen tarve. Materialla pyritään korvaamaan puuttuvaa perusturvallisuuden tunnetta ja tilanne voi vaikuttaa elämän sairauden tavoin.

Kaikenlaiset muutokset ovat heille yleensä vaikeita ja haasteellisia. Muutosta helpottaa jo se, että haluaa kehittyä ja mennä asioissa eteenpäin. Pahinta mitä itselleen voi tehdä on kynsin hampain tarrautua vanhaan ja nähdä kaikki uusi maailmanlopun merkinä.

Miten opimme arvostamaan ja kunnioittamaan erilaisuutta?

Keräilijöiden ja rahaa huolettomasti käyttävien on vaikea ymmärtää toisiaan. Säästäväiset keräilijät pitävät rahaa huolettomasti käyttäviä itsekkäinä tuhlareina. Matalan säästämistarpeen henkilöt kokevat, että keräilijät kieltävät itseltään elämästä nauttimisen ja onnellisuuden.

Toiset ihmiset ovat syntyjään keräilijöitä  ja säästäväisiä, kun taas toiset ovat syntyneet avokätiseen rahan kierrättämiseen. Eläkäämme sen mukaan, mikä kenellekin on kohtuullista ja millä tavalla pysyy taloutensa pyörittämään ilman, että se vahingoittaa muita. Motivaatiotekijöitämme emme voi muuttaa, mutta sen voimme valita, miten niitä tyydytämme.

Seuraavassa blogissa syvennytään fyysisen aktiivisuuden tarpeeseen. Miten sohvaperunan saa innostettua huolehtimaan liikunnan tarpeesta. Tiedän omasta kokemuksestani ainakin yhden tavan saada itsensä liikkeelle.  Asiat eivät ole mustavalkoisia, väliin mahtuu lukematon määrä harmaan eri vävyjä.

Kirjoittaja on johtamisen valmentaja, joka auttaa kehittämään johtamista ja työyhteisöjen toimintaa vastaamaan työelämän tarpeita.  Lue lisää, miten voin auttaa kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

valta

Valta –oletko piilovallankäyttäjä? (4/17)

Valta ja vallankäyttö, miten tämä motiivi vaikuttaa tekemisiimme ja näkyy toiminnassamme. Reiss motivaatioteorian mukaan valta on yksi kuudestatoista perustarpeesta, jotka meitä kaikkia motivoivat. Valta on halua vaikuttaa muihin, johtaa ja päättää asioita toisten puolesta.  Haluamme kaikki käyttää valtaa ja vaikuttaa asioihin tavalla tai toisella.

Kun vallan ja vaikuttamisen tarve on matala, ihmiset haluavat tukea ja auttaa muita, mutta eivät halua tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Omien päätöstensä suhteen he ovat  tarkkoja, harkitsevia tai antavat päätöksenteon kokonaan toisten tehtäväksi.

He haluavat olla kontrolloimatta ja vaikuttamatta muihin. Eikö toisten tukemisessa ja auttamisessa usein ole kyse siitä, että pyrimme ohjaamaan toisia toimimaan oman näkökantamme mukaan. Tarjoamme ohjeita, miten itse olemme toimineet vastaavassa tilanteessa tai miten toimisimme hänen asemassaan nyt.

Emme halua tehdä päätöstä toisten puolesta, vaan haluamme hänen tekevän mieleisemme päätöksen itse. Käytämme valtaa epäsuorasti ja samalla vapaudumme päätösten tekemiseen liittyvästä vastuusta. Kutsumme tätä tapaa käyttää valtaa auttamiseksi. Niinpä niin.

Henkilöt, joilla vallantarve on matala eivät itse aktiivisesti hakeudu esimiestehtäviin, mutta toisten tukemisen ja palvelualttiutensa vuoksi he  tulevat usein valituiksi vastuullisiin tehtäviin. Esimiehinä he ovat valmentavia, kuuntelevia, toisten mielipiteitä huomioivia. He eivät pidä itsenä esiin tuomisesta, vaan seuraavat mieluummin sivusta tapahtumien kulkua. Tästä johtuen heitä saatetaan pitää välinpitämättöminä yhteisten asioiden hoitamisessa.

Henkilöt, joilla valtamotiivi on korkea haluavat saavuttaa näkyviä tuloksia, menestyä, johtaa tai opettaa muita. Yleensä he ovat hyvin kunnianhimoisia ja nopeita tekemään  päätöksiä. He haluavat vastuuta ja tästä syystä heitä on paljon johtajina ja esimiehinä, sekä erilaisten yhdistysten ja järjestöjen vastuutehtävissä. Vastuunkanto on heille luonnollinen tapa toimia. Suorittamisen tarve voi ajaa heitä työnarkomaniaan asti. Tavoitteiden saavuttaminen antaa energiaa ja sitä halutaan koko ajan lisää.

Turmeleeko valta ihmisen?

Hesarin uutinen (17.8.17) väitti vallan turmelevan ihmisen. Onko asia toisiaan näin? Minusta asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Käyttäytymiseenne vaikuttavat ainakin se minkälainen ihmiskäsitys meillä on ja miten hyvin tunnistamme omaa tapaamme käyttää valtaa. Ne tavat ja piirteet jotka itsessämme tunnistamme, ovat hallittavissa ja voimme valita käyttäytymisemme. Asiat, joita emme tunnista, niihin reagoimme vanhojen mallien mukaan.

Korkeaan valtaan liittyy kontrolloimisen tarve, jopa vaativa tai dominoiva käytös. Tehtäviä on vaikea delegoida eteenpäin, koska kaikkea halutaan kontrolloida. Näitä piirteitä on syytä seurata omassa käytöksessään, jotta ei nujerra ympäröivien ihmisten tahtoa omalla käytöksellään. Voisiko vallan turmelevuus liittyä tähän? Piittaamattomuus ja välinpitämättömyys toisista ihmisiä kohtaan liittyy mielestäni enemmänkin matalaan hyväksynnän tai kunnia motiiviin tai korkeaan statuksen tarpeeseen. Toki valtakin voi kihahtaa päähän, kuten moni muukin asia.

Miten ääripäät suhtautuvat toisiinsa?

Motivaatiotekijöissä on sisäänrakennettuna samankaltaisuutta, joka meitä ihmisiä yhdistää ja toisaalta erottaa ja tuottaa ristiriitoja vuorovaikutukseen. Kuten vallankin suhteen, haluamme vaikuttaa asioihin, mutta perin juurin eri tavoilla. Useimmiten koemme toisen tavan omalaatuiseksi  tai vääräksi.

Korkean valtamotiivin henkilöt pitävät  itseään työteliäinä ja aikaansaavina, eivätkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät halua valtaa ja menestystä. He pitävät heitä jopa saamattomina, kunnianhimottomina ja vastuun pakoilijoina.

Matalan valtamotiivin omaavat henkilöt, haluavat nauttia muistakin asioista kuin työteosta ja suorittamisesta.  He näkevät korkean valtamotiivin ihmiset tiukkapipoisina puurtajina, jotka eivät osaa arvostaa muuta kuin työtä ja sen tekemistä. Molemmat voivat oppia toistensa näkökannoista ja laajentaa omaa toiminta-aluettaan.

***

Seuraavassa blogissa vuorossa on säästäminen. Oletko huoleton minimalisti vai hamstraava hamsteri, entä miten suhtaudut omaan ajankäyttösi?

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään  itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

uuden oppiminen

Muutos haastaa meidät uuden oppimiseen 3/17

Voiko uuden oppiminen olla hauskaa ja mukavaaa. Muutoksien toteuttamista ja uuden oppimista voi helpottaa oman oppimistyylin tunnistamisella ja myönteisellä asenteella.

Tämä on blogisarjan kolmas (3/17) kirjoitus, jossa käsittelen uteliaisuus motiivia tieteellisesti tutkitun Reiss Motivaatioprofiilin avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin ymmärrät itseäsi ja näet erilaisuudessa mahdollisuuksia ja tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.  

 Uteliasuus on  tiedonhalua

Uteliaisuus liitetään usein toisten asioihin puuttumiseen, juoruiluun ja muuhun negatiiviseen. Reiss Motivaatioteoriassa uteliaisuudella tarkoitetaan tapaa hankkia tietoa ja oppia uutta. Henkilöt, joilla on korkea uteliaisuuden tarve ovat kiinnostuneita monenlaisista asioista ja haluavat tietää niistä mahdollisimman paljon. Matalalla uteliasuusmotiivilla varustetut henkilöt hankkivat tietoa, juuri siihen mitä tarvitsevat ja juuri sen verran kuin tarvitsevat. He haluavat viedä asiat nopeasti käytäntöön ja päästä soveltamaan niitä. Asia ei liity älykkyyteen, vaan tapaamme hankkia tietoa.

Myönteisyys on kovaa valuuttaa uuden oppimisessa

Muutoksissa ja uuden oppimisessa asenne kannattaa fiksata ensimmäiseksi kohdalleen, eli myönteiseksi oppimista ja uutta kohtaan. Sillä on valtava merkitys sille, miten helposti omaksumme uudet asiat. Alkuun voi lähteä miettimään, mitä hyvää asiasta on minulle ja tekemisilleni. Sillä ei ole merkitystä, kuinka pieniä nämä hyödyt ovat. Tärkeinä on, että ne ovat merkityksellisiä juuri sinulle.

Rajoittavat uskomukset “en opi, ei se ole ennenkään onnistunut, mitä jos epäonnistun, työlästä, vaivalloista. Nämä ovat uskomuksia, joita voidaan käsitellä ja muuttaa mm. NLP:n tai PSYCH-K:n avulla, tai yksinkertaisesti pohtimalla ja kyseenalaistamalla niitä.

Vahvimman oppimiskanavan tunnistaminen ja hyödyntäminen tukee myös merkittävästi uuden oppimista. Auditiivinen ottaa vahvimmin tietoa vastaan kuulemalla. Kinesteettinen oppii kokeilemalla ja tekemällä, visuaalinen hahmottaa asiat näkemällä. Ei siis kannata ihmetellä, että asiat menevät välillä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ainakin kinesteettisellä ja visuaalisella oppijalla. Asiasta voit lukea lisää tämän linkin kautta.

Onko sinulla vahva tarve ajatella?

Nautit asioiden syvällisestä mietiskelystä monista eri näkökulmista. Sinua motivoi, kun saat analysoida perusteellisesti asioita. Uteliaisuutesi ja tiedonjanosi on jatkuvaa, toteutat elinikäisen oppimisen mallia. Tarvitsetko kaikkea tietoa, ei ole oleellista, vaan tiedon hankkiminen itsessään.

Haasteena on päästä teorioista siirtymään käytännön tekemiseen. Rutiinit muutenkin puuduttavat. Ne ovat pitkästyttäviä, eivätkä tarjoa älyllisiä haasteita vahvan uteliaisuusmotiivin omaaville henkilöille.

Sinulle on tärkeää tietää miksi  asiat ovat kuin ovat. Et juurikaan noudata saamiasi ohjeita ilman, että selvität perinpohjaisesti syyt annettujen ohjeiden takaa. Perustelujen on syytä olla perusteellisia, jotta ne vakuuttavat sinut.

Älykkyys ja uteliaisuus eivät ole sama asia. Uteliaisuus ilmentää sitä, kuinka hauskaa ja motivoivaa oppiminen on. Älykkyys kuvaa sitä, kuinka helppoa oppiminen on.

Olet todennäköisesti henkilö, joka rakastaa tai ainakin pitää muutoksista. Edellyttää tietenkin, että niihin syvennytään perusteellisesti ja mietitään kaikki asiaan liittyvät riskitekijät. Perustelut, miksi muutosta lähdetään toteuttamaan pitää myös olla tiedossa.

Vai pyritkö työssäsi konkreettisiin ja näkyviin tuloksiin nopeasti?

Haluat keskittyä oleelliseen, olet käytännöllinen ja toimeen tarttuva. Tiedon hankkimisesi perustuu siihen, että tarvitset sitä jossain hyödyllisessä asiassa tai tilanteessa. Asioiden pitää tapahtua nopeasti, ilman turhia mutkia ja viivyttelyitä. Keskityt olennaiseen ja siihen, miten asiat saadaan vietyä käytäntöön. Kuulut niihin, joiden uteliaisuus motiivi on matala.

Kärsivällisyys ei kuulu hyveisiisi, asioiden pyörittely ja liiallinen analysointi  eivät sinua sytytä ja innosta. Miksi tuhlata aikaa, kun pääpiirteet ovat selvillä, kyllä työ tekijäänsä opettaa.  Asioiden käytäntöön vienti, tekeminen itsesäään ja nopeat tulokset, ne antavat sinulle energiaa ja ne ovat sinun juttusi.

Muutokset eivät tuota sinulle päänvaivaa, jos ne parantavat käytäntöjen toimivuutta ja tuovat hyötyä vanhaan verrattuna. Jos itse olet muutoksen toteuttajana, kiinnitä huomiota riittävästi asioiden tiedottamiseen muille, jotta hekin pysyvät tilanteen tasalla. Vauhdissasi voi muiden olla vaikea pysyä.

Opittavaa toinen toisiltaan 

Toinen on nopea käytännön tekijä ja toinen rauhallinen, syvällisesti asioihin paneutuja. Toinen tuskastuu toisen päättämättömyyteen, varmisteluun ja riskien näkemiseen. Toiselta puolelta asiaa tarkasteluna, homma vaikuttaa hutiloinnilta ja hätäilyltä, rynnätään toteuttamaan puolivalmista suunnitelmaa. Yhteispelillä tämäkin sujuu, toinen vie käytäntöön niitä asioita, joita päästän nopeasti toteuttamaan. Toinen voi samalla hioa tarvittavia yksityiskohtia ja molempien innostus säilyy.

Seuraavassa blogissa sukelletaan vallan ja vaikuttamisen syövereihin. Valtaan liittyy myös muiden auttaminen ja tukeminen. Asiat eivät ole mustavalkoisia, väliin mahtuu lukematon määrä harmaan eri sävyjä.

Kirjoittaja on johtamisen valmentaja, joka auttaa kehittämään johtamista ja työyhteisöjen toimintaa vuorovaikutteisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tavoitteena työyhteisöt, jossa henkilöstö voi hyvin ja on sitoutunutta.  Lue lisää, miten voin auttaa kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

oivaltaen.fi

itsetunto

Itsetunto on riippuvainen hyväksynnän tarpeesta

Hyväksyntä on perustarve, joka kertoo siitä, miten arvostamme itseämme, minkälainen  itsetunto meillä on. Kun tämä tarve tyydyttyy, se tuottaa itsevarmuuden tunteita ja tyydyttämättä jääminen tuottaa epävarmuuden tunteita.

Tämä on blogisarjan toinen (2/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten hyväksynnän tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss Motivaatioprofiilin avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta. Toisin sanoen osat toimia menestyksellisesti ja tavoitteellisesti erilaisten ihmisten kanssa tilanteessa kuin tilanteessa.

Tunnetko sinä miten itse priorisoit perustarpeitasi?

Meitä kaikkia yhdistää 16 eri motivaatiotekijää eli perustarvetta. Yksilöllisyytemme muodostuu tekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon mikäkin tekijä meitä motivoi. Yksittäisen motivaatiotekijän mukaan ei kuitenkaan voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä henkilön persoonallisuudesta, vaan siihen tuovat sävynsä kaikki 15 muuta motivaatiotekijää.

Hyväksynnän tarpeemme voi olla korkea, tai matala. Korkea tarve ilmenee halun kuulua joukkoon, onnistua, saada hyvää palautetta ja ennen kaikkea välttää negatiivista palautetta. Matala hyväksymisen tarve tekee ihmistä itsevarmoja, joita epäonnistumiset eivät pelota. Se mitä muut heistä ajattelevat, ei juurikaan vaikuta heidän tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiin. Useimmat meistä ovat jotain tältä väliltä.

Empaattiset, täydellisyyden tavoittelijat

Hyväksyntää hakevat ihmiset haluavat onnistua tekemisissään, kuulua joukkoon ja saada positiivista palautetta tekemisitään. Heitä ajaa perfektionismi, täydellisyyden tavoittelu ja epäonnistumisen pelko, tästä syystä he ovat usein huippusuorittajia.

Epäonnistumisen pelko tekee heistä epävarmoja ja he saattavat harjoitella tai panostaa työhönsä moninkertaisesti keskivertoon verrattuna. Epäonnistumisen pelko voi ilmetä myös haasteiden välttelynä ja viivyttelynä tekemisissä. Palautteen aivan asiallisesti annettunakin he saattavat kokea kritiikkinä ja persoonaansa kohdistuvana.

Omien rajojen pitäminen ja Ei:n sanominen moninaisiin pyyntöihin liittyy myös tähän motivaatiotekijään. Emme halua loukata toista tai tuottaa hänelle pettymystä. Oman jaksamisen ja hyvinvoinnin vuoksi asiaa  kannattaa ottaa työn alle ja käsittelyyn.

Tästä johtuen erilaiset testit, kokeet arviointitilanteet ovat heille  epämiellyttävinä ja he pyrkivät niitä välttämään. Pienikin positiivinen palaute ja huomiointi sen sijaan antaa heille virtaa pitkäksi aikaa.

Tunnet varmaankin henkilön, jonka kassa kaikki tuntuvat tulevan hyvin juttuun kaikenlaisissa tilanteissa. He huomioivat aina toiset ja osaavat mukauttaa käytöksensä tilanteen mukaan. He toimivat sillanrakentajina erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä varmistaen, että kaikki tulevat huomioiduksi ja saavat suunvuoron.

Muutosten tekemiseen he kaipaavat rohkaista, jotta he uskaltautuvat astumaan uuteen ja epävarmaan askel kerrallaan. He ovat omassa elementissään, kun muut tukevat ja rohkaisevat heitä. Heidän itsetunto vahvistuu ja itsevarmuus kehittyy toisten kehuista.

Vahvan itsetunnon omaavat itsevarmat haasteisiin tarttujat

Henkilöillä, joilla hyväksynnän tarve on matala omaavat vahvan itsetunnon. He ovat itsevarmoja, joita epäonnistumiset eivät pelota. Heidän persoonallisuuspiireisiinsä kuuluvat itseluottamus, halukkuus kokeilla uusia asioita, optimistisuus ja itsevarmuus.

Tällaiset henkilöt suhtautuvat palautteeseen aivan päinvastoin, kuin hyväksyntää hakevat. He haluavat kuulla virheistään ja oppia niistä. Enemmänkin heitä ärsyttää se, ettei asioihin ole puututtu välittömästi niiden ilmaannuttua. Heidän mottonsa on ”rapatessa roiskuu ja tarvittaessa korjataan”. On myös mahdollista, että he pitävät omia toimintatapojaan parhaina, eivätkä tästä syystä näe tarvetta muuttaa käytöstään.

Heille ei ole oleellista se, mitä muut heistä ajattelevat. Vähemmän miellyttävien ja ikävien päätösten tekeminen ja toimeenpano eivät vie heidän yöuniaan. Asiat asioina, ei sen kummempaa. Heitä motivoi uudet haasteet, missä he pystyvät näyttämään osaamistaan ja selviytymistaitojaan.

Vuorovaikutuksen vahvistaminen itsetunnoltaan itsevarman ja hyväksynnän hakijan kesken

Haasteita ja ristiriitoja vuorovaikutukseen tulee, kun toisella on vahva itsetunto ja toinen hakee hyväksyntää. He eivät aina ymmärrä ja arvosta toinen toisiaan ja erilaisia tapojaan toimia. Hyväksyntää hakevat, epävarmat ihmiset pitävät itsevarmoja omahyväisinä, itsekeskeisinä, piittaamattomina toisten tunteista ja ajatuksista.
Vahvan itsetunnon omaavat, itsevarmat ihmiset kokevat vastapuolen epävarmana, heikkona, herkkänä, ailahtelevaisena ja alistuvana. Tilanne vaatii molemmilta joustoa ja oman mukavuusalueensa venyttämistä, jotta yhteistyö sujuu molempia tyydyttävällä tavalla.

Hyväksyntää hakevan kannattaa opetella ottamaan palautetta vastaan mahdollisuutena kehittyä, ei henkilökohtaisena epäonnistumisena. Palautteen tarkoitus on aina auttaa toista kehittymään ja parantamaan suoritustaan. Tämä kannattaa muistaa myös itse, kun on palautetta antamassa. Kritisointi, nalkuttaminen tai toisen loukkaaminen eivät ole palautetta.

Täydellisyyden tavoittelu on perin raskasta, joten armollisuutta itseä kohtaan kannattaa harjoitella. Oman ajankäytön kannalta oleellista on miettiä prioriteettejaan, missä riittäisi keskinkertainen tai hyvä, erinomaisen tilalla.

Itsevarman henkilön on syytä kiinnittää tapaansa esittää asiat huomioiden vastapuolta kohtaan arvostava ja huomaavainen käytös. Sama asia voidaan ilmaista monelle eri tavalla. Viesti menee paremmin perille, kun vastaanottaja pystyy sen hyväksymään ja ymmärtämään. Lopputulokseen pääsee monilla eri tavoilla, oma tapa ei välttämättä aina ole kaikissa tilanteissa se paras mahdollinen.

Jos tunnistat jotain piirteistä molemmista puolista, olet todennäköisesti keskitien kulkija ja toimit tilanteen huomioiden joustavasti. Molemmissa ääripäissä ovat omat vahvat puolet ja kehityskohteet. Käyttäytymisemme eli sen, miten tarpeitamme tyydytämme, valitsemme aina itse, se ei ole mikään automaatio. Eikä se ole mikään tekosyy toisten epäasialliselle kohtelulle.

Seuraavassa blogissa vuorossa on uteliaisuus eli tapamme hankkia tietoa. Motivaatiotekijät eivät kerro kyvyistämme tai taidoistamme. Uteliaisuus ei kuvaa älykkyyttämme, vaan tapaanne oppia teoreettisesti tai käytännönläheisesti.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

työelämän muutokset

Reiss Motivaatioprofiili (RMP)

Periaatteessa kaikki on hyvin, mutta jotain puuttuu 1/17

Miten innostua töihin paluusta? 

Yllättävän monilla ajatukset pyörivät tätä rataa. Apu voisi löytyä Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä. Työ-parisuhde-perhe-ystävät ovat ok. Siitä huolimatta sisimmässä kaihertaa, kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Tähän pisteeseen moni jääkin, selvittämättä lainkaan villakoiran ydintä. On vaivattomampaa tuskailla ja säälitellä itseään, kuin tarttua härkää sarvista ja lähteä oman mukavuuskuplan ulkopuolelle ensin selvittämään syitä ja sitten tekemään tarvittavia muutoksia.

Monille sysäys uuteen on ollut omien motivaatiotekijöiden selvittäminen. Tunnistamme yleensä muutaman vahvan tekijämme, mutta monta on tunnistamatta, jotka muistuttavat turhautumisina ja tyytymättömyyden tunteina olemassaolostaan.

Jo asian tiedostaminen selkiyttää tilannetta, silloin siitä tulee konkreettisempaa, on jotain mihin tarttua. Sen jälkeen voi pohtia vaihtoehtoja ja sitä, minkälaista muutosta haluaa ja mihin itse on valmis.  Muutosten toteuttamisessa joudumme menemään mukavuusalueemme reunamille ja ylittämään ne. Tässäkin kohtaa avuksi kannattaa ottaa jokin vahva motivaatiotekijä, jonka kautta muutoksen toteuttaminen helpottuu. Se antaa intoa ja energiaa viedä muutokset käytännön tasolle.

Mikä saa ajan kulumaan aivan huomaamatta

Oletko koskaan miettinyt, miksi jotakin tehdessä aika lentää kuin siivillä ja toisinaan se mataa kuin etana kurvissa. Kun tekeminen liittyy johonkin vahvaan motivaatiotekijäsi, olet innostunut ja saat siitä lisää energiaa. Esimerkiksi jos uteliaisuusmotiivisi on korkea, nautit kun saat syventyä perusteellisesti uuteen asiaan ja oppia siitä mahdollisimman paljon ennen varsinaista tiedon käyttöönottoa. Sen sijaan, jos uteliaisuusmotiivisi on matala, oleelliset tiedot asiasta riittävät ja pitkät teoriat saavat sinut vain  haukottelemaan. Haluat tarttua toimeen ripeästi ja tehokkaasti. Tekeminen itseään on palkitsevaa.

Ihmisten väliset ristiriidat niin kotona kuin työssäkin tulevat pitkälti juuri siitä, että arvostamme omia arvojamme ja motivaatiotekijöitämme paremmiksi kuin muiden. Tai pikemminkin siitä, että emme miellä kyseessä olevan arvojen ja motivaatiotekijöiden, vaan pidämme toisia erikoisina ja omalaatuisina. Ymmärtämällä itseäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja arvostaa toisiakin. Sietämisestä on mahdollisuus päästä erilaisuuden aitoon arvostamiseen ja kunnioittamiseen.

Reiss Motivaatioprofiili (RMP)

Tässä blogisarjassa tulen valottamaan Steven Reissin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa Reiss Motivaatioteoriaa perusteellisemmin. Se perustuu 16 motivaatiotekijään, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Olemme pohjimmiltamme perin samalaisia, yksilöllisyys tulee motivaatiotekijöiden intensiteetistä eli voimakkuudesta.  Yksittäinen motivaatiotekijä ei vielä ole ratkaiseva, vaan ne kaikki yhdessä muodostavat persoonallisuutemme.

Motivaatioprofiilimme on lähes yhtä yksilöllinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa profiilia, vaan erilaisia. Jokaisessa on omat vahvuutensa ja kehitysalueensa. Nerous mielestäni piilee juuri siinä, että se tekee asiat näkyväksi, jolloin niistä saa kiinni. Myös sokeat pisteet eli kohdat jossa vahvuus alkaa kääntyä heikkoudeksi saavat muodon.

Olen vuosien saatossa tehnyt useampia persoonallisuustestejä (mm. Disc, Mbti, Peili jne.) ja ne ovat selkiyttäneet käsitystäni käyttäytymisestäni ja persoonallisuudestani. Testeistä on ollut hyötyä itselleni. Se mitä olen niissä jäänyt miettimään -yhden testin mukaan olen ekstrovertti ja haluan vaikuttaa asioihin, toisen mukaan olen introvertti ja haluan auttaa ihmisiä.  Olenko jakautunut persoona, päättämätön vai jotain siltä väliltä?

Tunnistan nämä kaikki puolet itsessäni. Haluan vaikuttaa ja viedä itselleni tärkeitä asioita eteenpäin itseäni säästämättä. Asiat jotka ovat minulle yhdentekeviä, niiden eteen en jaksa edes tikkua ristiin laittaa. Samoin on sosiaalisten kontaktien kanssa, ihmissuhteet ovat minulle äärettömän tärkeitä, mutta tarvitsen myös omaa aikaa. Itselleni on ollut äärettömän avartavaa ja ymmärrystä lisäävää oppia tunnistamaan omat motivaatiotekijäni eli miksi käyttäydyn, kuten käyttäydyn. Persoonallisuustestit kertovat miten käyttäydyn, ne mittaavat  eri asiaa.

Vallan ja sosiaalisten suhteiden osalta olen keskitien kulkija, eli teen valinnat tilanteen mukaan, kuten suurin osa ihmisistä. Eri motivaatiotekijämme saattavat vetää meitä myös aivan eri suuntiin. Henkilöllä voi olla vahva hyväksynnän tarve ja samalla matala kunnian tarve, näitä tarpeita on vaikea tyydyttää samanaikaisesti. Tässäkin tilanteessa asian tiedostaminen helpottaa ja selkiyttää omaa toimintaa.

Tiedot, taidot, kyvyt ovat eri asia kuin motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät eivät kerro mitään osaamisestamme, taidoistamme tai kyvyistämme. Henkilöä, jota esim. valta motivoi, haluaa vaikuttaa ja päättää laajasti asioista. Mutta korkea valta ei automaattisesti tarkoita, että henkilö olisi taitava johtajana tai esimiehenä. Kiinnostus ja veri vetävät johtamiseen, vaikuttamiseen ja vastuunkantoon. Taidot ovat opittuja ja opeteltavissa olevia.

Motivaatiotekijää voidaan ajatella janana, toisessa päässä sen vaikutus on matala ja toisessa korkea. Vaikka tekijä olisi aivan äärilaidassa matalan puolella, tekijä toimii motivaattorina henkilölle. Silloin se ilmenne erilaisina tekijöinä kuin toisessa ääripäässä. Suurin osa ihmisistä sijoittuu janalla jonnekin keskivaiheille, mikä tarkoittaa tilanneriippuvuutta. Yhdessä tapauksessa toimimme yhdellä tapaa ja toisenlaisessa tilanteessa toisin. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat sen onnellisempia, energisempiä ja hyvinvoivempia olemme. Kun toimimme vastoin motivaatiotekijöitämme, väsymme ja uuvumme. Tämä ei ole uupumisen ja loppuun palamisten ainoa tekijä, mutta merkittävä seikka kuitenkin.

16 motivaatiotekijää, jotka ovat kaikille yhteisiä

Seuraavassa blogissa käsittelen yksitellen motivaatiotekijät. Miten sinä sijoitut hyväksynnän suhteen? Haetko hyväksyntää keskiarvoon verrattuna enemmän vai vähemmän, molemmissa on etunsa.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

motivaatio