perhe

Perhekeskeinen kotihengetär vai työorientoitunut kiituri (11/17)

Perhe on tärkeysjärjestyksessä ykkönen vahvan perhemotiivin omaaville henkilöille. He ovat perhekeskeisiä ja omistautuvia vanhempia ja laittavat perheen etusijalle ennen uraa tai omia tarpeita. He saavat energiaa ja inspiraatiota kodista ja lasten kanssa yhdessä vietetystä ajasta.

Matalan perhemotiivin omaavat henkilöt arvostavat sitoutumattomuutta ja haluavat tehdä asioita, joita on vaikea sovittaa yhteen perheestä huolehtimisen kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he vanhempina laiminlöisivät lapsensa tai perheensä.

Tämä on blogisarjan yhdestoista (11/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten perhemotiivia tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Monimuotoiset perheet

Reissin motivaatioteorian mukaan perhemotiivi liittyy omien lasten kasvattamiseen ja heistä huolehtimiseen, perheeseen ja omiin sisaruksiin. Ihmiset, joille omat lapset ovat tärkeitä, ovat yleensä kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Perheen määritelmiä on monia, tässä yhteydessä voimme itse määritellä ketkä kuuluvat perheeseenne. On erilaisia uusperheitä, joissa hyvinkin tiiviissä kanssakäymisessä voidaan olla useamman vanhemman, minun, sinun ja meidän lasten kanssa. Monille sinkuille tai yksinasuville perhe muodostuu läheistä ihmisistä, ystävistä, lemmikeistä.

Ihmiset, joille perhe on tärkeintä elämässä

Vahva perhemotiivi tulee tarpeesta huolehtia perheestä ja viettää aikaa heidän kanssaan. Perhekeskeiset vanhemmat ovat halukkaita tekemään isojakin uhrauksia perheensä vuoksi. Yhdessäolo on heille ykkösprioriteetti, yhteiset ateriat, vapaa-aika ja lomailu antavat heidän elämälleen merkitystä ja mielekkyyttä.

Suhteet ovat läheiset ja tiiviit lapsiin ja muihin perheenjäseniin. Lasten kasvattaminen tuo paljon iloa ja antaa tunteen omasta tarpeellisuudesta. He osallistuvat mielellään lasten harrastuksiin monin eri tavoin.

Lasten aikuistuminen voi olla haasteellinen ja hyvin stressaava elämänvaihe. Tarpeettomuuden tunteet saattavat  ottaa ylivallan, kun ei ole enää hoivattavia ympärillä. Yhteydenpito jatkuu tiiviinä lasten aikuistuttua ja muutettua pois lapsuudenkodista.

Pitkät poissaolot perheen luota aiheuttavat stressiä ja ikävää. Työ, johon sisältyy paljon matkustelua ja epäsäännöllisyyttä ei tästä syystä ole heille paras vaihtoehto. Heitä kiinnostaa työskentely, joka liittyy kasvattamiseen ja huolehtimiseen. Kohteena voivat olla lapset, eläimet tai kasvit.

Mielenkiinnon kohteet perheen ulkopuolella

Matalan perhemotiivin omaaville perhe on tärkeä, mutta sen kanssa ei ole tarvetta viettää niin runsaasti aikaa. Mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin. Suhde lapsiin on enemmän toverillinen ja vähemmän tunnepitoinen kuin korkean perhemotiivin omaavilla.

Ei pidä ymmärtää väärin, lapset eivät ole heitteillä tai hoitamatta. Kyseessä on enemmänkin löyhempi sitoutuminen ja omistautuminen perhe-elämään. Lapsista ei haluta olla riippuvaisia, vaan heitä kannustetaan ja ohjataan omatoimisuuteen.

Sitoutumattomuuden ollessa korkea, vanhemmuus ja lapsista huolehtiminen voidaan kokea taakkana, vaikka lapset koetaan tärkeiksi. Heille lasten hoitoon vieminen isovanhemmille tai päiväkotiin on toimiva ratkaisu, he eivät koe syyllisyyttä niin voimakkaasti valinnoistaan kuin perhekeskeiset. Riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet ovat yhteisiä jossain määrin kaikille vanhemmille.

Mielenkiinto suuntautuu uraan, matkusteluun tai johonkin muuhun kuin lapsiin, perheeseen ja heidän kanssaan yhteisen ajan viettämiseen. Perheeseen sitoutumattomalle sopii työ, johon sisältyy paljon matkustelua. Silloin he sitoutuvat perheen yhteiseen aikaan intensiivisemmin, kun ovat saaneet kerättyä energiaa muiden itselleen tärkeiden asioiden parissa.

Mikä on lapselle paras hoitopaikka?

Lasten päivähoito kirvoittaa toisinaan kipakoita keskusteluja. Kun miettii tämän motiivin ääripäitä, on selvää mistä ne kumpuavat. Perhekeskeinen haluaa hoitaa ja huolehtia lapsistaan itse omassa kodissaan. Ja he ovat ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen paras paikka on äidin tai isän kanssa kotona. Heidän kohdallaan näin todennäköisesti onkin. Mutta onko kaikkien kohdalla tilanne sama?

Vanhemmat, joilla on matala perhekeskeisyys, haluavat ja tarvitsevat toimintaa perheen ulkopuolella. He valitsevat mieluimmin lapsen ulkopuolisen päivähoidon kuin, että jäisivät itse kotiin heitä hoitamaan. Minusta tämä on lapsen etu, saada asiantuntevaa hoitoa, kuin olla enemmän tai vähemmän turhautuneen vanhemman kanssa kotona.

Kuulut sitten kumpaan ryhmään tahansa ja riippumatta siitä hoidatko lapsiasi kotona vai ovatko he päivähoidossa, riittämättömyyden tunteet jopa syyllisyys asiasta jyskyttävät ajoittain takaraivossa. Viimeistään yleinen mielipide asiasta pitää huolen tästä. Monen asian suhteen käsityksemme avartuisi suuresti, kun laajentaisimme katsantokantaamme ja muuttaisimme näkökulmaa asiaan. Osaisimme arvostaa muiden erilaisia ratkaisuja ja erilaisuutta kokonaisuutena. Kuinka yksioikoinen tämä maailma olisi, jos kaikki olisivat meidän itsemme kaltaisia?

Seuraavassa blogissa on vuorossa kosto/voittaminen -motiivi, joka liittyy kilpailuhenkisyyteen ja periksiantamattomuuteen.

introvertti

Oletko itsellinen introvertti vai elämäniloinen ekstrovertti? (9/17)     

Introverttina nautit enemmän syvällisistä keskusteluista pienissä ryhmissä kiinnostavien ihmisten kanssa, kuin massatapahtumissa olemisesta. Introvertit lataavat akkujaan omassa seurassaan ja nauttivat ajoittain yksinäisyydestä.

Ulospäinsuuntautunut ekstrovertti sen sijaan saa energiaa muista ihmisistä, mitä enemmän ihmisiä on ympärillä, sen nautinnollisempi tilanne on hänelle. Sosiaaliset kontaktit motiivi kertoo halusta tutustua uusiin ihmisiin ja ylläpitää laajaa ystävä- ja kontaktiverkostoa.

Tämä on blogisarjan yhdeksäs (9/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten sosiaalisten kontaktien tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Motiivit eivät kerro osaamisestamme, vaan sisäisestä palostamme tehdä tiettyjä asioita. Onko sosiaalisten kontaktien tarpeesi korkea tai matala, voit kummassakin tapauksessa olla vuorovaikutustaidoiltasi lahjakas tai harjoitusta kaipaava.

Ekstrovertti nauttii keskipisteenä olemisesta

Henkilöt, joilla on vahva sosiaalisten kontaktien tarve etsivät yhteyttä toisiin ihmisiin. He ovat kiinnostuneita ihmisistä ja tarvitsevat heidän läheisyyttään. He ovat puheliaita, seurallisia ja ulospäin suuntautuneita, nauttivat yhdessä tekemisestä ja hauskanpidosta. Heillä on laaja ystäväpiiri ja he haluavat olla mukana kaiknlaisessa toiminnassa heidän kanssaan.

Jos kontakteja ei ole riittävästi, he alkavat tuntea yksinäisyyttä ja voivat kokea tulleensa hylätyiksi.

Heille sopivat hyvin työtehtävät, joissa pääsee työskentelemään yhdessä muiden kanssa. Erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä heidän sosilaalisuutensa pääsee myös oikeuksiinsa.

Riskinä sosiaalisuudessa on se, ettei henkilön itsenäisestä työskentelystä tahdo tulla valmista, kun hän jää  ”suustaan kiinni”.  Aikataulut pettävät ja työt pääsevät ruuhkautumaan. Tällä voi olla vaikutusta myös työkaverien aikaansaamiseen. Tällaisissa tilanteessa rauhallinen työpiste voi ratkaista ongelman.

Introvertti saa energiaa ja voimaa yksin olosta

Introvertti on henkilö, jonka sosiaalisten kontaktien tarve on matala. He tarvitsevat tietyn määrän omaa aikaa ladatakseen akkujaan, jaksaakseen ja voidakseen hyvin. Yksin olo on heille luontainen olotila, he eivät koe itseään yksinäisiksi tai hylätyiksi. Tästä johtuen heitä saatetaan pitää etäisinä ja kylminä, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Viihdytkö hyvin yksin, omassa rauhassasi? Et kaipaa koko ajan ihmisiä ympärillesi, lataudut omissa oloissasi ja nautit etätöiden tekemisestä. Kun joudut olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, tarvitset välillä omaa aikaa ja rauhaa. Sosiaalisten kontaktien tarpeesi on todennäköisesti matala.

Introvertit työskentelevät mieluimmin itsenäisesti kuin ryhmän jäseninä, etätyö sopii heille erittäin hyvin. He nauttivat tehtävistä, joissa tarvitaan syvällistä pohtimista ja keskittymistä.  Ryhmässä toimiminen, esiintyminen isoille ihmismäärille tai esimerkiksi messuilla oleminen ovat asioita, joita heidän päiviinsä vai kohtuullisesti sisällyttää. Isot ihmismäärät vievät heiltä energiaa enemmän kuin antavat, joten vastapainona tarvitaan omaa rauhaa ja vetäytymistä omiin oloihin. Heidän ystäväpiirinsä on pienempi kuin ekstroverttien, mutta ystävyyssuhteet ovat syvällisiä.

Sosiaalisten kontaktien tarve ja sosiaaliset taidot ovat kaksi eri asiaa

Ekstrovertti, joka nauttii olostaan ihmisten ympäröimänä ja tutustuu mielellään uusiin ihmisiin, ei välttämättä ole taitava kanssakäymisessään ja kommunikoidessaan muiden kanssa. Useimmiten he kyllä ovat mutkattomia vuorovaikutustilanteissa sekä tuttujen että  tuntemttomien  kanssa. Sen sijaan introvertti, joka viihtyy yksin tai pienissä ryhmissä voi olla äärettömän taitava solmimaan ja ylläpitämään ihmissuhteitaan. Poikkeuksia on molempiin suuntiin.

Nykyisin sosiaalisuutta ja erilaisia verkostoja arvostetaan työpaikoilla suuresti. Myös sellaisissa tehtävissä, joissa introvertin persoonallisuuspiirteet tukisivat paremmin työssä onnistumista. Ulospäin suuntaunteet ihmiset lähtevät helpommin soitellen sotaan, kun tietävät pärjäävänsä vähemmälläkin valmistelulla. Introvertti selvittää taustat ja valmistelee asiat perusteellisesti ja saa tätä kautta luotua luottamuksellisen ilmapiirin. Asioiden valmisteluun heiltä kuluu paljon aikaa, jolloin tuottavuus on vähäisempää, mutta laatu on korkea.

Valmennuksissa Reiss Motivaatioprofiili (RMP) läpikäydessä merkittävin asia introverttien kohdalla on ollut se, että he ovat tunnistaneet juuri tämän ominaisuuden itsessään. Havahtuminen siihen, että olen juuri tällaisena hyvä ja oikeanlainen. Useimmat ovat piirteen itsessään tunnistaneet, mutta ympäristössä sitä ei ole tunnistettu ja heidän käyttäytymiseensä on pyritty vaikuttamaan monin tavoin.

Sosiaalisemmat työkaverit ovat olleet huolissaan, kun joku viettää niin paljon aikaa yksin, eikä ole kiinnostunut yhteisistä tapahtumista ja muista riennoista.

Seuraavassa blogissa on vuorossa kunniamotiivi, joka liittyy lojaalisuuteen, suoraselkäisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Toisille periaatteellisuus ja perinteet ovat vahvoja arvoja ja toisille on tärkeää päästä maaliin keinolla millä hyvänsä. 

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsenä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

Miten kehitetään resilienssiä

Miten järjestelmällisyyden avulla kehitetään resilienssiä (8/17)

Miten  järjestelmällisyyden avulla kehitetään Resilienssiä

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taitoa, jota meistä jokainen tarvitsee jaksaakseen energisenä ja hyvinvoivana arjen pyörityksessä. Tutkimuksissa on löytynyt viisi persoonallisuuden piirrettä, jotka tukevat resilienssiä.

Tämä on blogisarjan kahdeksas (8/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten järjestyksen tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Kaikki paikallaan ja paikkansa kaikelle vai joustavasti junaillen – järjestyksen tarpeemme on erilainen

Henkilöt, joilla on vahva järjestyksen tarve toimivat järjestelmällisesti ja tavoittelevat järjestystä kaikissa asioissa. He arvostavat turvallisuutta, vakautta ja sitä, että tavarat ovat niille kuuluvilla paikoillaan. Yksityiskohdat ovat heille tärkeitä, siksi he kiinnittävät niihin paljon huomiota.

Vahva järjestyksen tarve on halua organisoida, järjestää ja pitää siisteyttä ja puhtautta yllä. Asioiden tulisi edetä järjestyksessä ja suunnitelmien mukaan. He nauttivat asioiden suunnittelusta, listojen tekemisestä, aikataulujen ja sääntöjen laatimisesta.  Rutiinit sopivat heille hyvin, ne luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta heidän elämäänsä. Muutoksiin sopeutuminen sen sijaan on heille haasteellista ja vaikeaa, siksi heidän ympäristönsä tulisi olla selkeä ja ennustettavissa oleva.

Ne henkilöt, joilla järjestyksen tarve on matala haluavat toimia joustavasti, kiveen hakatut periaatteet ja rakenteet ovat heille kauhistus.  He nauttivat muutoksista, yllätyksistä ja spontaanista toiminnasta ilman toimintaa rajoittavia suunnitelmia.

Ulkopuolisen silmin tilanne voi vaikuttaa kaoottiselta, mutta ei heistä, koska he eivät kaipaa rutiinien ja ennustettavuuden tuomaa turvallisuuden tunnetta. Matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt haluavat improvisoida ja muutella suunnitelmia mielialan mukaan. He eivät jaksa motivoitua pitkään työstä, joka toistuu samanlaisena päivästä toiseen ja sisältää paljon rutiineja.

Miten kehitetään Resilienssiä

Ensimmäinen on proaktiivisuus eli ennakointi. Sillä tarkoitetaan aktiivista ja oma-aloitteista toimintaa, jossa henkilö ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Silloin valintamme ja päätöksemme ovat arvojemme mukaisia, eivät olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia.

Ensin on tunnistettava omat arvonsa ja motivaatiotekijänsä, jotta niiden mukaan voidaan toimia. Tässä apuna voi käyttää  tieteellisesti tutkittua Reiss Motivaatioprofiili (RMP)®:tä.

Toisena kohtana on järjestelmällisyys. Järjestelmällisyys auttaa asioiden suunnittelussa, priorisoinnissa ja tehtävien pilkkomisessa sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia löytyy roppa kaupalla vahvan järjestysmotiivin omaavilta henkilöiltä luonnostaan. Matalan järjestysmotiivin omaavat voivat opetella tekemään ensin suurpiirteisiä suunnitelmia ja pikku hiljaa yksityiskohtaisempia.

Personallisuuspiirteet ja sisäiset motivaatiotekijät ovat hyvin pysyviä, mutta aivomme ovat plastiset eli muovautuvat, joten ne kehittyvät ja oppivat uutta käytön mukaan. Voimme kehittää persoonallisuuttamme haluamaamme suuntaan.

Kolmantena tekijänä on mielen joustavuus. Muutoksissa nähdään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jollekin paremmalle, ei pelkästään uhkakuvia. Ollaan valmiita kokeilemaan uutta ennakkoluulottomasti vaikkapa vain pienin askelin. Näitä ominaisuuksia ovat synnyinlahjaksi saaneet matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt.

Korkean järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt voivat kehittää tätä ominaisuutta tekemällä asioita eri tavalla kuin ennen tai kokeilemalla jotain aivan uutta, mitä eivät ole koskaan tehneet.

Neljäntenä kohtana on positiivisuus, kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Yltiöpositiivisuus ei ole tarpeen, vaan realistisesti osata vaihtaa näkökulmaa asian suhteen. Asioilla on monia eri puolia, niitä kannattaa oppia tunnistamaan.

Viidentenä kohtana on keskittyminen oleellisiin asioihin, mitä halutaan saada aikaiseksi ja saavuttaa. Ensin pitää tunnistaa ne merkitykselliset ja tärkeät asiat. Järjestelmälliselle luontaista ja matalan järjestyksen omaavat henkilöt voivat välillä pysähtyä pohtimaan tavoitteitaan ja päämääriään.

Kaikilla motivaatiotekijöillä intensiteetteineen eli vahvuuksineen on vahvuutensa ja kehitysalueensa. Toinen ei ole toista parempi. Erilaisuudessa piilee rikkautemme. Meille jokaiselle on hyödyllistä oppia tunnistamaan mikä auttaa meitä jaksamaan arjen haasteissa. Tunnistaa asiat, joista kuormittuu ja miten voin tasapainottaa kuormittumistani.

Tästä pääset lukemaan lisää resilienssistä.

Seuraavassa blogissa on vuorossa  sosiaaliset kontaktit -motiivi, joka kuvastaa  tarvettamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toiset meistä energisoituvat ihisten tapaamisesta ja toiset lataavat akkujaan omassa rauhassaan.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

www.oivaltaen.fi

itsevarma

Itsevarma oman tiensä kulkija vai auttavainen yhdessä onnistuja? – motiivit sen kertovat (7/17)

Tämä on blogisarjan seitsemäs (7/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten riippumattomuuden tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Itsevarma vapauden arvostaja

Korkean riippumattomuusmotiivin omaavat henkilöt ovat itseensä luottavia oman tiensä kulkijoita, joille omillaan toimeen tuleminen ja pärjääminen on tärkeää. He arvostavat henkilökohtaista vapautta ja haluavat olla riippumattomia muista.

He pyrkivät tekemään asioita itsenäisesti ilman muiden apua. Useimmiten he haluavat elää yksilöllisesti ja arvostavat yksilön itsemääräämisoikeutta. Avun pyytäminen on heille vaikeaa ja myös sen vastaanottaminen. Kiitollisuudenvelkaan he eivät halua jäädä missään tapauksessa.

Henkilöillä, joilla on tarvetta korostaa omaa yksilöllisyyttään voimakkaasti, sekä tarve tehdä asiat omalla tavallaan voi tulla ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Yhteisten toimintatapojen löytyminen ei välttämättä ole yksinkertaista näissä tapauksissa. Varsinkin stressaantuneina he ovat joustamattomia ja itsepäisiä, eivätkä ole valmiita minkäänlaisiin kompromisseihin.

Itseensä luottavina ja vapautta arvostavina he haluavat tehdä omat päätöksensä itse eivätkä halua toimia toisten päätösten mukaisesti. He työskentelevät mieluimmin itsenäisesti, mutta halutessaan voivat olla hyvinkin tuottavia tiimin jäseniä. Tiimityössä toimimista edesauttaa selkeä työnjako, oma vastuualue ja mahdollisuus tehdä päätöksiä vastuualeen puitteissa. He saavat parhaiten aikaiseksi, kun eivät joudu sopeuttamaan tekemisiään toisten tahtiin, vaan tekevät omaan tahtiinsa. Turhautumista töissä aiheuttavat toisten päätösten odottelu ja se etteivät asiat etene sovitun mukaisesti.

Heillä ei ole tarvetta jakaa henkilökohtaisia asioitaan tai tunteitaan työkaverilleen, jolloin heistä saa etäisen ja välinpitämättömän kuvan, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Vapaa-ajan vietossa on tärkeää, että he voivat toimia oman mielensä mukaan, ilman liikoja sitoumuksia. Myös parisuhteessa pitää olla tilaa ja omaa aikaa yhdessäolon vastapainoksi.

Yhteisöllisyyttä arvostavat muiden auttajat

Ihmiset, joiden riippumattomuuden tarve on matala ovat ryhmäsuuntautuneita ja heille yhdessä toisten kanssa tekeminen on tärkeää. He saavat voimaa ja inspiraatiota ryhmästä. He arvostavat kestäviä ihmissuhteita ja haluavat päätöksenteossa saavuttaa yhteisymmärryksen muiden kanssa. Heille on tärkeää se, että jokaisen mielipide otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä.

He auttavat mielellään muita ja odottavat, että heidän apunsa otetaan vastaan. Heidän työhönsä voi kuulua yksintyöskentelyä ajoittain, mutta pitkiä aikoja he eivät halua työskennellä yksinään. Yhdessä tekeminen ja ryhmän tuki on heille varsin merkityksellistä.

He jakavat auliisti tietojaan ja osaamistaan muille tiimin jäsenille ja siten edesauttavat hyvän tiimihengen muodostumista.

Henkilöt, joilla riippumattomuus on erittäin matala voivat ripustautua toisiin ihmisiin ja heille itsenäinen työskentely voi olla vaikeaa. Myös auttamishalu voi olla niin vahva, etteivät osaa olla auttamatta muita ja uuvuttavat itsensä tällä tavoin.

Niin työssä kuin vapaalla he viihtyvät muiden kanssa, eivätkä juurikaan pidä yksinolosta. Parisuhde sopii heille paremmin kuin sinkkuus. Ihmissuhteissaan he etsivät tunnepitoista läheisyyttä, jossa voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Stressaantuneina he tarvitsevat emotionaalista tukea läheisiltään.

 Seuraavassa blogissa vuorossa on järjestysmotiivi, joka kuvastaa paljon sitä, miten suhtaudumme muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin.  Tutustu myös sarjan muihin osiin.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat kovaa valuuttaa jo nyt. Työelämässä tarvitaan enenevässä määrin vuorovaikutustaitoja, johtamiskykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan monet työtehtävät, mutta näissä taidoissa ihminen on vielä ylivoimainen. Menestyjiä ovat ne, jotka tunnistavat oman yksilöllisen motivaatiorakenteensa, osaavat ohjautua vahvuuksistaan käsin ja johtaa itseään määrätietoisesti.

Työn merkityksellisyys luo tehokkuutta ja tuottavuutta

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tehokas ja tuottelias. Nykyään työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmin, sillä työnantajat ovat ymmärtäneet työssäjaksamisen olevan osa myös yrityksen arvoa lisäävää kilpailuetua.

Tulevaisuudessa työelämässä menestyvät ne, jotka tunnistavat omat motivaatiotekijänsä,  vahvuutensa, ovat itseohjautuvia ja omaavat vahvat vuorovaikutustaidot, sekä pysyvät ylläpitämään jatkuvaa oppimiskykyään. Unohtamatta oman alan vahvaa osaamista.

Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa.

Vahvuuksistaan ohjautuminen ja itsensä johtaminen

Työn muoto, tekotapa ja fyysiset työskentelypaikat ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Moni tekee töitä osittain kotona, työajat ovat alati venyvä käsite vapaa-ajan ja työajan nivoutuessa toisiinsa. Työsähköpostien ja sosiaalisen median tulviessa älylaitteisiin moni on jollain tapaa työssä kiinni kaiken valveillaoloaikansa.

Työverkostojen levittäytyessä yli maarajojen, yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä joutuu olemaan tavoitettavissa kellon ympäri. Nämä muutokset asettavat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Henkilön kyky johtaa itseään korostuu, kun työmäärää täytyy kyetä säätelemään itse ja vapaa-aika on aikataulutettava siinä missä työkin.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistaa omat motivaation lähteensä ja arvonsa ja silloin myös riittämättömyyden tunteet pysyvät  hallinnassa.

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Esimiesten ja johtajien kannattaisikin miettiä, miten hyvin he tiedostavat omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat heidän henkilöstöään?

Oppimiskyvyn ylläpitäminen 

Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. Jos aikaisemmin oli tavallista jäädä eläkkeelle samasta työpaikasta, jossa aloitti opiskelujen jälkeen, nykyään työnhakijalla saattaa olla useamman sivun mittainen CV. Pätkätyöt, osa-aikaiset työsuhteet, opinto- ja sapattivapaat ovat muuttaneet työmarkkinoita monimuotoisemmiksi. Myös työnantajat ovat joutuneet aktiivisemmin tarkastelemaan rekrytointiprosessejaan sekä muuttamaan käsitystään niin sanotuista unelmakandidaateista.

Omien vahvuuksien arviointi ja motivaatiotekijöiden selvittäminen auttavat työntekijää luovimaan uudenlaisilla työmarkkinoilla, joissa kilpailu paikoista on jatkuvasti kiristynyt ja työnhakijan on kyettävä myymään omaa osaamistaan. Vaikka harva työnantaja enää hätkähtää pätkätöistä koostuvaa CV:tä, on silti tärkeää, että työnhakija pystyy kertomaan omasta osaamisestaan ja sekä halustaan integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Motivoivaa ja sitouttavaa  esimiestyötä ja johtamista

Työn arvojen muuttuminen asettaa aivan uusia haasteita esimiestyölle. Henkilöstö haluavaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä.

Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. On tunnettava toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat työntekijän työskentelyä, mikä häntä motivoi ja millaista palautetta hän arvostaa. Oikea henkilö oikealla paikalla, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

 Vuorovaikutteiset, kommunikoivat tiimit

Avokonttoreiden aikakaudella tiimityöskentely on monelle tuttua omalta työpaikalta. Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. Tiimityöskentelyssä yksilön merkitys osana toimivaa, hyvinvoivaa ja tuloksellista organisaatiota korostuu – ja samalla lisääntyvät myös henkilökemioista ja erilaisista työtavoista johtuvat konfliktit.

Kun ymmärrät omat vahvuutesi ja heikkoutesi, sinun on myös helpompi käsitellä muiden ihmisten käyttäytymisen takana olevia asioita. Tarvitaan työkaluja, jolla voidaan kartoittaa tiimin toimivuutta ja henkilökemioita. Toimimaton tiimi heijastuu nopeasti yrityksen tulokseen asti.

Oman käytöksen ymmärtämisen avulla jokaisella työntekijällä ja esimiehellä on mahdollisuus tuloksellisesti johtaa sekä itseään että omaa henkilöstöään.

Luovuus ja luova ongelmanratkaisu tarvitsevat levollista mieltä

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa. Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa.

Miten sinä aiot varmistaa tulevaisuuden työelämätaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen omalla kohdallasi -entä tiimisi kohdalla?

Motivoidu Oivaltaen!

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

Oivaltaen