itsevarma

Itsevarma oman tiensä kulkija vai auttavainen yhdessä onnistuja? – motiivit sen kertovat (7/17)

Tämä on blogisarjan seitsemäs (7/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten riippumattomuuden tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Itsevarma vapauden arvostaja

Korkean riippumattomuusmotiivin omaavat henkilöt ovat itseensä luottavia oman tiensä kulkijoita, joille omillaan toimeen tuleminen ja pärjääminen on tärkeää. He arvostavat henkilökohtaista vapautta ja haluavat olla riippumattomia muista.

He pyrkivät tekemään asioita itsenäisesti ilman muiden apua. Useimmiten he haluavat elää yksilöllisesti ja arvostavat yksilön itsemääräämisoikeutta. Avun pyytäminen on heille vaikeaa ja myös sen vastaanottaminen. Kiitollisuudenvelkaan he eivät halua jäädä missään tapauksessa.

Henkilöillä, joilla on tarvetta korostaa omaa yksilöllisyyttään voimakkaasti, sekä tarve tehdä asiat omalla tavallaan voi tulla ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Yhteisten toimintatapojen löytyminen ei välttämättä ole yksinkertaista näissä tapauksissa. Varsinkin stressaantuneina he ovat joustamattomia ja itsepäisiä, eivätkä ole valmiita minkäänlaisiin kompromisseihin.

Itseensä luottavina ja vapautta arvostavina he haluavat tehdä omat päätöksensä itse eivätkä halua toimia toisten päätösten mukaisesti. He työskentelevät mieluimmin itsenäisesti, mutta halutessaan voivat olla hyvinkin tuottavia tiimin jäseniä. Tiimityössä toimimista edesauttaa selkeä työnjako, oma vastuualue ja mahdollisuus tehdä päätöksiä vastuualeen puitteissa. He saavat parhaiten aikaiseksi, kun eivät joudu sopeuttamaan tekemisiään toisten tahtiin, vaan tekevät omaan tahtiinsa. Turhautumista töissä aiheuttavat toisten päätösten odottelu ja se etteivät asiat etene sovitun mukaisesti.

Heillä ei ole tarvetta jakaa henkilökohtaisia asioitaan tai tunteitaan työkaverilleen, jolloin heistä saa etäisen ja välinpitämättömän kuvan, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Vapaa-ajan vietossa on tärkeää, että he voivat toimia oman mielensä mukaan, ilman liikoja sitoumuksia. Myös parisuhteessa pitää olla tilaa ja omaa aikaa yhdessäolon vastapainoksi.

Yhteisöllisyyttä arvostavat muiden auttajat

Ihmiset, joiden riippumattomuuden tarve on matala ovat ryhmäsuuntautuneita ja heille yhdessä toisten kanssa tekeminen on tärkeää. He saavat voimaa ja inspiraatiota ryhmästä. He arvostavat kestäviä ihmissuhteita ja haluavat päätöksenteossa saavuttaa yhteisymmärryksen muiden kanssa. Heille on tärkeää se, että jokaisen mielipide otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä.

He auttavat mielellään muita ja odottavat, että heidän apunsa otetaan vastaan. Heidän työhönsä voi kuulua yksintyöskentelyä ajoittain, mutta pitkiä aikoja he eivät halua työskennellä yksinään. Yhdessä tekeminen ja ryhmän tuki on heille varsin merkityksellistä.

He jakavat auliisti tietojaan ja osaamistaan muille tiimin jäsenille ja siten edesauttavat hyvän tiimihengen muodostumista.

Henkilöt, joilla riippumattomuus on erittäin matala voivat ripustautua toisiin ihmisiin ja heille itsenäinen työskentely voi olla vaikeaa. Myös auttamishalu voi olla niin vahva, etteivät osaa olla auttamatta muita ja uuvuttavat itsensä tällä tavoin.

Niin työssä kuin vapaalla he viihtyvät muiden kanssa, eivätkä juurikaan pidä yksinolosta. Parisuhde sopii heille paremmin kuin sinkkuus. Ihmissuhteissaan he etsivät tunnepitoista läheisyyttä, jossa voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Stressaantuneina he tarvitsevat emotionaalista tukea läheisiltään.

 Seuraavassa blogissa vuorossa on järjestysmotiivi, joka kuvastaa paljon sitä, miten suhtaudumme muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin.  Tutustu myös sarjan muihin osiin.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat kovaa valuuttaa jo nyt. Työelämässä tarvitaan enenevässä määrin vuorovaikutustaitoja, johtamiskykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan monet työtehtävät, mutta näissä taidoissa ihminen on vielä ylivoimainen. Menestyjiä ovat ne, jotka tunnistavat oman yksilöllisen motivaatiorakenteensa, osaavat ohjautua vahvuuksistaan käsin ja johtaa itseään määrätietoisesti.

Työn merkityksellisyys luo tehokkuutta ja tuottavuutta

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tehokas ja tuottelias. Nykyään työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmin, sillä työnantajat ovat ymmärtäneet työssäjaksamisen olevan osa myös yrityksen arvoa lisäävää kilpailuetua.

Tulevaisuudessa työelämässä menestyvät ne, jotka tunnistavat omat motivaatiotekijänsä,  vahvuutensa, ovat itseohjautuvia ja omaavat vahvat vuorovaikutustaidot, sekä pysyvät ylläpitämään jatkuvaa oppimiskykyään. Unohtamatta oman alan vahvaa osaamista.

Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa.

Vahvuuksistaan ohjautuminen ja itsensä johtaminen

Työn muoto, tekotapa ja fyysiset työskentelypaikat ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Moni tekee töitä osittain kotona, työajat ovat alati venyvä käsite vapaa-ajan ja työajan nivoutuessa toisiinsa. Työsähköpostien ja sosiaalisen median tulviessa älylaitteisiin moni on jollain tapaa työssä kiinni kaiken valveillaoloaikansa.

Työverkostojen levittäytyessä yli maarajojen, yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä joutuu olemaan tavoitettavissa kellon ympäri. Nämä muutokset asettavat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Henkilön kyky johtaa itseään korostuu, kun työmäärää täytyy kyetä säätelemään itse ja vapaa-aika on aikataulutettava siinä missä työkin.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistaa omat motivaation lähteensä ja arvonsa ja silloin myös riittämättömyyden tunteet pysyvät  hallinnassa.

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Esimiesten ja johtajien kannattaisikin miettiä, miten hyvin he tiedostavat omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat heidän henkilöstöään?

Oppimiskyvyn ylläpitäminen 

Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. Jos aikaisemmin oli tavallista jäädä eläkkeelle samasta työpaikasta, jossa aloitti opiskelujen jälkeen, nykyään työnhakijalla saattaa olla useamman sivun mittainen CV. Pätkätyöt, osa-aikaiset työsuhteet, opinto- ja sapattivapaat ovat muuttaneet työmarkkinoita monimuotoisemmiksi. Myös työnantajat ovat joutuneet aktiivisemmin tarkastelemaan rekrytointiprosessejaan sekä muuttamaan käsitystään niin sanotuista unelmakandidaateista.

Omien vahvuuksien arviointi ja motivaatiotekijöiden selvittäminen auttavat työntekijää luovimaan uudenlaisilla työmarkkinoilla, joissa kilpailu paikoista on jatkuvasti kiristynyt ja työnhakijan on kyettävä myymään omaa osaamistaan. Vaikka harva työnantaja enää hätkähtää pätkätöistä koostuvaa CV:tä, on silti tärkeää, että työnhakija pystyy kertomaan omasta osaamisestaan ja sekä halustaan integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Motivoivaa ja sitouttavaa  esimiestyötä ja johtamista

Työn arvojen muuttuminen asettaa aivan uusia haasteita esimiestyölle. Henkilöstö haluavaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä.

Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. On tunnettava toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat työntekijän työskentelyä, mikä häntä motivoi ja millaista palautetta hän arvostaa. Oikea henkilö oikealla paikalla, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

 Vuorovaikutteiset, kommunikoivat tiimit

Avokonttoreiden aikakaudella tiimityöskentely on monelle tuttua omalta työpaikalta. Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. Tiimityöskentelyssä yksilön merkitys osana toimivaa, hyvinvoivaa ja tuloksellista organisaatiota korostuu – ja samalla lisääntyvät myös henkilökemioista ja erilaisista työtavoista johtuvat konfliktit.

Kun ymmärrät omat vahvuutesi ja heikkoutesi, sinun on myös helpompi käsitellä muiden ihmisten käyttäytymisen takana olevia asioita. Tarvitaan työkaluja, jolla voidaan kartoittaa tiimin toimivuutta ja henkilökemioita. Toimimaton tiimi heijastuu nopeasti yrityksen tulokseen asti.

Oman käytöksen ymmärtämisen avulla jokaisella työntekijällä ja esimiehellä on mahdollisuus tuloksellisesti johtaa sekä itseään että omaa henkilöstöään.

Luovuus ja luova ongelmanratkaisu tarvitsevat levollista mieltä

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa. Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa.

Miten sinä aiot varmistaa tulevaisuuden työelämätaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen omalla kohdallasi -entä tiimisi kohdalla?

Motivoidu Oivaltaen!

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

Oivaltaen

digitalisaatio

Digitalisaatio -työelämän muutokset. Tunnistatko uudet haasteet?

Digitalisaatio luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, osaammeko hyödyntää sitä itsellemme optimaalisella tavalla? Hyvinvoiva henkilöstö ei ole katoava luonnonvara työpaikoilla, joissa huomioidaan työelämän muutokset. Tunnistatko työelämän haasteet ja omat motivaatiotekijäsi?

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten sillä voidaan saavuttaa kilpailuetua. Listasimme viisi yleisintä työelämän haastetta, sekä ratkaisut henkilöstön hyvinvoinnin ja toimivan työympäristön saavuttamiseksi.

Haaste 1: Etätyö ja itsensä johtaminen

Työympäristössä tapahtuneet muutokset ovat mullistaneet tavan tehdä töitä. Nykyään digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Yhä useampi asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö työskentelee säännöllisesti jossakin muualla kuin toimistolla, itselleen sopivana ajankohtana. Olemme osa verkostoja ja työtiimejä, jotka ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistat omat motivaation lähteesi ja arvosi.  

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Työnantajan kannattaisikin miettiä, miten hyvin hän tiedostaa omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat henkilöstöä?

 Haaste 2: Työurien pidentyminen ja monimuotoistuminen

Ennen opiskeltiin ammattiin, mentiin töihin ja sieltä siirryttiin eläkkeelle. Nykyisin on tavallista opiskella työn ohessa useampia tutkintoja ja siirtyä erityyppisistä työtehtävistä toisiin.

Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet, projektityöt ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työsuhteiden väleihin sijoittuvat äitiys- ja vanhempainvapaat, työttömyys- ja opiskelujaksot. Työurien monimuotoistumisen trendi vahvistuu tulevaisuudessa, joten tarvitsemme taitoa kestää epävarmuutta, kohtuullista stressinsietokykyä sekä keinoja palautua siitä.

Selvitäksemme haasteista fyysinen ja psyykkinen kuntomme tarvitsee huomiota ja toimenpiteitä. Liikunnalla, terveellisellä ruoalla ja sosiaalista suhteista huolehtimalla voimme vaikuttaa riskitekijöihin ja ehkäistä yleistyviä sairauksia, kuten verenpainetauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä mielenterveysongelmia. Ajankäytön hallintaa edesauttaa, kun tunnistat omat motiivisi.

Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista korostuu, mutta myös työnantajan tukitoimenpiteisiin panostaminen maksaa itsenä takaisin tuottavina työntekijöinä, alentuneina sairaspoissaoloina ja vähentyneinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Näillä tekijöillä on iso merkitys työnantajamielikuvan rakentamisessa sekä ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa ja sitouttamisessa.

Haaste 3: Jatkuva multitasking

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa.

Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa. Kuinka kauan pysyt itse olemaan erossa mobiililaitteestasi?

 Haaste 4: Työn arvojen muuttuminen

Uusille sukupolville työn merkityksellisyys on aivan erilainen arvo kuin aikaisemmille sukupolville. Nuoret eivät käy töissä siksi, että heidän olisi pakko. Sen sijaan he keskittyvät siihen mistä nauttivat. Tästä heitä on joskus kritisoitukin.

Kyseessä ei ole työn vieroksuminen, vaan ennemmin omien motivaatiotekijöiden ja vahvuuksiensa tunnistaminen sekä niiden mukaan ohjautuminen. Juuri tässä piilee tehokkuuden, onnistumisen, menestymisen ja hyvinvoinnin ydin. Tehdä innostuneena juuri itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita flowssa eli virtauksessa.

Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä. Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon.

 Haaste 5: Työn ja yksityiselämän tasapaino

Työelämän vaatimustaso on selkeästi noussut. Työntekijän hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on löytää tasapaino työ– ja muun elämän välillä. Ilmarisen tekemien tutkimusten mukaan työn vaatimustason nousu ei ole riski työntekijän jaksamiselle, jos työn sisältö, itseohjautuvuus, vuorovaikutus muiden kanssa, sekä työ– ja yksityiselämän tasapaino ovat kunnossa. Työtyytyväisyys säilyy, kun työ on palkitsevaa.

 Hyvinvoiva työstänsä innostunut henkilö panostaa kaiken energiansa tekemiseensä, siksi hän on tehokas ja tuottava. Stressaantunut ja työhönsä tyytymätön työntekijä käyttää koko potentiaalistaan vain noin puolet. Työn tuottavuuden lasku, lisääntyneet sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet: Tyytymättömyydellä on kova hinta, jota me kaikki osaltamme maksamme.

Kilpailuetua tieteellisesti tutkitusta Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä

Henkilöstö tekee tulokset ja motivoitunut henkilöstö tekee hyvät tulokset. Tutkimuksissa on löytynyt 16 motivaatiotekijää, jotka ovat meille kaikille ihmisille yhteisiä. Montako sinä tunnistat omalla kohdallasi, entä henkilöstösi kohdalla?

Kaikki 16 tekijää vaikuttavat taustalla, vaikka et niitä tunnistaisikaan. Itsenä johtaminen lähtee näitä tekijöistä ja niiden hyödyntämisestä. Kun ymmärrät omaa käyttäytymistäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja johtaa tuloksellisesti sekä itseäsi että henkilöstöäsi.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.  

 

työelämän muutokset

Innostu työstäsi – Work goes happy messut

Mikä sinua innostaa työssäsi, tule selvittämään se. Work goes happy on jälleen 9.3.17 Wanhassa satamassa.

Digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen ovat vapauttaneet meidät työpaikasta ja ajasta. Olemme tavoitettavissa koko ajan. Tekemistä on paljon ja useimmiten meillä on monta rautaa tulessa samanaikaisesti. Mutitsking on ok ajoittain, mutta aivomme tarvitsevat riittävästi palautumista työpäivän lomassa. Huomiomme hajottaminen nakertaa keskittymiskykyämme ja katkoo siivet innostumiseltamme.

Jatkuva stressi ja riittämätön palautuminen ovat uupumisen ja monien sairauksien taustalla. Tekemisen määrääkin merkityksellisempää on, miten päivämme suunnittelemme, jotta aivot saavat rutiininomaisissa töissä välillä palautua. Energisintä hetkeä päivästä ei missään nimessä kannata tuhlata rutiinien tekemiseen, vaan tärkeimpiin keskittymistä vaativiin tehtäviin. Suunnittele, priorisoi, aikatauluta ja keskity tekemiseesi.
Tulevaisuudessa uudet työpaikat tulevat syntymään aloille, joissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Olemme työssä entistä pidempään ja toki haluamme nauttia eläkkeellä olostamme pirteinä ja hyvinvoivina. Tämä onnistuu, kun pidämme huolta itsestämme; mielekkään tekemisen, levon, unen, liikunnan ja ravinnon muodossa, sekä huolehdimme tärkeistä ihmissuhteistamme. Miten asiat ovat sinun kohdallasi, pitäisikö jossain osiossa tehdä uudelleenarviointia?

Works goes happy

Tarvitsemme itsemme johtamista ja ajankäytön hallintaa rytmittämään päiviämme. Tunnistamalla omat vahvuutesi ja sisäiset motivaatiotekijäsi (16 kpl) sinun on helpompi tehdä suunnitelmia, joita pysytyt toteuttamaan. Ohjaudumme omista motivaatiotekijöistämme käsin, tunnistamme niitä tai emme. Monet yritykset muuttaa jotain tapaamme toimia, kaatuvat juuri siihen, että yritämme toimia vasen motivaatiotekijöitämme. Motivaatiotekijäsi ohjaavat sinut innostumaan työstäsi ja nauttimaan tekemisistäsi.

Toimivampaa olisi lähetä pohtimaan mitkä motivaatiotekijät antaisivat tukea muutoksen toteuttamiseen ja paremmin mahdollistavat sen. Asiat voidaan tehdä monella eri tavalla. Tunnistamalla itselleen sopivat tavat ja keinot saada itsensä liikkeelle, olemme innostuneita, energisiä ja jaksamme ponnistella hymyssä suin päämääriemme eteen. Kun taas tilanteissa, joissa toimimme täysin itsellemme sopimattomilla tavoilla, lopputuloksena on väkisin vääntämistä ja turhautumista. Jo pienet muutokset, saavat asiat  uusille urille, kun tunnistaa oleelliset muutosta vaativat asiat. Ja sitten toteuttaa ne.

Riippumatta siitä missä muodossa sote-uudistus toteutuu ja milloin, oma jaksamisemme ja hyvinvointimme avaimet ovat meidän omissa käsissämme. Se on pääomaamme johon kannattaa satsata!

Selvitä, miten voit lisätä innostustasi työssäsi

Tule käymään Wanhassa Satamassa Suomen Motivaatiotalon osastolle torstaina 9.3.2017 klo 9-17 välisenä aikana, minä ja Irmeli odottelemme sinua.   Selvitetään, miten voimme auttaa sinua lisäämään innostustasi työssä ja vapaalla!

Messuja odotellessa lue lisää palveluistamme.
www.oivaltaen.fi                                                                              www.motivoidu.fi

 

irmeli viljanen

Elina Jalonen

 

 

 

 

 

 

motivaatio

stressi

Stressin tunnusmerkit

Stressi kuuluu elämään hyvässä määrin

Stressi myönteisenä ilmiönä kannustaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme ja yrittämään parhaamme. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat psyykkiseen ja fyysiseen puoleemme, muun muassa hidastaen aineenvaihduntaa, sekoittaen hormonitasapainoa (♀♂), alentaen immuunipuolustusta ja ”yksipuolistaen” aivojen toimintaa.

Työ voi olla vaativaa, mutta sen ei tarvitse olla henkisesti uuvuttavaa. Levollisuus, luovuus ja ilo ovat kaikille saavutettavissa olevia asioita.

Pitkäaikainen stressi altistaa meidät eri sairauksille, jo pienillä muutoksilla voit vaikuttaa ratkaisevasti omaan hyvinvointiisi ja terveyteesi. Petollisinta stressissä on se, että siihen tottuu herkästi, eikä enää tunnista olevansa koko ajan ylikierroksilla.

Stressi yhdistetään yleensä kiireeseen, työn määrään ja korkeaan vaatimustasoon. Todellisuudessa stressi syntyy epävarmuudesta, omien voimavarojen riittämättömyydestä ja hallinnan tunteen menettämisestä. Mitkään tapahtumat tai asiat eivät meitä muserra, vaan asennoitumisemme ja suhtautumisemme niihin. Olemme itse vastuussa omista reaktioistamme ja tunteistamme.

Tunnusmerkit

  • Yleinen väsymystila, motivaation puute, univaikeudet
  • Turhautuminen, kärsimättömyys, ärtyneisyys, mielialamuutokset
  • Saamattomuus, ahdistus, masennus, keskittymisvaikeudet
  • Hermostuneisuus, lyhytpinnaisuus, jännittyneisyys, kireys
  • Toivottomuus, levottomuus, unohtelu, motivaation puute
  • Alkoholin käytön lisääntyminen

Mitä voit tehdä

Tiedätkö mitä oikeasti elämältäsi haluat, vai oletko elänyt toisten toiveiden mukaan. Ole armollinen itselleni ja hyväksy itsesi juuri sellaisena kuin olet. Pidä huolta fyysistä ja psyykkisestä kunnostasi, liiku ja nuku riittävästi ja ravitse kehoasi monipuolisella ravinnolla, rentoutumista unohtamatta. Ota apua vastaan ystäviltä ja tarvittaessa turvaudu ulkopuoliseen apuun.

Miten resilienssiä voi kehittää?

oivaltaen.fi