lojaali

Lojaali itselleen vai tasa-arvoinen muiden kanssa (10/17)

Lojaali on sanakirjan mukaan uskollinen, luotettava, velvollisuudentuntoinen, lainkuuliainen. Lojaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarpeemme pohjautuu kunniamotiiviimme. Vahva kunnian tarve on halua olla lojaali ja toimia oikeudenmukaisesti toisia kohtaan. Vähäinen kunnian tarve näyttäytyy haluna joustaa periaatteista tavoitteiden vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen on tärkeintä, tavalla tai toisella.

Kunnia motivoi ihmisiä noudattamaan moraalisia käyttäytymissääntöjä. Tarpeen tyydyttyminen tuottaa lojaalisuuden tunteita ja tyydyttämättä jääminen tuottaa syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Tämä on blogisarjan kymmenes (10/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten kunniamotiivia tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Lojaali, lujaluonteinen oikeudenmukaisuuden puolustaja

Ihmiset, joilla on vahva kunnian tarve, ovat oikeudenmukaisia, luotettavia, rehellisiä, periaatteellisia, tunnontarkkoja ja suoraselkäisiä.

He pyrkivät käyttäytymään moraalisten ohjeiden mukaan, pitävät antamansa lupaukset ja toimivat rehellisesti kaikissa tilanteissa. Heillä on vahva itsekuri ja he tekevät velvollisuutensa, eivätkä riko annettuja ohjeita ja sääntöjä edes silloin kuin kiinnijäämisen riski on pieni.

Kunniaa arvostavat ihmiset ottavat vastuun teoistaan ja arvostava luonteenlujuutta. He myöntävät virheensä, eivätkä esitä tekosyitä tai syytä muita virheistään.

He voivat olla hyvin periaatteellisia, eivätkä juurikaan jousta mielipiteissään tai tekemisissään. Muutokset ja toiminnan kehittäminen eivät ole heidän vahvimpia puoliaan, koska he pitäytyvät vahvasti vanhoissa rakenteissa.

Uudistuminen, toimintojen kehittäminen ja muutokset ovat heille haasteellisia ja näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Maailma ympärillämme muuttuu vinhaa vauhtia, halusimme sitä tai emme. Vanhoista rakenteista kynsin hampain kiinni pitämisellä tekee vain oman elämänsä raskaaksi.

Stressaantuneina syyllisyyden ja häpeän tunteet nousevat pintaan, koska heidän arvonsa eivät toteudu. Toiset saattavat muuttuvat omahyväisiksi ja tuomitseviksi muita kohtaan.

Työyhteisöön lojaalit ihmiset sitoutuvat tiiviisti, eivätkä vaihda työpaikkaa kevein perustein. Toisaalta he voivat kokea tilanteen vaikeana, jos organisaation arvot ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Hyväksymisen tarve vaikuttaa siihen, kuinka pitkään he kestävät tällaista tilannetta.

Tavoitehakuinen junailee joustavasti maaliin

Ne ihmiset, joiden kunnian tarve on matala, ovat tilanteen mukaan joustavia ja heitä motivoivat heidän omat käyttäytymissääntönsä. He motivoituvat, kun saavat ajaa omien etujaan, etsiä asioita ja tilanteista henkilökohtaisia hyötyjä, sekä saavuttaa omia tavoitteitaan ja päämääriään. He tekevät kaikkensa saadakseen itselleen tärkeän työn tehdyksi. Houkuttelevan tilanteen tullen he saattavat olla valmiita tekemään mitä vain hyödyntääkseen tilaisuudet.

He ovat lojaaleja työnantajalleen siihen pisteeseen asti, kun työnantaja huolehtii heistä ja on lojaali heitä kohtaan. Hyvän mahdollisuuden ilmaantuessa näköpiiriin, he ovat valmiita ne hyödyntämään ja tekemään uudet valinnat.

Heidän arvonsa saattavat muuttua vuosien saatossa, koska he toimivat omien sääntöjensä mukaan. Periaatteessa he pitävät lupauksensa ja sanansa, mutta joskus tilanne saa heidät luopumaan lupauksistaan.

”Tarkoitus pyhittää keinot” on heidän mottonsa. Tällaiset tavoitteellisuutta ja joustavuutta arvostavat ihmiset tuntevat harvoin syyllisyyttä tai häpeää tekemisitään tai päätöksistään. Heistä on ihan oikein ajaa ylinopeutta, jos tilanne sitä vaatii, tai muokata jotain muuta määräystä paremmin itselleen sopivaksi.

Kokonaisuus ratkaisee tässäkin

Kunniamotiivi kuten muutkaan motiivit eivät yksinään määritä sitä, miten toimimme. Kaikki kuusitoista motiivia yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja ne kertovat mikä on kenellekin optimaalisin tilanne. Käyttäytymisemme valitsemme aina itse, eli sen miten kyseessä olevaa motiivia eli tarvetta tyydytämme.

Korkeaa kunnia pidetään yleisesti tavoiteltavana piirteenä. Monissa tilanteissa olisi suotavaa omata vähän enemmän lojaalisuutta itseään kohtaan, jotta osaisi paremmin pitää puoliaan ja osata sanoa napakammin ei.

Seuraavassa blogissa on vuorossa perhemotiivi, joka liittyy perheen ja omien lapsien hoivaamiseen ja huolehtimiseen. Toiset meistä ovat hyvin perhekeskeisiä ja heille perhe on prioriteetti numero yksi. Per-heeseen vähemmän sitoutuville perhe on myös tärkeä, mutta he eivät omistaudu yksinomaan perheelle, vaan mielenkiinnonkohteita on runsaasti perhepiirin ulkopuolella.

Miten kehitetään resilienssiä

Miten järjestelmällisyyden avulla kehitetään resilienssiä (8/17)

Miten  järjestelmällisyyden avulla kehitetään Resilienssiä

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taitoa, jota meistä jokainen tarvitsee jaksaakseen energisenä ja hyvinvoivana arjen pyörityksessä. Tutkimuksissa on löytynyt viisi persoonallisuuden piirrettä, jotka tukevat resilienssiä.

Tämä on blogisarjan kahdeksas (8/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten järjestyksen tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Kaikki paikallaan ja paikkansa kaikelle vai joustavasti junaillen – järjestyksen tarpeemme on erilainen

Henkilöt, joilla on vahva järjestyksen tarve toimivat järjestelmällisesti ja tavoittelevat järjestystä kaikissa asioissa. He arvostavat turvallisuutta, vakautta ja sitä, että tavarat ovat niille kuuluvilla paikoillaan. Yksityiskohdat ovat heille tärkeitä, siksi he kiinnittävät niihin paljon huomiota.

Vahva järjestyksen tarve on halua organisoida, järjestää ja pitää siisteyttä ja puhtautta yllä. Asioiden tulisi edetä järjestyksessä ja suunnitelmien mukaan. He nauttivat asioiden suunnittelusta, listojen tekemisestä, aikataulujen ja sääntöjen laatimisesta.  Rutiinit sopivat heille hyvin, ne luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta heidän elämäänsä. Muutoksiin sopeutuminen sen sijaan on heille haasteellista ja vaikeaa, siksi heidän ympäristönsä tulisi olla selkeä ja ennustettavissa oleva.

Ne henkilöt, joilla järjestyksen tarve on matala haluavat toimia joustavasti, kiveen hakatut periaatteet ja rakenteet ovat heille kauhistus.  He nauttivat muutoksista, yllätyksistä ja spontaanista toiminnasta ilman toimintaa rajoittavia suunnitelmia.

Ulkopuolisen silmin tilanne voi vaikuttaa kaoottiselta, mutta ei heistä, koska he eivät kaipaa rutiinien ja ennustettavuuden tuomaa turvallisuuden tunnetta. Matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt haluavat improvisoida ja muutella suunnitelmia mielialan mukaan. He eivät jaksa motivoitua pitkään työstä, joka toistuu samanlaisena päivästä toiseen ja sisältää paljon rutiineja.

Miten kehitetään Resilienssiä

Ensimmäinen on proaktiivisuus eli ennakointi. Sillä tarkoitetaan aktiivista ja oma-aloitteista toimintaa, jossa henkilö ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Silloin valintamme ja päätöksemme ovat arvojemme mukaisia, eivät olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia.

Ensin on tunnistettava omat arvonsa ja motivaatiotekijänsä, jotta niiden mukaan voidaan toimia. Tässä apuna voi käyttää  tieteellisesti tutkittua Reiss Motivaatioprofiili (RMP)®:tä.

Toisena kohtana on järjestelmällisyys. Järjestelmällisyys auttaa asioiden suunnittelussa, priorisoinnissa ja tehtävien pilkkomisessa sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia löytyy roppa kaupalla vahvan järjestysmotiivin omaavilta henkilöiltä luonnostaan. Matalan järjestysmotiivin omaavat voivat opetella tekemään ensin suurpiirteisiä suunnitelmia ja pikku hiljaa yksityiskohtaisempia.

Personallisuuspiirteet ja sisäiset motivaatiotekijät ovat hyvin pysyviä, mutta aivomme ovat plastiset eli muovautuvat, joten ne kehittyvät ja oppivat uutta käytön mukaan. Voimme kehittää persoonallisuuttamme haluamaamme suuntaan.

Kolmantena tekijänä on mielen joustavuus. Muutoksissa nähdään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jollekin paremmalle, ei pelkästään uhkakuvia. Ollaan valmiita kokeilemaan uutta ennakkoluulottomasti vaikkapa vain pienin askelin. Näitä ominaisuuksia ovat synnyinlahjaksi saaneet matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt.

Korkean järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt voivat kehittää tätä ominaisuutta tekemällä asioita eri tavalla kuin ennen tai kokeilemalla jotain aivan uutta, mitä eivät ole koskaan tehneet.

Neljäntenä kohtana on positiivisuus, kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Yltiöpositiivisuus ei ole tarpeen, vaan realistisesti osata vaihtaa näkökulmaa asian suhteen. Asioilla on monia eri puolia, niitä kannattaa oppia tunnistamaan.

Viidentenä kohtana on keskittyminen oleellisiin asioihin, mitä halutaan saada aikaiseksi ja saavuttaa. Ensin pitää tunnistaa ne merkitykselliset ja tärkeät asiat. Järjestelmälliselle luontaista ja matalan järjestyksen omaavat henkilöt voivat välillä pysähtyä pohtimaan tavoitteitaan ja päämääriään.

Kaikilla motivaatiotekijöillä intensiteetteineen eli vahvuuksineen on vahvuutensa ja kehitysalueensa. Toinen ei ole toista parempi. Erilaisuudessa piilee rikkautemme. Meille jokaiselle on hyödyllistä oppia tunnistamaan mikä auttaa meitä jaksamaan arjen haasteissa. Tunnistaa asiat, joista kuormittuu ja miten voin tasapainottaa kuormittumistani.

Tästä pääset lukemaan lisää resilienssistä.

Seuraavassa blogissa on vuorossa  sosiaaliset kontaktit -motiivi, joka kuvastaa  tarvettamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toiset meistä energisoituvat ihisten tapaamisesta ja toiset lataavat akkujaan omassa rauhassaan.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

www.oivaltaen.fi

Reiss Motivaatioprofiili (RMP)

Periaatteessa kaikki on hyvin, mutta jotain puuttuu 1/17

Miten innostua töihin paluusta? 

Yllättävän monilla ajatukset pyörivät tätä rataa. Apu voisi löytyä Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä. Työ-parisuhde-perhe-ystävät ovat ok. Siitä huolimatta sisimmässä kaihertaa, kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Tähän pisteeseen moni jääkin, selvittämättä lainkaan villakoiran ydintä. On vaivattomampaa tuskailla ja säälitellä itseään, kuin tarttua härkää sarvista ja lähteä oman mukavuuskuplan ulkopuolelle ensin selvittämään syitä ja sitten tekemään tarvittavia muutoksia.

Monille sysäys uuteen on ollut omien motivaatiotekijöiden selvittäminen. Tunnistamme yleensä muutaman vahvan tekijämme, mutta monta on tunnistamatta, jotka muistuttavat turhautumisina ja tyytymättömyyden tunteina olemassaolostaan.

Jo asian tiedostaminen selkiyttää tilannetta, silloin siitä tulee konkreettisempaa, on jotain mihin tarttua. Sen jälkeen voi pohtia vaihtoehtoja ja sitä, minkälaista muutosta haluaa ja mihin itse on valmis.  Muutosten toteuttamisessa joudumme menemään mukavuusalueemme reunamille ja ylittämään ne. Tässäkin kohtaa avuksi kannattaa ottaa jokin vahva motivaatiotekijä, jonka kautta muutoksen toteuttaminen helpottuu. Se antaa intoa ja energiaa viedä muutokset käytännön tasolle.

Mikä saa ajan kulumaan aivan huomaamatta

Oletko koskaan miettinyt, miksi jotakin tehdessä aika lentää kuin siivillä ja toisinaan se mataa kuin etana kurvissa. Kun tekeminen liittyy johonkin vahvaan motivaatiotekijäsi, olet innostunut ja saat siitä lisää energiaa. Esimerkiksi jos uteliaisuusmotiivisi on korkea, nautit kun saat syventyä perusteellisesti uuteen asiaan ja oppia siitä mahdollisimman paljon ennen varsinaista tiedon käyttöönottoa. Sen sijaan, jos uteliaisuusmotiivisi on matala, oleelliset tiedot asiasta riittävät ja pitkät teoriat saavat sinut vain  haukottelemaan. Haluat tarttua toimeen ripeästi ja tehokkaasti. Tekeminen itseään on palkitsevaa.

Ihmisten väliset ristiriidat niin kotona kuin työssäkin tulevat pitkälti juuri siitä, että arvostamme omia arvojamme ja motivaatiotekijöitämme paremmiksi kuin muiden. Tai pikemminkin siitä, että emme miellä kyseessä olevan arvojen ja motivaatiotekijöiden, vaan pidämme toisia erikoisina ja omalaatuisina. Ymmärtämällä itseäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja arvostaa toisiakin. Sietämisestä on mahdollisuus päästä erilaisuuden aitoon arvostamiseen ja kunnioittamiseen.

Reiss Motivaatioprofiili (RMP)

Tässä blogisarjassa tulen valottamaan Steven Reissin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa Reiss Motivaatioteoriaa perusteellisemmin. Se perustuu 16 motivaatiotekijään, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Olemme pohjimmiltamme perin samalaisia, yksilöllisyys tulee motivaatiotekijöiden intensiteetistä eli voimakkuudesta.  Yksittäinen motivaatiotekijä ei vielä ole ratkaiseva, vaan ne kaikki yhdessä muodostavat persoonallisuutemme.

Motivaatioprofiilimme on lähes yhtä yksilöllinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa profiilia, vaan erilaisia. Jokaisessa on omat vahvuutensa ja kehitysalueensa. Nerous mielestäni piilee juuri siinä, että se tekee asiat näkyväksi, jolloin niistä saa kiinni. Myös sokeat pisteet eli kohdat jossa vahvuus alkaa kääntyä heikkoudeksi saavat muodon.

Olen vuosien saatossa tehnyt useampia persoonallisuustestejä (mm. Disc, Mbti, Peili jne.) ja ne ovat selkiyttäneet käsitystäni käyttäytymisestäni ja persoonallisuudestani. Testeistä on ollut hyötyä itselleni. Se mitä olen niissä jäänyt miettimään -yhden testin mukaan olen ekstrovertti ja haluan vaikuttaa asioihin, toisen mukaan olen introvertti ja haluan auttaa ihmisiä.  Olenko jakautunut persoona, päättämätön vai jotain siltä väliltä?

Tunnistan nämä kaikki puolet itsessäni. Haluan vaikuttaa ja viedä itselleni tärkeitä asioita eteenpäin itseäni säästämättä. Asiat jotka ovat minulle yhdentekeviä, niiden eteen en jaksa edes tikkua ristiin laittaa. Samoin on sosiaalisten kontaktien kanssa, ihmissuhteet ovat minulle äärettömän tärkeitä, mutta tarvitsen myös omaa aikaa. Itselleni on ollut äärettömän avartavaa ja ymmärrystä lisäävää oppia tunnistamaan omat motivaatiotekijäni eli miksi käyttäydyn, kuten käyttäydyn. Persoonallisuustestit kertovat miten käyttäydyn, ne mittaavat  eri asiaa.

Vallan ja sosiaalisten suhteiden osalta olen keskitien kulkija, eli teen valinnat tilanteen mukaan, kuten suurin osa ihmisistä. Eri motivaatiotekijämme saattavat vetää meitä myös aivan eri suuntiin. Henkilöllä voi olla vahva hyväksynnän tarve ja samalla matala kunnian tarve, näitä tarpeita on vaikea tyydyttää samanaikaisesti. Tässäkin tilanteessa asian tiedostaminen helpottaa ja selkiyttää omaa toimintaa.

Tiedot, taidot, kyvyt ovat eri asia kuin motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät eivät kerro mitään osaamisestamme, taidoistamme tai kyvyistämme. Henkilöä, jota esim. valta motivoi, haluaa vaikuttaa ja päättää laajasti asioista. Mutta korkea valta ei automaattisesti tarkoita, että henkilö olisi taitava johtajana tai esimiehenä. Kiinnostus ja veri vetävät johtamiseen, vaikuttamiseen ja vastuunkantoon. Taidot ovat opittuja ja opeteltavissa olevia.

Motivaatiotekijää voidaan ajatella janana, toisessa päässä sen vaikutus on matala ja toisessa korkea. Vaikka tekijä olisi aivan äärilaidassa matalan puolella, tekijä toimii motivaattorina henkilölle. Silloin se ilmenne erilaisina tekijöinä kuin toisessa ääripäässä. Suurin osa ihmisistä sijoittuu janalla jonnekin keskivaiheille, mikä tarkoittaa tilanneriippuvuutta. Yhdessä tapauksessa toimimme yhdellä tapaa ja toisenlaisessa tilanteessa toisin. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat sen onnellisempia, energisempiä ja hyvinvoivempia olemme. Kun toimimme vastoin motivaatiotekijöitämme, väsymme ja uuvumme. Tämä ei ole uupumisen ja loppuun palamisten ainoa tekijä, mutta merkittävä seikka kuitenkin.

16 motivaatiotekijää, jotka ovat kaikille yhteisiä

Seuraavassa blogissa käsittelen yksitellen motivaatiotekijät. Miten sinä sijoitut hyväksynnän suhteen? Haetko hyväksyntää keskiarvoon verrattuna enemmän vai vähemmän, molemmissa on etunsa.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

motivaatio

Uusi vuosi 2017

Uusi vuosi 2017

Uusi vuosi 2017

Uusi vuosi on alkamassa ja vanha jättämässä hyvästejä. Monet meistä tekevät uudenvuodenlupauksia, joiden kanssa sinnitellään alkuvuosi. Millainen oli sinun kulunut vuotesi? Oliko se toisinto edellisistä vuosista vai etenikö se uusien suunnitelmien ja tavoitteiden mukaan.

Uudenvuodenlupaukset jäävät lupausten tasolle siitä syystä, ettei niistä tehdä selkeitä suunnitelmia ja tavoitteita, tällöin niihin sitoutuminen jää laihanlaiseksi.

Mitä sinä otat mukaan vanhasta vuodesta?

Vuodenvaihde on hyvä ajankohta pysähtyä pohtimaan omia valintojamme ja elämämme suuntaa. Kiireen keskellä tämä jää usein tekemättä ja ohjaudumme vanhojen valintojemme mukaan. Emme aina koe edes tehneemme mitään valintoja, vaan omaan elämäämme liittyvät valinnat tuntuvat tulevan ulkoapäin, toisten tekeminä.

Ohjaudumme tekemisissämme sen mukaan, miten oletamme muiden haluavan meidän toimivan. Ohjaajana voi toimia puoliso, suku, ystäväpiiri, työnantaja, yhteiskunnan normit tai vanhat tapamme ja tottumuksemme.

Uusi vuosi 2017, mitä sinä haluat saavuttaa?

Kirkasta ensin itsellesi tärkeimmät arvosi konkreettisesti. Asioiden tiedostaminen antaa mahdollisuuden niiden muuttamiseen, se tekee ne näkyviksi ja käsiteltäviksi. Mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat ja miten ne näkyvät päivittäisessä tekemisessäsi.

Kun haluamme tehdä pysyviä muutoksia, niiden pitää lähteä omista vahvoista motivaatiotekijöistämme ja arvoistamme. Tunteet ohjaavat päätöksiämme ja toimintaamme vahvemmin kuin järki. Järjellä selitämme valintojamme ja vakuutamme itsellemme valintojemme järkevyydestä. Tavoitteen pitää olla tunnetasolla meille todella tärkeä ja merkityksellinen. Silloin olemme valmiita sitoutumaan sen toteuttamiseen ja valmiita ponnistelemaan sen saavuttamiseksi.

Uusi toimintatapa takaa uudenlaiset tulokset

Käsittelyn alle ei kannata ottaa liian montaa asiaa kerrallaan. Se käy raskaaksi toteuttaa ja into saattaa loppua hyvinkin lyhyeen. Yhden asian tekeminen uudella tavalla riittää ja sekin kannatta pilkkoa pieniksi askeliksi.

Uudenvuodensuunnitelma

Valitse asia, josta haluat tehdä uudenvuodentavoitteesi. Määritä mitkä asiat tulet tekemään eri tavalla kuin ennen. Yksi asia kerrallaan työn alle, kun se on juurtunut toimintatavaksi vasta sitten seuraava askel. Näe ja koe tavoite toteutuneena mahdollisemman monen aistin kautta.

Näe itsesi tekemässä asiaa uudella tavalla. Miltä se kehossasi tuntuu. Mitä kuulet muiden sanovan sinulle uudesta toimintatavastasi. Liittykö siihen tuoksuja tai makuja, koe kaikki mahdollisen elävästi. Sen minkä pystyt kuvittelemaan, sen pystyt saavuttamaan.

Aikatauluta tavoitteesi, mihin mennessä olet minkäkin etapin saavuttanut. Seuraa etenemistäsi ja palkitse itsesi saavutuksistasi. Takapakkeja ja repsahduksia tulee, älä anna niiden latistaa menoasi. Ne kuuluvat asiaan, ei ne sen kummempia ole. Toteuta unelmasi, olet sen arvoinen.

Blogeistani ja sivuiltani löytyy lisää tietoa asian tiimoilta. Nautittavia lukuhetkiä.

Hyvää ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Sinulle!

motivaatiotekijät

Ohjaavatko sinua sisäiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Ohjaavatko Sinua sisäisiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Motivaatio on se voima joka saa meidät liikkeelle toimimaan. Se virittää meidät suorituksiin ja selittää miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme. Motivaatiostamme riippuu se, miten intensiivisesti heittäydymme jonkin asian tekemiseen ja paljonko resursseja käytämme siihen.  Kun tunnistamme motivaatiotekijämme, osaamme ohjautua vahvuuksistamme käsin, koemme onnistumisen elämyksiä ja menestymme tekemisisämme.

Kun työskentelemme vasten motivaatiotekijöitämme suurimman osan ajastamme, emme juurikaan ole innostuneita, luovia työssämme tai tyytyväisiä työhömme. Työ ja sen tekeminen ei itsessään anna meille henkistä tyydytystä, vaan olemme vain ”töissä”.

Motivaatio ei synny hienoista titteleistä,  työsuhde-eduista ja muhkeasta palkasta – tai syntyyhän se henkilöillä jolla on korkea statuksen tarve.  Toisille työyhteisön merkitys on tärkeämpi tai se, että saa itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat esim. hyvä arvosana, palaute, kiitos, titteli, etenemismahdollisuudet, arvostus, palkkiot. Niiden vaikutus on lyhytaikaisempi kuin sisäisten motivaatiotekijöiden ja ne perustuvat palautteeseen ja palkitsemiseen. Näitä tarvitaan ja näillä on merkityksensä, ne motivoivat vain paljon lyhemmän aikaa kuin sisäiset tekijät.

Voimme tehdä työtämme jopa koko ikämme ulkoisista motivaatiotekijöistä ohjautuen tai omia sisäisiä motivaatiotekijöitä vastaan. Emme välttämättä tiedosta lainkaan niitä tai emme piittaa niistä. Tällä on vaikutusta elämänlaatumme ja omaan kokemukseemme siitä. Tästä voi olla kysymys, jos kun jo sunnuntaina alkaa mielessä pyöriä ajatus ”taas sinne on mentävä, vaikka ei lainkaan kiinnostaisi”.

Sisäisissä motivaatiotekijöissä käyttäytymisen syyt ovat sisäsyntyisiä. Ihminen toimii omasta halustaan, ilman palkkiota tai rangaistusta. Toiminta itsessään koetaan palkitsevana ja siitä saa sisäistä mielihyvää. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Se sitouttaa meidät toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteen eteen, eikä työ vie kaikkea energiaamme.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kuulutko sinä niihin, joilla aika rientää työtä tehdessä, paneudut asioihin innolla ja tarmolla? Vai onko työ sinulle vain pakkopullaa, jota on tehtävä, jotta saisi laskut maksettua ja leipää pöytään.

Jos kuulut ensimmäiseen ryhmään, toimit todennäköisesti sisäistä motivaatiotekijöistäsi käsin. Työsi on sinulle merkityksellistä, nautit sen tekemisestä ja tuloksista. Toki siitä saatavalla rahallisellakin korvauksella on merkitystä, mutta se ei ole se kaikkein tärkein vaan se, että tunnet tekeväsi itsellesi tärkeää ja merkityksellistä työtä. Energiatasosi on hyvä ja töiden jälkeen jaksat harrastaa ja viettää aikaa läheisten kanssa.

Kukaan toinen ei voi meitä motivoida, motivaatio lähtee aina meistä itsestämme. Omien vahvuuksiensa tunnistamisen kautta on mahdollista löytää motivaatiotekijöidensä ja intohimonsa alkulähteille. Toista voi auttaa löytämään motivaatiotekijänsä ja sitä kautta auttaa  motivoitumaan. Työtehtäviä voidaan muokata paremmin vastaamaan työntekijän motivaatiotekijöitä. Motivaatiostamme vastaamme itse, kun tunnistamme omat motivaatiotekijämme voimme tehdä valintoja omaksi parhaaksemme.

Kun toimimme omista motivaatiotekijöistämme lähtien, koemme työmme merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Saamme siitä henkistä tyydytystä ja nautintoa, koemme työniloa. Tällaiseen tekemiseen ei väsy samoin kuin pelkkään puurtamiseen. Harrastuksilla ja muilla vapaa-ajan aktiviteeteilla saa tasapainotettua kokonaisuutta itselle sopivammaksi.

Turhautumisen, uupumisen ja burnoutin takana useissa tapauksissa on kysymys juuri siitä, että työskentelemme omia motivaatiotekijöitämme vastaan. Emme koe työtämme merkityksellisesi ja arvokkaaksi ja nämä tekijät uuvuttavat meidät.  Se ei ole merkityksellistä mitä se työ on, kuinka arvostettua se yleisesti on, vaan oma kokemuksemme siitä.

Seuraavassa blogissa paneudun enemmän sisäisiin motivaatiotekijöihin. 

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni. Saat ajankohtaista tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.