PSYCH-K

PSYCH-K avulla vapaaksi rajoittavista uskomuksista

PSYCH-K avulla vapaaksi rajoittavista uskomuksista

PSYCH-K® auttaa sinua saavuttamaan toteutumattomat unelmasi ja saavuttamattomat tavoitteesi. Voiko se olla näin yksinkertaista? Oma mielemme asettaa meille rajat, mitä pidämme mahdollisena saavuttaa ja mitä emme.

Uskomukset ovat asioita, joita joku on meille kertonut totuuksina. Olemme omaksuneet ne ja ottaneet toimintamalleiksemme. Alitajuntamme ovat tallentanut kaikki kokemuksemme, tunteemme, käsityksemme siitä mihin pystymme ja mihin emme pysty.

Rajoittavat uskomuksemme toimivat jarruina ja esteinä tavoitteidemme saavuttamisessa. PSYCH-K avulla voidaan mieleenne aktivoida uusia tavoitteita tukevia uskomuksia, jolloin uusien toimintamallien käyttöönotto on helppoa ja vaivatonta. Kun tehdään asiat samalla tavalla kuin ennenkin, saadaan samankaltaisia tuloksia.

Menetelmän taustaa

Solubiologi Bruce Lipton on tieteellisesti osoittanut, kuinka tieto kulkee solujen välillä ja miten ajatukset vaikuttavat terveyteemme. Solujen elämää ohjaavat niiden fyysisen ympäristö ja elinympäristö, eivät geenit. Solut reagoivat ajatuksiin ja havaintoihin. Negatiiviset ajatukset ja uskomukset saavat kehon erittämään soluille ja elimistölle haitallisia hormoneita ja positiiviset ajatukset ja uskomukset saavat aikaan positiivista hormonivaikutuksen.

Plasebo lienee tunnetuin esimerkki siitä, miten mielemme ja uskomuksemme vaikuttavat meihin. Potilas paranee luullessaan saaneensa lääkettä, vaikka todellisuudessa on saanut kalkkitabletin tai vastaavan.  Toinen tunnettu esimerkki on mielikuvaharjoittelun käyttö urheilusuoritusten parantamisessa. Ajatukset ja alitajunta vaikuttavat samalla kaavalla kaikkeen toimintaamme.

Aivot toimivat eri värähtelytaajuuksilla eri tilanteissa. Stressaantuneina värähtelytaajuus vaihtelee 12-38 Hz välillä, eli Beta -tasolla. Tällöin oppiminen ja keskittyminen ovat haasteellisia ja ajattelu on sekavaa. Uuden oppimista edistää Alfa -taajuus 8-12 Hz, silloin keho ja mieli ovat rentoutuneet. Theeta -taajuudella 4-8 Hz ollaan yhteydessä alitajuntaan. Tila saavutetaan mm. syvässä rentoutuneisuuden tilassa ja unessa.

PSYCH–K® menetelmän on kehittänyt amerikkalaisen psykoterapeutti Rob Williams ja siinä hyödynnetään edellä kuvattuja mekanismeja. Menetelmässä käytetään apuna Kinesiologiaan perustuvaa lihastestausta. Varsinainen tasapainotus tapahtuu yksinkertaisilla liikesarjoilla, joilla aivopuoliskot aktivoidaan toimimaan optimaalisesti ja omaksumaan uusi uskomus.

Omat vaikutusmahdollisuutemme terveyteemme ja elämämme laatuun ovat paljon suuremmat kuin mitä olemme aiemmin ymmärtäneet. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Kun haluat tehdä muutoksia elämäsi jollakin osa-alueella kannattaa ajattelumallit ja uskomukset ensin muuttaa tukemaan tavoitetta. Onnistumisen edellytykset ovat silloin olemassa, kun stressi ja alitajunnan vastustus ovat asiasta poistettu.

PSYCH-K® tasapainotuksia on ollut apua mm. seuraavissa tapaukissa:

·    epäonnistumisen pelon poistaminen jonkin asian suhteen

·    muiden elämää rajoittavien pelkojen käsittelyssä

·    esiintymisjännityksen poistaminen

·    ujouden ja arkuuden hälventäminen

·    painonhallinnan ja laihdutuksen tukena

·    tupakoinnin tai alkoholin käytön vähentämisessä ja lopettamisessa

·    ihmissuhdeongelmien käsittelyssä

·    esteiden poistamisessa uuden oppimisen tieltä

·    omien arvottomuudentunteiden käsittelyssä

·    tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen

·    terveysongelmien käsittelyssä

·    stressaavien tilanteiden käsittelyssä

Voit vapautua elämään sitä elämää, jota haluat elää ilman turhia rajoitteita tai esteitä. Olisiko jo aika päästää irti vanhoista rajoittavista uskomuksista ja alkaa toteuttamaan itseään.

oivaltaen.fi

konmari

KonMari – hemmottelua elämääsi

KonMari – hemmottelua elämääsi

KonMari ja koti kaappeineen on siivottu. Työelämää on samoilla opeilla itse kukin alkanut muokkaamaan itselleen sopivammaksi ja merkityksellisemmäksi. Seuraavana olisi aiheellista keventää oman mielen ja kehon kuormaa. Saada kiirettä ja stressiä vähemmäksi, se kun lamaannuttaa immuunipuolustuksemme ja uuvuttaa. Silloin erilaiset pöpöt pääsevät iskemään heikoimpaan kohtaamme ja  sairastuttavat meidät.

Onko se mahdollista, miten sen voisi toteuttaa? Alkuun pääsee luopumalla turhista pitäisi -asioista, toimimattomista ajattelumalleista ja ihmissuhteista. Irrottautua tai vähentää tekemistä jotka vievät energiaa sen sijaan että lisäisivät sitä.  Tehdä tilaa asioille, joista saa energiaa ja jaksamista lisää.

Oletko tullut koskaan miettineeksi omaa ajankäyttöäsi ja tekemisiäsi perusteellisemmin? Monilta se on jäänyt tekemättä, kun aina on niin kiire. Mihin sinulla on kiire?

Elämä on tässä ja nyt, valmiiksi sitä ei saa, eikä ole tarkoituskaan. Tilanteet muuttuvat nopeasti, yllätyksiä tulee ja odottamattomia tilanteita ilmaantuu kohdallemme. Luovimme ja purjehdimme parhaamme mukaan elämämme merellä, välillä selvillä vesillä toisinaan karikoissa.

Hyvä kartta ja kompassi helpottavat menoa monin tavoin. Kun päämäärä on selvillä, matkan teko tuntuu monin verroin helpommalta, selkeämmältä ja mielekkäämmältä. Emme vain ajaudu tilanteesta ja päivästä toiseen.

KonMari  hyödyksi turhan tekemisen karsimisessa

Varaa iso paperi ja paljon eri väreisiä kyniä, nyt ei raapustella post-it lapuille. Alkuun lähdetään kartoittamaan mikä on sinulle tärkeää ja merkityksellistä elämässäni. Minkälaista elämää haluaisin elää – siis kun mikään ei rajoita sinua. Turvattu toimeentulo, läheiset, rakkaat ihmiset, ystävät, terveys, oma kehittyminen, jotain tällaistako vai jotain ihan muuta? Tekemiset töissä, kotona, arkena, viikonloppuna, harrastukset, koulu, päiväkoti ja lista se vain jatkuu…

Seuraavana vaiheena on listata kaikki omat tekemiset ja myös ne mitä haluaisi päiviinsä sisällyttää. Tähän on syytä varata aikaa, jotta saa kaiken mielen sopukoista siirrettyä listaan. Teet sitten lista- tai mind map muodossa, tekemisen määrä voi yllättää. Olemme aikamoisia tehopakkauksia.

Sitten varsinaiseen KonMarin oppeihin. Mitä voin muuttaa, vähentää, aikatauluttaa eri tavoin, voiko jotain jättää kokonaan tekemättä. Miten saa mahdutettua asioita, joita haluan, mutta jotka eivät vielä ole mukana.

Tiedostamalla ajankäyttöään saa jo asioita ja omaa mieltään järjestykseen. Teemme monia asioita vanhalla rutiinilla, ajattelematta voisiko tekemistä muuttaa tai jouduttaa, seuraako sen tekemättömyydestä jotain vai voisinko sen vain tipauttaa pois.  Mitään maata mullistavia juttuja ei tarvita, vaan pienet askelet ja teot riittävät ja vievät haluttuun suuntaan. Lopputulos voi yhtä lailla olla, tämä on hyvää juuri tällaisena, en halua muuttaa mitään. Valinta on sinun.

Kannattaako tähän lähteä mukaan

Elät itsesi näköistä elämää, joka on merkityksellistä juuri sinulle. Keskeneräisyys, ilo, sekamelska, onnellisuus kaikki kuuluvat kuvaan ja mahtuvat siihen, kuten räsymaton tummat ja vaaleat raidat. Voisiko vähemmän olla enemmän?

Järjestämme Krissun kanssa tuuletuspäivät äideille, jossa käymme näitä teemoja lävitse ikimuistoisten, rentouttavien kohtaamisharjoitusten kera. Kokoonnumme kolme kertaa lauantaisin 24.9., 15.10. ja 29.10.16 klo 10-14, Oulunkylän Art Sopissa.

Ryhmässä saat ideoita ja vinkkejä, joita et ehkä itse ole tullut ajatelleeksikaan. Vertaistukea  ja uusia ystäviä. Tulet myös havaitsemaan, ettet ole yksin, vaan muut painivat ihan samojen ajankäytön riittävyyteen liittyvien asioiden parissa.

Tuuletuspäivien jälkeen ei riittämättömyyden tunteet vaivaa, osaat olla armollinen itsellesi ja nautit hyvällä omallatunnolla rentouttavista vapaahetkistäsi. Tule mukaan, olet hemmottelupäiväsi ansainnut.

Seuraa sivujamme Krissu ja Oivaltaen, sieltä löydät lisätietoja tapahtumasta.

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni? Tilaa se tästä. Saat lahjaksi oppaan Miten parannat elämäsi laatua.

 

elämänmuutos

Elämänmuutos – elämänlaadun kohottaminen

Elämänmuutos ja sen toteuttaminen

Elämänmuutos työn tai muiden asioiden suhteen koskettaa useita ja vähintään yhtä moni suunnittelee jonkin muutoksen toteuttamista elämässään. Elämme aikaa, jolloin merkittäviä muutoksia tapahtuu yhteiskunnallisella ja yksilöllisellä tasolla.

Tasapaino elämän eri osa-alueiden kesken on useilla haussa, jopa suunta saattaa olla hämärän peitossa. Selkeää on vain se mistä halutamme pois. Joillekin se on muutosta nykyiseen taloudelliseen tai työtilanteeseen, ihmissuhteeseen, kiireeseen, stressiin, omaan hyvinvointiin tai elämäntilanteeseen yleensä.

Miksi sitten pidämme kynsin hampain kiinni vanhasta, olemme turhautuneita, kyynisiä ja levitämme tätä mielialaa ympärillemme? Muutokseen liittyy aina epävarmuutta ja pelkoja. Ensimmäisen askeleen joutuu ottamaan tyhjän päälle, lopputuloksesta ei ole takuita.

Tuttu ja turvallinen hoituu useimmiten selkärangalla, ei tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa uuden opettelussa, eikä varsinkaan joudu poistumaan omalta mukavuusalueeltaan. Muutokset tuomat hyödyt tulevat esiin vasta paljon myöhemmin.

Miten saa halutun muutoksen aikaiseksi elämässään? Maaliin pääsee helpoimmin, kun tietää missä se on ja mikä on oma sijainti siihen nähden tällä hetkellä. Vastaamalla kysymykseen ”mitä minä todella haluan?” saa selville maalin. Seuraavana on nykytilanteen kartoittaminen eri osa-alueineen. Jana näiden kahden pisteen välillä on se matka, johon askeleet pitää luoda. Teoriassa verraten yksinkertaista tässä vaiheessa.

Epäusko saattaa astua kuvaan mukaan ja nostaa epäröintiä ja kyseenalaistaa koko hankkeen. Onko tämä minulle mahdollista, osaanko, opinko, olenko tämän arvoinen, ansaitsenko saada haluamani. Monia toimintaesteitä ja rajoittavia uskomuksia voi joutua käsittelemään, ennen kuin on maalissa.

Mitä paremmin tuntee itsensä, vahvuutensa, toimintatapansa, motivaatiolähteensä, sen helpompaa on askeleet tavoitteen toteutumiseen rakentaa. Joku tarvitsee tarkan suunnitelman, minkä mukaan lähteä toimimaan. Toista motivoi tiedonhalu tai sosiaaliset kontaktit ja hän hakee sitä kautta tukea muutoksensa toteuttamiseen.

Omia uskomuksia ja ajattelumallejaan voi joutua käsittelemään, joissakin tapaukissa pitkään ja hartaastikin, jotta tavoite alkaa näyttää mahdolliselta. Tämä on vain hyväksi, avarakatseisuus ja omien mukavuusrajojen laajentaminen lisäävät joustavuuttamme sopeutua uusiin tilanteisiin ja muutoksin tulevaisuudessa. Myötävirtaan on kevyempi soutaa kuin vastavirtaan.

Tutustu syksyn 2016 ryhmävalmennuksiin, joissa tunnistetaan omaa tahtoa ja rajoja ja sitä kautta opitaan sanomaan hallitusti EI. Vai onko ajankäytön organisoiminen ja sitä kautta elämänlaadun parantaminen ajankohtaisempaa kohdallasi. Suo itsellesi hetki aikaa pysähtyä miettimään elämäsi suuntaa. Valmennusryhmissä saat siihen oivallisen tilaisuudetukea ja oivalluksen riemua.

Joko Sinulle tulee uutiskirjeeni? Syksyn teemoihin saat siitä lisävinkkejä.

Uutiskirjeen tilaajalahjana saat lahjaksi oppaan – Miten parannat elämäsi laatua! Tilaa omasi  sivun oikeasta laidasta ja tee mahdottomasta mahdollista! Jos ja kun kaipaat apua tai tukea tule mukaan ryhmään tai yksilövalmennukseen.

 

ajanhallinta

Ajanhallinta auttaa tavoitteiden saavuttamisessa

Ajanhallinta auttaa tavoitteiden saavuttamisessa ja lisää jaksamista

Ajanhallinta, voiko aikaa ylipäätään hallita? Aikaa on meillä kaikilla täsmälleen yhtä paljon käytössä ja se kuluu samalla nopeudella kaikkien kohdalla. Omilla tekemisillämme emme voi siihen vaikuttaa.

Tekemisiämme voimme valita ja määrittää paljonko aikaa mihinkin yksittäiseen asiaan käytämme. Miksi toiset ihmiset tuntuvan ehtivän paljon enennän kuin toiset? Tekemisen määrä ei kuitenkaan korreloi suoraan lopputulosten määrän ja laadun kanssa. Mitkä tekijät selittävät näitä eroja?

Kun teemme asioita samalla tavalla kuin ennen, saamme samanlaisia tuloksia. Monesti ajattelumallimme menevät niin, että teemme lisää samoja asioita saadaksemme parempia tuloksia. John Evan-Jones on tullut tulokseen, 80 % tuloksistamme syntyy 20 % tekemisitämme. Fokusoinnilla, tekemisen kohteiden valinnalla on oleellinen merkitys saavutettujen tulosten kannalta ja luonnollisesti tekemisellä itsellään.

Ajanhallinnassa oleellista on tietää mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä, painopiste sitten niiden tekemiseen. Priorisointia tiukalla  otteella, mitkä asiat ja tekemiset vievät kohti tavoitteita. Pelkät tehtävälistat eivät riitä, vaan tekemisille on määriteltävä aikaraja. Tällöin alitajuntamme osaa työstää asioita tavoitteen mukaisesti ja näin auttaa lopputulokseen pääsemisessä aikataulussaan.

Aikaansaannoksemme riippuvat tuntimme käytöstä, eli siitä miten suunnittelemme ajankäyttöämme ja toteutamme suunnitelmia.  Kun pystymme näkemään itsemme tehokkaina ja suunnitelmallisina, alamme pikkuhiljaa toimia mielikuvan mukaan ja kehitymme ajan hallinnassa. Aikavarkaiden tunnistamista ja asioiden delegointia kannattaa opetella.  Monet pienet rutiiniasiat voi hoitaa keskitetysti sopivana ajankohtana. Se aika vuorokaudesta jolloin on energisin kannattaa varata tärkeimmille tehtäville, ei rutiinien hoitamiseen.

Eräs ajanhallintaan ja ajan riittävyyteen liittyvä asia on tunnistaa tekemisen taso. On olemassa sekä yli- että alilaatua. On asioita, jotka pitää tehdä viimeisen päälle hyvin ja tarkasti. Näiden tekemiseen ja hiontaan kuluu paljon aikaa. On myös sellaisia asioita, jotka ovat riittävän hyvin tehty, kun ne tehdään pienemmällä tarkkuudella. Kaiken oleellisinta on erottaa nämä toisistaan ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Toiset ihmiset ovat luonnostaan suunnitelmallisempia ja järjestelmällisempiä kuin toiset. Jos sinulla on aina kova kiire ja aika tuntuu hupenevan käsistäsi, suosittelen lämpimästi pureutumista töidesi priorisointiin ja ennakkosuunnitteluun. Stressitasosi laskee ja kehosi ja mielesi voivat paremmin.

Mikäli tarvitset ulkopuolisen apua ajankäyttösi suunnittelussa tai kehittämisessä, autan mielelläni.

Lue lisää www.oivaltaen.fi yksilö- ja ryhmävalmennuksia.

Joko sinulle tulee Oivaltaen uutiskirje. Siinä on henkiseen hyvinvointiin, erityisesti mielen mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvää asiaa. Tilaa omasi.

Saat lahjaksi oppaan – Miten parannat elämäsi laatua!

 

Resilienssi on sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä

 Resilienssi

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taito, jota tarvitsemme sekä työssä, että vapaalla välttyäksemme turhalta hermoilulta ja stressin tunteilta. Resilienssi ei liity vain yhteiskunnassa, organisaatioissa ja elämässämme tapahtuviin isoihin muutoksiin vaan myös moniin päivittäisiin pieniin asioihin.

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää. Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan.

Resilienssiä lisää muutostilanteisiin

Muutokset ovat asioita, jotka jossain määrin aina aiheuttavat stressiä.  Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Se saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä henkilöön itseensä, että ympärillä oleviin ihmisiin.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja mitä enemmän ihmiset pääsevät mukaan muutosten suunnitteluun, sen helpompaa niihin sopeutuminen heille on.  Vähintään asioista tiedottaminen on alettava riittävän ajoissa; mitkä asiat tulevat muuttumaan, millä tavalla ja milloin. Ihmiset hakevat tasapainoa ja hallintaa vallitseviin olosuhteisiin ja asioihin. Tieto muutoksista auttaa saavuttamaan hallintaa ja järjestystä ja siten helpottaa soputumista niihin.

Pessimisti ei pety, optimisti vahvistuu

Optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.  Menetykset ja vaikeat elämänkokemukset ovat niitä tekijöitä, jotka vahvistavat ihmisten selviytymiskykyä eli resilienssiä. Toiveikkuus, luottamus ja kokemus omasta merkityksellisyydestä antavat vahvuutta uskoa, että tästä selvitään. Meillä on aina mahdollisuus valita oma asenteemme valitsevaan tilanteeseen. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta millään tavalla eteenpäin, päinvastoin.

Riko rutiinit ja kokeile jotain uutta

Joustavuuden ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen erilaisissa ongelmatilanteissa on monia vaihtoehtoja aivan käden ulottuvilla. Kysy ympärilläsi olevilta henkilöiltä, miten he asian ratkaisisivat. Käytössäsi on vaihtoehtoja, joita et ole tullut ennen ajatelleeksi. Omia rutiineja kannattaa välillä rikkoa ja tehdä asiat vähän eri tavalla, tottumus kun on toinen luonne. Tällöin yllätykset, jotka rikkovat rutiinimme, eivät saa päiväämme kaaoksen partaalle.

Mikä on sinun tapasi selvitä muutoksista

Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itsestään käsin ohjautumista. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, kun hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen.  Hän osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saada enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen

Olemme tottuneet pärjäämään ja selviämään omillamme, tässä on opettelun paikka monille suomalaisille. Apua olemme tottuneet antamaan, joten sen saamisessa ei ole ongelmaa. Usein jo keskustelu toisen kanssa antaa tarvittavan uuden näkökulman asiaan ja avaa uusia vaihtoehtoja ratkaisun suhteen. Myötätunnolla ja empatialla on todettu olevan varsin suuri merkitys työssä viihtymiseen ja saavutettuihin tuloksiin, huomioikaamme työkaverimme ja läheisemme arjen lomassa.

Joku viisas on joskus sanotut ”ainoa pysyvä asia on muutos”, helpommalla selviää menemällä mukaan kuin taistelemalla vastaan.  Resilienssi auttaa sopeutumaan ja toimimaan tehokkaammin muutostilanteisissa sekä helpottaa tarvittavien muutosprosessien käynnistämisen omassa elämässämme. Kokeile välillä tehdä asiat aivan eri tavalla kuin ennen, voit yllättyä myönteisesti.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.