PSYCH-K Espoo

Bruce Lipton Ajatuksen biologia – tietoisuuden, aineen ja ihmeiden avaimet 

Bruce Lipton  kuvaa Ajatuksen biologia – kirjassaan miten ajatukset ja käyttäytymismallit voivat muodostaa esteen tavoitteiden ja unelmien saavuttamiselle. Niillä on myös merkittävää vaikutus fysiologiaamme ja terveyteemme.  Alitajuntamme on autopilotti, joka tiedostamattamme pyörittää vanhoja ajatus- ja käyttäytymismalleja päivästä toiseen ja saa aikaan stressiä kehossamme. Stressi puolestaan on taustalla erilaisissa sairauksissa.

Epigenetiikka tutkii perinnöllisen tiedon siirtoa

Viime vuosikymmenien aikana tehdyt epigeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät geenien DNA-kaavat ole muuttumattomia. Geenit eivät yksinään määritä kohtaloamme. Ympäristövaikutukset, saasteet, myrkyt, säteily, tunteet ja stressi voivat myös muokata geenejä, muuttamatta niiden alkuperäistä kaavaa. Liptonin tutkimusten mukaan merkittävin tekijä solujen terveyteen ovat omat alitajuiset uskomuksemme ja ajatuksemme.

Emme ole geeniemme vankeja, vaan voimme merkittävästi vaikuttaa omaan kohtaloomme ja elämänlaatuumme. Valinnat tehdään elämäntapoja valitsemalla, solujen hapensaannista huolehtimalla eli tehokkaalla hengityksellä, riittävällä liikunnalla ja levolla. Erityisen tärkeää on lähteä tiedostamaan asioita ja muuttamaan rajoittavia uskomuksiamme.

PSYCH-K tasapainotus rajoittavien uskomusten käsittelyssä

Erittäin tehokkaana alitajuisten uskomusten muuttamismenetelmänä Lipton tuo kirjassaan esille psykoterapeutti Rob Williamsin kehittämän energiapsykologisen PSYCH-K menetelmän. Hän oli yrittänyt muuttaa negatiivisia käyttäytymismalleja positiivisen ajattelun ja tahdonvoiman avulla heikoin tuloksin. Hän on ollut hyvin vaikuttunut kuinka nopeasti PSYCH-K avulla voidaan uskomukset muuttaa toimintaamme tukeviksi.

Itse olen omakohtaisesti ja asiakkaiden kohdalla kokenut ja havainnut PSYCH-K tasapainotuksen tehokkaaksi ja tulokselliseksi rajoittavien uskomusten uudelleen määrittelyssä. Kun mieleemme on ohjelmoitu tavoitettamme tukeva uskomus, sen jälkeen on helppo toimia asian suhteen uudella tavalla ja saada aivan uudenlaisia tuloksia aikaiseksi. Asia, joka aikaisemmin oli vaikea tai hankala hoitaa, on nyt toteutettavissa.  Suhtautumisemme siihen on muuttunut, enää se ei ole ylivoimainen tai mahdoton.

Suosittelen kirjan lukemista, jos uusimmat tutkimukset ja tiedot ihmisen mielen toiminnasta kiinnostavat. Asiasta on ollut varsin vähän tietoa ja näin ollen mielen vaikutusta elämämme laatuun ja terveyteemme emme ole aikaisemmin voineet hyödyntää kuten nyt.

 

The Biology of Belief

Tunnista oman mielesi lasikatto

 

myötätuntoinen, inhimillinen

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys uusimpien aivotutkimusten mukaan lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta. Empaattinen ja määrätietoinen johtaminen luo luottamusta ja psykologista turvaa työyhteisön jäsenille, jolloin motivaatio ja työhyvinvointi lisääntyvät. Työntekijät sitoutuvat tiiviimmin organisaatioon ja työhönsä tämän ansiosta. He uskaltavat ottaa riskejä ja kehittää uutta, kun epäonnistumisetkin hyväksytään osaksi prosessia.

Mihin motivaatio ja työinnostus katosivat?

Kulukuurit, yt-neuvottelut ja organisaatiouudistukset ovat vieneet voimia monilla työpaikoilla. Motivaatio on useilla kadoksissa ja henkilöstö kokee olevansa vain ”resurssi”.

Jatkuva kiireessä työskentely ja monien asioiden samanaikainen tekeminen, pitävät elimistömme ja aivomme jatkuvassa stressitilassa. Kesken olevat asiat jäävät pyörimään mieleen työajan jälkeen ja palautuminen päivästä heikkenee ja heikentää myös yöunta. Tehokkuutemme, luovuutemme ja uuden oppiminen laskevat. Monen asian tekeminen päällekkäin aiheuttaa sähläämistä ja laskee työn tuloksia. Monilla lienee asiasta omakohtaisia kokemuksia, jotka tieteellinen tutkimus on myös todeksi osoittanut.

Motivaation ylläpitämiseen tarvitaan oman taloudellisen edun lisäksi tekemisen innostusta ja myötätuntoa. Muutokset työelämässä vaativat yhä enemmän luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kehittää itseään.

Miten lisätä myötätuntoa ja inhimillisyyttä työssä ja työpaikoilla?

Sanakirjan mukaan myötätunto on tietoisuutta toisen kärsimyksestä ja halua toimia sen helpottamiseksi. Kaikkien elämässä on toisinaan haasteita ja vaikeita aikoja. Mietimme, teimmekö jotain väärin tai huonosti. saatamme myös syyttää itseämme tai toisia tapahtumista. Näissä tilanteissa kuitenkin tarvitsemme ymmärrystä ja luvan olla sellaisia kuin olemme.

Jotta voit kokea myötätuntoa toisia kohtaan, sitä on ensin tunnettava itseä kohtaan. On vaikea ymmärtää pelkoa, epäonnistumista, häpeää tai syyllisyyttä, jos ei hyväksy näitä tunteita itsessään. Täydellisyyteen pyrkiminen on raskasta ja kuluttavaa ja sen saavuttaminen mahdotonta.

Myötätunto on opeteltavissa ja vahvistettavissa oleva taito, kuten muutkin tunnetaidot. Voit opetella kuuntelemaan toisia, pyrkiä ymmärtämään heidän näkökantojaan ja maailmankuvansa, ylipäätään huomioimaan heidän läsnäoloaan.

Itsetuntemuksesta ja itsensä ymmärtämisestä voi siirtyä erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen ja tätä kautta hankkia vahvat vuorovaikutustaidot. Samat ominaisuudet ja taidot ovat valtteja työelämän ulkopuolellakin ja vähintään yhtä tärkeitä.

Sisäisen motivaation ja myötätunnon ruokkiminen työpaikoilla on tärkeää, jotta työyhteisö on tuottava, innovatiivinen ja kehittyvä.

oivaltaen

 

PSYCHK-K Helsinki

Psych-k menetelmällä rajoittavista uskomuksista eroon

Psych-k vapauttaa rajoittavista uskomuksista

Uskomukset ovat aiempiin kokemuksiimme perustuvia johtopäätöksiä, joita olemme omaksuneet ja ottaneet toimintamalleiksemme. Alitajuntaamme ovat tallentuneet kaikki kokemuksemme, tunteemme, käsityksemme siitä mihin pystymme ja mihin emme pysty. Se ohjaa ajatteluamme ja toimintaamme vahvasti.

Uskomukset ovat kuin suodatin, jonka lävitse maailmaa katselemme. Minkälaisten suodattimet sinulla on käytössäsi, kumpia on enemmän mahdollisuuksia vai uhkia. Näiden suodattimien lävitse toimit joka päivä, ne tulevat esiin ajatuksissasi, puheissasi ja teoissasi. Noin 5 % uskomuksista tiedostamme ja loput 95 % ovat alitajuntiaisia. Uskomuksista osa on meitä tukevia, mutta suurin osa on rajoittavia ja estävät meitä tekemästä haluamiamme muutoksia elämässämme.

Miksi uskomuksia pitäisi tunnistaa ja muuttaa

Jos olet täysin tyytyväinen nykyiseen olotilaasi ja elämääsi, olet onnekas. Sinulla ei ole mitään tarvetta alkaa kaivelemaan alitajuntaasi kätkeytyneitä uskomuksiasi ja korvata niitä paremmin tavoitteitasi tukevilla vaihtoehdoilla. Sen sijaan, jos kaikesta positiivisesta ajattelusta tai aarrekartoista huolimatta asiat eivät toteudu suunnitelmiesi mukaan, tälläkään kertaa tilaus ei mennyt perille oikeanlaisena. Samaa vanhaa puurtamista unelmaduunin sijasta, parisuhde edelleenkin tiskivuorojen jakamista – ei sen näin pitänyt mennä.  Vuosien lottoamista huolimatta miljoonat kiertävät ohi.  Missä vika?

Jos muutama ylimääräinen kilo kulkee mukanasi, voit tuntea itsesi sen  vuoksi huonoksi ihmiseksi. Tämä vain siitä syystä, että olet kuullut lihavuuteen liitettävän velttouden tai saamattomuuden. Asia voi olla jonkun yksilön kohdalla näin, mutta fakta se ei ole. Onko sinulla tavoite, joka saa toivottomuuden tunteen esiin, se tuntuu mahdottomalta saavuttaa. Luovutat, ennen kuin olet edes yrittänyt ja palaat vanhaan toimintamalliin. Tässäkin on taustalla rajoittava uskomus, joka kannattaisi kiireen vilkkaa työstää pois päiväjärjestyksestä.

Tietoisen mielen avulla pystymme tunnistamaan monia uskomuksiamme. Meidän suvussa ei ole musiikki-, kieli- tai matikkapäätä, ei rytmitajua, raha tulee rahan luo, turha tässä mitään on yrittää – ei onnistu kuitenkaan, en osaa, en pysty, ei minusta ole siihen. Nämä ovat siis kaikki uskomuksia, ei mitään faktoja. Nämäkin uskomukset voidaan mieleemme ohjelmoida uudelleen tavoitteitamme tukeviksi. Kuinka paljon helpompaa jonkin uuden asian oppiminen olisi, jos taustalla olisi asiaa tukevat uskomukset rajoittavien sijasta.

Monista asioista meillä on ristiriitaisia uskomuksia, siis puolesta ja vastaan.  Näissä kohdin alitajuntamme on aivan pää pyörällään, haluamme lottovoiton ja samanaikaisti pidämme rikkaita itsekkäinä ja omahyväisinä. Joku haluaisi palavasti muuttaa omakotitaloon ja samalla miettii kuinka paljon lisää työtä sen hoito tuottaa ruohonleikkuineen ja lumitöineen.

Alitajuntaisten uskomusten tunnistaminen PSYCH-K menetelmällä

Alitajunaisten uskomusten tunnistaminen on luku sinänsä, miten ne saadaan kaivettua päivänvaloon mielen syövereistä. PSYCH–K® on yksi menetelmä, jolla sitä voidaan tehdä ja muuttaa ne tavoitettamme paremmin palvelemaan muotoon. Menetelmä perustuu kinesiologiasta tuttuun lihastestaukseen, keho muistaa kaikki kokemuksemme ja tapahtumamme. Tasapainotus ja uuden uskomuksen omaksuminen perustuu yksinkertaisiin liikkeisiin, jolla tasapainotetaan oikea ja vasen aivopuoliskoa toimimaan optimaalisesti. Stressaavissa tilanteissa ohjaudumme yleensä käyttämään vain toista, vahvempaa aivopuoliskoamme.

Menetelmä sopii myös stressaavien tilanteiden purkamiseen tai tasapainottamiseen etukäteen. Voit vapautua esiintymisjännityksestä tai jostain muusta hankalaksi kokemastasi tilanteesta.

Mitä hyötyä on PSYCH-K käyttämisestä

Vapaudut elämään sitä elämää, jota haluat elää ilman turhia rajoitteita tai esteitä. Olisiko jo aika päästää irti vanhoista sinua rajoittavista uskomuksista ja alkaa mennä täysillä eteenpäin.

Solubiologi Bruce Lipton on tieteellisesti todistanut kuinka muutosprosessi solutalolla tapahtuu. Solumme ohjautuvat täysin ympäristön mukaan. Ympäristöön kuuluvat ajatuksemme, uskomuksemme, kokemuksemme ja kehon toiminnot.  Nämä kaikki vaikuttavat miten solumme toimivat.

Epigenetiikan tutkimuksissa on puolestaan todettu, että geenien mukana siirtyy tietoa sukupolvelta toiselle. Olemme siis saaneet uskomuksia jos syntymälahjana.

Toisin sanoen, ympäristötekijät osaltaan vaikuttaa siihen mitä meistä on tullut, eivät pelkät geenit. Tämä antaa meille tukuttain uusia mahdollisuuksia kehittyä ja vaikuttaa siihen mitä meistä tulee. Olemme saaneet tietyt geenit, mutta se mitä niillä teemme on omaa valintaamme.

Meitä PSYCH–K® fasilisaattoreita on Suomessa tällä hetkellä 45. Jos olet kiinnostunut saamaan PSYCH–K®  tasapainotusta, ota yhteyttä.

oivaltaen

Työterveyspsykologi Annamari Heikkilän haastattelu uskomuksista

 

 

vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaidot ja itseohjautuvuus työelämän valtteja

Vuorovaikutustaidot ja itseohjautuvuus tulevaisuuden työelämän valtteja

Vuorovaikutustaidot ja itseohjautuvuus ovat arvostettuja ominaisuuksia  työelämässä tällä hetkellä.  Tulevaisuudessa näiden ominaisuuksien merkitys vain kasvaa, kun Y-sukupolvi on enemmistönä työelämässä. Vuorovaikutustaitojen, itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden kehittämisen ja vahvistamisen aika on nyt, jotta pysymme muutoksen harjalla ja kilpailukykyisenä tulevaisuudessakin.

Y-sukupolveen kuuluvat 1979–1995 syntyneet. He ovat syntyneet yltäkylläisempään maailmaan kuin aikaisemmat sukupolvet. He ovat kokeneet 90-luvun laman vaikutukset vanhempiensa kautta ja sähköinen viestintä on ollut heille arkea jo pienestä pitäen.

He arvostavat työtä ja sitoutuvat työtehtäviin, esimieheen ja työkavereihin. Organisaatioihin he eivät juurikaan sitoudu. Lomautukset ja irtisanomiset ovat vieneet uskon organisaatioiden kykyyn huolehtia henkilöstöstään. Esimieheltään  he odottavat valmentavaa työotetta, runsasta palautetta, keskustelua ja nopeaa reagointia epäkohdiksi kokemiinsa asioihin. Esimiehen pitää pysytä toimimaan heille myös esimerkkinä.

Vuorovaikutuksen toisten henkilöiden kanssa he ovat tottuneet hoitamaan sähköisten viestimien avulla. Asiakaspalvelussa, myynnissä ja esimiestyössä eteen tulevat henkilökohtaiset kohtaamiset muodostavan haasteen heille ja työn kuormittavimman osuuden. Nämä taidot ovat harjoiteltavissa ja opittavissa ja niihin on syytä kiinnittää huomiota. Näistä taidoista on tulossa todellinen kilpailuvaltti asiakaspalvelussa ja muissa vastaavissa tehtävissä, joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Kontaktin saaminen toiseen henkilöön on avain asiansa perille saamiseksi, on sitten kyseessä minkälaisesta viestimisestä hyvänsä.

Viiden vuoden kuluttua jo puolet työvoimasta on Y- sukupolvea. Esimies, viimeistään nyt on aika päivittää esimiestaitosi vastaamaan valmentavaa työotetta. Kaikille suositeltavaa on vahvistaa itsetuntemustaan, joka antaa valmiuksia itsensä johtamiseen ja itseohjautuvuuteen, näiden avulla pysyt vaikuttamaan myös stressin tuntemuksiisi. Siinä samalla vahvistuvat myös vuorovaikutustaidot, joita tarvitaan työelämän ulkopuolellakin. Ja sinä, joka kuulut Y-sukupolveen, varmista menestyksesi tulevaisuudessakin.

Lue lisää, miten voin sinua auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Varmista paikkasi kevään ryhmissä, jotta mahdut mukaan.

oivaltaen

 

NLP coach ja taideterapeutti -Oivaltaen uusia näkökulmia ja iloa elämään

 

NLP
Elina Jalosen 25 vuotta liike-elämän johtotehtävissä antaa vahvan ymmärryksen ihmisten auttamiseen.

NLP ja taideterapia tukemaan hyvinvointiasi

Jokaisella meistä on oma työhistoriamme ja eletty elämämme, jotka iloineen ja suruineen ovat painuneet syvälle kehomuistiimme. Toisinaan käsittelemättömät tunteet ja rajoittavat uskomuksemme estävät meitä elämästä täysipainoista elämää tai vievät energiaa työpaikalla. Olemme stressaantuneita, väsymme, ahdistumme, masennumme tai pahimmassa tapauksessa palamme loppuun.

– Yksin ei kannata jäädä murehtimaan. Mitä kauemmin sitä tekee, sitä vaikeammaksi tilanne yleensä muuttuu. Apua on tarjolla ja ulospääsyreitti on sitä lyhempi mitä aikaisemmin asiaan tarttuu. Työskentelymenetelmäni ovat ratkaisukeskeinen valmentaminen ja taideterapia. Näiden menetelmien välinen ero on hyvin pieni, toteaa taideterapeutti ja NLP Coach Elina Jalonen Oivaltaen Hyvinvointipalveluista.

NLPEspoolaista yrittäjää ja luontaisalan terapeuttia kiehtoo ihminen kokonaisuutena, erityisesti ihmisen mielen toiminta. Hyvinvointi syntyy mielen, kehon ja tunteiden tasapainosta.

– Ohjaaminen tapahtuu kysymyksin. Niiden tavoitteena on nähdä asiat laajempina kokonaisuuksina, oppia katselemaan itseään ja elämäänsä uudesta näkökulmasta sekä löytää uutta sisältöä ja iloa elämään.

Taideterapiassa ei tarvita maalaustaitoja, maalata voi vaikka silmät kiinni. Elina Jalonen kuvaakin taideterapiaa väreillä läträämiseksi enemmän kuin taiteen tekemiseksi.

– Meillä on hoitajaverkostossa monen alan ammattilaisia ja ohjaamme asiakkaita kokeilemaan, mikä olisi hänelle oma tapa edetä. Oivaltaen järjestää myös avoimia ryhmiä. Hyvänolon ryhmässä omat asiat asettuvat helpommin oikeisiin mittasuhteisiin ja vertaistuki on tavattoman arvokasta.