myötätuntoinen, inhimillinen

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta

Myötätunto ja inhimillisyys uusimpien aivotutkimusten mukaan lisäävät työyhteisön luovuutta ja tehokkuutta. Empaattinen ja määrätietoinen johtaminen luo luottamusta ja psykologista turvaa työyhteisön jäsenille, jolloin motivaatio ja työhyvinvointi lisääntyvät. Työntekijät sitoutuvat tiiviimmin organisaatioon ja työhönsä tämän ansiosta. He uskaltavat ottaa riskejä ja kehittää uutta, kun epäonnistumisetkin hyväksytään osaksi prosessia.

Mihin motivaatio ja työinnostus katosivat?

Kulukuurit, yt-neuvottelut ja organisaatiouudistukset ovat vieneet voimia monilla työpaikoilla. Motivaatio on useilla kadoksissa ja henkilöstö kokee olevansa vain ”resurssi”.

Jatkuva kiireessä työskentely ja monien asioiden samanaikainen tekeminen, pitävät elimistömme ja aivomme jatkuvassa stressitilassa. Kesken olevat asiat jäävät pyörimään mieleen työajan jälkeen ja palautuminen päivästä heikkenee ja heikentää myös yöunta. Tehokkuutemme, luovuutemme ja uuden oppiminen laskevat. Monen asian tekeminen päällekkäin aiheuttaa sähläämistä ja laskee työn tuloksia. Monilla lienee asiasta omakohtaisia kokemuksia, jotka tieteellinen tutkimus on myös todeksi osoittanut.

Motivaation ylläpitämiseen tarvitaan oman taloudellisen edun lisäksi tekemisen innostusta ja myötätuntoa. Muutokset työelämässä vaativat yhä enemmän luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kehittää itseään.

Miten lisätä myötätuntoa ja inhimillisyyttä työssä ja työpaikoilla?

Sanakirjan mukaan myötätunto on tietoisuutta toisen kärsimyksestä ja halua toimia sen helpottamiseksi. Kaikkien elämässä on toisinaan haasteita ja vaikeita aikoja. Mietimme, teimmekö jotain väärin tai huonosti. saatamme myös syyttää itseämme tai toisia tapahtumista. Näissä tilanteissa kuitenkin tarvitsemme ymmärrystä ja luvan olla sellaisia kuin olemme.

Jotta voit kokea myötätuntoa toisia kohtaan, sitä on ensin tunnettava itseä kohtaan. On vaikea ymmärtää pelkoa, epäonnistumista, häpeää tai syyllisyyttä, jos ei hyväksy näitä tunteita itsessään. Täydellisyyteen pyrkiminen on raskasta ja kuluttavaa ja sen saavuttaminen mahdotonta.

Myötätunto on opeteltavissa ja vahvistettavissa oleva taito, kuten muutkin tunnetaidot. Voit opetella kuuntelemaan toisia, pyrkiä ymmärtämään heidän näkökantojaan ja maailmankuvansa, ylipäätään huomioimaan heidän läsnäoloaan.

Itsetuntemuksesta ja itsensä ymmärtämisestä voi siirtyä erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen ja tätä kautta hankkia vahvat vuorovaikutustaidot. Samat ominaisuudet ja taidot ovat valtteja työelämän ulkopuolellakin ja vähintään yhtä tärkeitä.

Sisäisen motivaation ja myötätunnon ruokkiminen työpaikoilla on tärkeää, jotta työyhteisö on tuottava, innovatiivinen ja kehittyvä.

oivaltaen

 

työssä jaksaminen

Työssä jaksaminen ja sen tukeminen

Työssä jaksaminen koostuu monista elementeistä. Stressin on todettu olevan 90 % erilaisten sairauksien taustalla, pitkään jatkuneena se heikentää immuunipuolustusta jolloin sairaudet pääsevät iskemään heikkoon kohtaan, joko fyysiseen tai psyykkiseen puoleemme. Mieli vaikuttaa kehon hyvinvointiin ja keho vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Löytyikö tästä viisastenkivi, johon pureutumalla saataisiin tilastot kääntymään toiseen suuntaan?

Työssä jaksaminen vahvistuu henkilöstön voimavarojen kautta

Vain motivoitunut, hyvinvoiva työntekijä on tehokas, tuottava, innovatiivinen ja joustava tuloksen tekijä. Henkilöstön voimavarojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä voidaan vaikuttaa heidän kokemukseensa oman työnsä hallinnasta ja merkityksellisyydestä. Tärkeää on ymmärtää oman työnsä vaikutus työyhteisön ja yrityksen liiketoimintaan kokonaisuutena. Vahvat vuorovaikutustaidot omaava henkilö on itseohjautuva ja hänellä on korkeampi stressinsietokyky. Näistä taidoista on hyötyä sekä työnantajille, että työntekijöille itselleen.

Tunnetaitojen kehittäminen hyödyttää työnantajaa:

  • Motivoituneempi, osaavampi, itseohjautuvampi henkilöstö
  • Vuorovaikutuskykyisemmän henkilöstön ansiosta tyytyväisemmät asiakkaat
  • Henkilöstö osaa ottaa enemmän vastuuta omasta työkyvystään ja hyvinvoinnistaan
  • Henkilöstön vaihtuvuus vähenee
  • Sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät
  • Yrityksen kilpailukyky ja tulokset paranevat
  • Yrityksen imago paranee sekä asiakkaiden, että työntekijöiden keskuudessa

Hyödyt työntekijälle

  • Oman itsetuntemuksen lisääntyminen kautta vuorovaikutustaitojen, itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen kyvyt lisääntyvät
  • Oma motivaatio, sitoutumisen, vastuullisuus ja tilannejoustavuus paranevat
  • Yritteliäisyyden ja stressinsietokyvyn kehittyminen
  • Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen selkiytyy

Ihmisten perustarpeet eivät ole muuttuneet

Edelleenkin meillä on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenämme. Sähköisissä viestimissä ylilyöntejä tulee helposti, kun yritetään saada omaa ääntä kuuluviin useimmiten negatiivisuuden kautta. Olemme uudenlaisten haasteiden edessä ja muutos lähtee yksilöstä itsestään. On tunnettava itsensä ja toimintatapansa, jotta niitä voi kehittää ja muuttaa. Oma motivaatio, sitoutuminen, yritteliäisyys, halu tehdä parhaansa, kiinnostus kehittämiseen ja toisten arvostaminen seuraavat muutoksen mukana.

Itse olen ollut näiden kysymysten kanssa silmätysten vuosia toimiessani liike-elämän johtotehtävissä. Varsinainen muutos on tapahtunut suunnilleen viimeisen kymmen vuoden aikana. Työelämä on muuttunut monilta osin haasteellisemmaksi, elämä on entistä hektisempää ja digitalisoituminen on muuttanut ihmisten käyttäytymistä merkittävästi.

Halu vaikuttaa ja auttaa saamaan työelämän vaatimukset ja työntekijöiden voimavarat vastaamaan toisiaan ovat saaneet minut siirtymään valmennus- ja koulutustehtäviin. Asioille voidaan tehdä paljonkin ja jo pienillä panostuksilla voidaan nostaa merkittävästi yksilön kokemusta omasta työssä jaksamisesta ja oman elämän hallinnasta. Tällöin myös yritysten toiminnalliset, laadulliset ja tulokselliset kilpailutekijät paranevat.

Haluatko sinä saada lisää tasapainoa elämääsi? Klikkaa tästä  oivaltaen

 

 

vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaidot ja itseohjautuvuus työelämän valtteja

Vuorovaikutustaidot ja itseohjautuvuus tulevaisuuden työelämän valtteja

Vuorovaikutustaidot ja itseohjautuvuus ovat arvostettuja ominaisuuksia  työelämässä tällä hetkellä.  Tulevaisuudessa näiden ominaisuuksien merkitys vain kasvaa, kun Y-sukupolvi on enemmistönä työelämässä. Vuorovaikutustaitojen, itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden kehittämisen ja vahvistamisen aika on nyt, jotta pysymme muutoksen harjalla ja kilpailukykyisenä tulevaisuudessakin.

Y-sukupolveen kuuluvat 1979–1995 syntyneet. He ovat syntyneet yltäkylläisempään maailmaan kuin aikaisemmat sukupolvet. He ovat kokeneet 90-luvun laman vaikutukset vanhempiensa kautta ja sähköinen viestintä on ollut heille arkea jo pienestä pitäen.

He arvostavat työtä ja sitoutuvat työtehtäviin, esimieheen ja työkavereihin. Organisaatioihin he eivät juurikaan sitoudu. Lomautukset ja irtisanomiset ovat vieneet uskon organisaatioiden kykyyn huolehtia henkilöstöstään. Esimieheltään  he odottavat valmentavaa työotetta, runsasta palautetta, keskustelua ja nopeaa reagointia epäkohdiksi kokemiinsa asioihin. Esimiehen pitää pysytä toimimaan heille myös esimerkkinä.

Vuorovaikutuksen toisten henkilöiden kanssa he ovat tottuneet hoitamaan sähköisten viestimien avulla. Asiakaspalvelussa, myynnissä ja esimiestyössä eteen tulevat henkilökohtaiset kohtaamiset muodostavan haasteen heille ja työn kuormittavimman osuuden. Nämä taidot ovat harjoiteltavissa ja opittavissa ja niihin on syytä kiinnittää huomiota. Näistä taidoista on tulossa todellinen kilpailuvaltti asiakaspalvelussa ja muissa vastaavissa tehtävissä, joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Kontaktin saaminen toiseen henkilöön on avain asiansa perille saamiseksi, on sitten kyseessä minkälaisesta viestimisestä hyvänsä.

Viiden vuoden kuluttua jo puolet työvoimasta on Y- sukupolvea. Esimies, viimeistään nyt on aika päivittää esimiestaitosi vastaamaan valmentavaa työotetta. Kaikille suositeltavaa on vahvistaa itsetuntemustaan, joka antaa valmiuksia itsensä johtamiseen ja itseohjautuvuuteen, näiden avulla pysyt vaikuttamaan myös stressin tuntemuksiisi. Siinä samalla vahvistuvat myös vuorovaikutustaidot, joita tarvitaan työelämän ulkopuolellakin. Ja sinä, joka kuulut Y-sukupolveen, varmista menestyksesi tulevaisuudessakin.

Lue lisää, miten voin sinua auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Varmista paikkasi kevään ryhmissä, jotta mahdut mukaan.

oivaltaen

 

työnilo

Työnilo ja työssä jaksaminen

Työnilo ja työssä jaksaminen

Itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot suojaavat stressiltä

Työnilo, tunnetko sen? Tämän päivän yksi suurimmista haasteista työelämässä on työssä jaksaminen, sekä stressaantuminen, joka tulee omista riittämättömyyden ja asioiden hallinnan menettämisen tunteista. Työurat pidentyvät ja mukavaa on päästä nauttimaan myös eläkepäivistään  hyväkuntoisena. Asiaan siis kannattaa paneutua ja panostaa.

Työssä jaksaminen – miten voin itse vaikuttaa

Työhyvinvointiisi ja työssä jaksamiseesi voit itse vaikuttaa monin eri tavoin. Panostamalla itseesi ja kehittymiseesi kasvatat henkistä pääomaasi, joka on aina käytössäsi suhdanteista riippumatta. Olosuhteisiin et voi aina vaikuttaa, mutta omaan suhtautumisesi voit valita. Aina se ei ole helppoa, mutta sitäkin voi harjoitella. Mitä paremmin tunnet itsesi ja reagointitapasi sen helpompaa se on. Asiat, jotka tiedostamme ovat hallittavissa. Sen sijaan tiedostamattomat puolemme eivät ole hallinnassamme, vaan ne ohjaavat meitä. Kerta kerran jälkeen ajaudumme samankaltaisiin ei toivottuihin tilanteisiin, autopilottimme on jälleen kerran ottanut ohjat käsiinsä.  Näin ei tarvitse olla.

Olisiko tänä syksynä sinun vuorosi ottaa aikaa itsellesi ja vahvistaa henkisiä lihaksiasi itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen kautta. Hyödyt tulevat moninkertaisesti takaisin itsellesi ja läheisillesi. Olet sen arvoinen.

www.oivaltaen.fi

 

NLP coach ja taideterapeutti -Oivaltaen uusia näkökulmia ja iloa elämään

 

NLP
Elina Jalosen 25 vuotta liike-elämän johtotehtävissä antaa vahvan ymmärryksen ihmisten auttamiseen.

NLP ja taideterapia tukemaan hyvinvointiasi

Jokaisella meistä on oma työhistoriamme ja eletty elämämme, jotka iloineen ja suruineen ovat painuneet syvälle kehomuistiimme. Toisinaan käsittelemättömät tunteet ja rajoittavat uskomuksemme estävät meitä elämästä täysipainoista elämää tai vievät energiaa työpaikalla. Olemme stressaantuneita, väsymme, ahdistumme, masennumme tai pahimmassa tapauksessa palamme loppuun.

– Yksin ei kannata jäädä murehtimaan. Mitä kauemmin sitä tekee, sitä vaikeammaksi tilanne yleensä muuttuu. Apua on tarjolla ja ulospääsyreitti on sitä lyhempi mitä aikaisemmin asiaan tarttuu. Työskentelymenetelmäni ovat ratkaisukeskeinen valmentaminen ja taideterapia. Näiden menetelmien välinen ero on hyvin pieni, toteaa taideterapeutti ja NLP Coach Elina Jalonen Oivaltaen Hyvinvointipalveluista.

NLPEspoolaista yrittäjää ja luontaisalan terapeuttia kiehtoo ihminen kokonaisuutena, erityisesti ihmisen mielen toiminta. Hyvinvointi syntyy mielen, kehon ja tunteiden tasapainosta.

– Ohjaaminen tapahtuu kysymyksin. Niiden tavoitteena on nähdä asiat laajempina kokonaisuuksina, oppia katselemaan itseään ja elämäänsä uudesta näkökulmasta sekä löytää uutta sisältöä ja iloa elämään.

Taideterapiassa ei tarvita maalaustaitoja, maalata voi vaikka silmät kiinni. Elina Jalonen kuvaakin taideterapiaa väreillä läträämiseksi enemmän kuin taiteen tekemiseksi.

– Meillä on hoitajaverkostossa monen alan ammattilaisia ja ohjaamme asiakkaita kokeilemaan, mikä olisi hänelle oma tapa edetä. Oivaltaen järjestää myös avoimia ryhmiä. Hyvänolon ryhmässä omat asiat asettuvat helpommin oikeisiin mittasuhteisiin ja vertaistuki on tavattoman arvokasta.