lojaali

Lojaali itselleen vai tasa-arvoinen muiden kanssa (10/17)

Lojaali on sanakirjan mukaan uskollinen, luotettava, velvollisuudentuntoinen, lainkuuliainen. Lojaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarpeemme pohjautuu kunniamotiiviimme. Vahva kunnian tarve on halua olla lojaali ja toimia oikeudenmukaisesti toisia kohtaan. Vähäinen kunnian tarve näyttäytyy haluna joustaa periaatteista tavoitteiden vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen on tärkeintä, tavalla tai toisella.

Kunnia motivoi ihmisiä noudattamaan moraalisia käyttäytymissääntöjä. Tarpeen tyydyttyminen tuottaa lojaalisuuden tunteita ja tyydyttämättä jääminen tuottaa syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Tämä on blogisarjan kymmenes (10/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten kunniamotiivia tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Lojaali, lujaluonteinen oikeudenmukaisuuden puolustaja

Ihmiset, joilla on vahva kunnian tarve, ovat oikeudenmukaisia, luotettavia, rehellisiä, periaatteellisia, tunnontarkkoja ja suoraselkäisiä.

He pyrkivät käyttäytymään moraalisten ohjeiden mukaan, pitävät antamansa lupaukset ja toimivat rehellisesti kaikissa tilanteissa. Heillä on vahva itsekuri ja he tekevät velvollisuutensa, eivätkä riko annettuja ohjeita ja sääntöjä edes silloin kuin kiinnijäämisen riski on pieni.

Kunniaa arvostavat ihmiset ottavat vastuun teoistaan ja arvostava luonteenlujuutta. He myöntävät virheensä, eivätkä esitä tekosyitä tai syytä muita virheistään.

He voivat olla hyvin periaatteellisia, eivätkä juurikaan jousta mielipiteissään tai tekemisissään. Muutokset ja toiminnan kehittäminen eivät ole heidän vahvimpia puoliaan, koska he pitäytyvät vahvasti vanhoissa rakenteissa.

Uudistuminen, toimintojen kehittäminen ja muutokset ovat heille haasteellisia ja näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Maailma ympärillämme muuttuu vinhaa vauhtia, halusimme sitä tai emme. Vanhoista rakenteista kynsin hampain kiinni pitämisellä tekee vain oman elämänsä raskaaksi.

Stressaantuneina syyllisyyden ja häpeän tunteet nousevat pintaan, koska heidän arvonsa eivät toteudu. Toiset saattavat muuttuvat omahyväisiksi ja tuomitseviksi muita kohtaan.

Työyhteisöön lojaalit ihmiset sitoutuvat tiiviisti, eivätkä vaihda työpaikkaa kevein perustein. Toisaalta he voivat kokea tilanteen vaikeana, jos organisaation arvot ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Hyväksymisen tarve vaikuttaa siihen, kuinka pitkään he kestävät tällaista tilannetta.

Tavoitehakuinen junailee joustavasti maaliin

Ne ihmiset, joiden kunnian tarve on matala, ovat tilanteen mukaan joustavia ja heitä motivoivat heidän omat käyttäytymissääntönsä. He motivoituvat, kun saavat ajaa omien etujaan, etsiä asioita ja tilanteista henkilökohtaisia hyötyjä, sekä saavuttaa omia tavoitteitaan ja päämääriään. He tekevät kaikkensa saadakseen itselleen tärkeän työn tehdyksi. Houkuttelevan tilanteen tullen he saattavat olla valmiita tekemään mitä vain hyödyntääkseen tilaisuudet.

He ovat lojaaleja työnantajalleen siihen pisteeseen asti, kun työnantaja huolehtii heistä ja on lojaali heitä kohtaan. Hyvän mahdollisuuden ilmaantuessa näköpiiriin, he ovat valmiita ne hyödyntämään ja tekemään uudet valinnat.

Heidän arvonsa saattavat muuttua vuosien saatossa, koska he toimivat omien sääntöjensä mukaan. Periaatteessa he pitävät lupauksensa ja sanansa, mutta joskus tilanne saa heidät luopumaan lupauksistaan.

”Tarkoitus pyhittää keinot” on heidän mottonsa. Tällaiset tavoitteellisuutta ja joustavuutta arvostavat ihmiset tuntevat harvoin syyllisyyttä tai häpeää tekemisitään tai päätöksistään. Heistä on ihan oikein ajaa ylinopeutta, jos tilanne sitä vaatii, tai muokata jotain muuta määräystä paremmin itselleen sopivaksi.

Kokonaisuus ratkaisee tässäkin

Kunniamotiivi kuten muutkaan motiivit eivät yksinään määritä sitä, miten toimimme. Kaikki kuusitoista motiivia yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja ne kertovat mikä on kenellekin optimaalisin tilanne. Käyttäytymisemme valitsemme aina itse, eli sen miten kyseessä olevaa motiivia eli tarvetta tyydytämme.

Korkeaa kunnia pidetään yleisesti tavoiteltavana piirteenä. Monissa tilanteissa olisi suotavaa omata vähän enemmän lojaalisuutta itseään kohtaan, jotta osaisi paremmin pitää puoliaan ja osata sanoa napakammin ei.

Seuraavassa blogissa on vuorossa perhemotiivi, joka liittyy perheen ja omien lapsien hoivaamiseen ja huolehtimiseen. Toiset meistä ovat hyvin perhekeskeisiä ja heille perhe on prioriteetti numero yksi. Per-heeseen vähemmän sitoutuville perhe on myös tärkeä, mutta he eivät omistaudu yksinomaan perheelle, vaan mielenkiinnonkohteita on runsaasti perhepiirin ulkopuolella.

itsevarma

Itsevarma oman tiensä kulkija vai auttavainen yhdessä onnistuja? – motiivit sen kertovat (7/17)

Tämä on blogisarjan seitsemäs (7/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten riippumattomuuden tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Itsevarma vapauden arvostaja

Korkean riippumattomuusmotiivin omaavat henkilöt ovat itseensä luottavia oman tiensä kulkijoita, joille omillaan toimeen tuleminen ja pärjääminen on tärkeää. He arvostavat henkilökohtaista vapautta ja haluavat olla riippumattomia muista.

He pyrkivät tekemään asioita itsenäisesti ilman muiden apua. Useimmiten he haluavat elää yksilöllisesti ja arvostavat yksilön itsemääräämisoikeutta. Avun pyytäminen on heille vaikeaa ja myös sen vastaanottaminen. Kiitollisuudenvelkaan he eivät halua jäädä missään tapauksessa.

Henkilöillä, joilla on tarvetta korostaa omaa yksilöllisyyttään voimakkaasti, sekä tarve tehdä asiat omalla tavallaan voi tulla ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Yhteisten toimintatapojen löytyminen ei välttämättä ole yksinkertaista näissä tapauksissa. Varsinkin stressaantuneina he ovat joustamattomia ja itsepäisiä, eivätkä ole valmiita minkäänlaisiin kompromisseihin.

Itseensä luottavina ja vapautta arvostavina he haluavat tehdä omat päätöksensä itse eivätkä halua toimia toisten päätösten mukaisesti. He työskentelevät mieluimmin itsenäisesti, mutta halutessaan voivat olla hyvinkin tuottavia tiimin jäseniä. Tiimityössä toimimista edesauttaa selkeä työnjako, oma vastuualue ja mahdollisuus tehdä päätöksiä vastuualeen puitteissa. He saavat parhaiten aikaiseksi, kun eivät joudu sopeuttamaan tekemisiään toisten tahtiin, vaan tekevät omaan tahtiinsa. Turhautumista töissä aiheuttavat toisten päätösten odottelu ja se etteivät asiat etene sovitun mukaisesti.

Heillä ei ole tarvetta jakaa henkilökohtaisia asioitaan tai tunteitaan työkaverilleen, jolloin heistä saa etäisen ja välinpitämättömän kuvan, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Vapaa-ajan vietossa on tärkeää, että he voivat toimia oman mielensä mukaan, ilman liikoja sitoumuksia. Myös parisuhteessa pitää olla tilaa ja omaa aikaa yhdessäolon vastapainoksi.

Yhteisöllisyyttä arvostavat muiden auttajat

Ihmiset, joiden riippumattomuuden tarve on matala ovat ryhmäsuuntautuneita ja heille yhdessä toisten kanssa tekeminen on tärkeää. He saavat voimaa ja inspiraatiota ryhmästä. He arvostavat kestäviä ihmissuhteita ja haluavat päätöksenteossa saavuttaa yhteisymmärryksen muiden kanssa. Heille on tärkeää se, että jokaisen mielipide otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä.

He auttavat mielellään muita ja odottavat, että heidän apunsa otetaan vastaan. Heidän työhönsä voi kuulua yksintyöskentelyä ajoittain, mutta pitkiä aikoja he eivät halua työskennellä yksinään. Yhdessä tekeminen ja ryhmän tuki on heille varsin merkityksellistä.

He jakavat auliisti tietojaan ja osaamistaan muille tiimin jäsenille ja siten edesauttavat hyvän tiimihengen muodostumista.

Henkilöt, joilla riippumattomuus on erittäin matala voivat ripustautua toisiin ihmisiin ja heille itsenäinen työskentely voi olla vaikeaa. Myös auttamishalu voi olla niin vahva, etteivät osaa olla auttamatta muita ja uuvuttavat itsensä tällä tavoin.

Niin työssä kuin vapaalla he viihtyvät muiden kanssa, eivätkä juurikaan pidä yksinolosta. Parisuhde sopii heille paremmin kuin sinkkuus. Ihmissuhteissaan he etsivät tunnepitoista läheisyyttä, jossa voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Stressaantuneina he tarvitsevat emotionaalista tukea läheisiltään.

 Seuraavassa blogissa vuorossa on järjestysmotiivi, joka kuvastaa paljon sitä, miten suhtaudumme muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin.  Tutustu myös sarjan muihin osiin.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat kovaa valuuttaa jo nyt. Työelämässä tarvitaan enenevässä määrin vuorovaikutustaitoja, johtamiskykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan monet työtehtävät, mutta näissä taidoissa ihminen on vielä ylivoimainen. Menestyjiä ovat ne, jotka tunnistavat oman yksilöllisen motivaatiorakenteensa, osaavat ohjautua vahvuuksistaan käsin ja johtaa itseään määrätietoisesti.

Työn merkityksellisyys luo tehokkuutta ja tuottavuutta

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tehokas ja tuottelias. Nykyään työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmin, sillä työnantajat ovat ymmärtäneet työssäjaksamisen olevan osa myös yrityksen arvoa lisäävää kilpailuetua.

Tulevaisuudessa työelämässä menestyvät ne, jotka tunnistavat omat motivaatiotekijänsä,  vahvuutensa, ovat itseohjautuvia ja omaavat vahvat vuorovaikutustaidot, sekä pysyvät ylläpitämään jatkuvaa oppimiskykyään. Unohtamatta oman alan vahvaa osaamista.

Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa.

Vahvuuksistaan ohjautuminen ja itsensä johtaminen

Työn muoto, tekotapa ja fyysiset työskentelypaikat ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Moni tekee töitä osittain kotona, työajat ovat alati venyvä käsite vapaa-ajan ja työajan nivoutuessa toisiinsa. Työsähköpostien ja sosiaalisen median tulviessa älylaitteisiin moni on jollain tapaa työssä kiinni kaiken valveillaoloaikansa.

Työverkostojen levittäytyessä yli maarajojen, yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä joutuu olemaan tavoitettavissa kellon ympäri. Nämä muutokset asettavat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Henkilön kyky johtaa itseään korostuu, kun työmäärää täytyy kyetä säätelemään itse ja vapaa-aika on aikataulutettava siinä missä työkin.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistaa omat motivaation lähteensä ja arvonsa ja silloin myös riittämättömyyden tunteet pysyvät  hallinnassa.

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Esimiesten ja johtajien kannattaisikin miettiä, miten hyvin he tiedostavat omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat heidän henkilöstöään?

Oppimiskyvyn ylläpitäminen 

Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. Jos aikaisemmin oli tavallista jäädä eläkkeelle samasta työpaikasta, jossa aloitti opiskelujen jälkeen, nykyään työnhakijalla saattaa olla useamman sivun mittainen CV. Pätkätyöt, osa-aikaiset työsuhteet, opinto- ja sapattivapaat ovat muuttaneet työmarkkinoita monimuotoisemmiksi. Myös työnantajat ovat joutuneet aktiivisemmin tarkastelemaan rekrytointiprosessejaan sekä muuttamaan käsitystään niin sanotuista unelmakandidaateista.

Omien vahvuuksien arviointi ja motivaatiotekijöiden selvittäminen auttavat työntekijää luovimaan uudenlaisilla työmarkkinoilla, joissa kilpailu paikoista on jatkuvasti kiristynyt ja työnhakijan on kyettävä myymään omaa osaamistaan. Vaikka harva työnantaja enää hätkähtää pätkätöistä koostuvaa CV:tä, on silti tärkeää, että työnhakija pystyy kertomaan omasta osaamisestaan ja sekä halustaan integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Motivoivaa ja sitouttavaa  esimiestyötä ja johtamista

Työn arvojen muuttuminen asettaa aivan uusia haasteita esimiestyölle. Henkilöstö haluavaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä.

Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. On tunnettava toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat työntekijän työskentelyä, mikä häntä motivoi ja millaista palautetta hän arvostaa. Oikea henkilö oikealla paikalla, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

 Vuorovaikutteiset, kommunikoivat tiimit

Avokonttoreiden aikakaudella tiimityöskentely on monelle tuttua omalta työpaikalta. Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. Tiimityöskentelyssä yksilön merkitys osana toimivaa, hyvinvoivaa ja tuloksellista organisaatiota korostuu – ja samalla lisääntyvät myös henkilökemioista ja erilaisista työtavoista johtuvat konfliktit.

Kun ymmärrät omat vahvuutesi ja heikkoutesi, sinun on myös helpompi käsitellä muiden ihmisten käyttäytymisen takana olevia asioita. Tarvitaan työkaluja, jolla voidaan kartoittaa tiimin toimivuutta ja henkilökemioita. Toimimaton tiimi heijastuu nopeasti yrityksen tulokseen asti.

Oman käytöksen ymmärtämisen avulla jokaisella työntekijällä ja esimiehellä on mahdollisuus tuloksellisesti johtaa sekä itseään että omaa henkilöstöään.

Luovuus ja luova ongelmanratkaisu tarvitsevat levollista mieltä

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa. Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa.

Miten sinä aiot varmistaa tulevaisuuden työelämätaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen omalla kohdallasi -entä tiimisi kohdalla?

Motivoidu Oivaltaen!

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

Oivaltaen

Innostu työstäsi – Work goes happy messut

Mikä sinua innostaa työssäsi, tule selvittämään se. Work goes happy on jälleen 9.3.17 Wanhassa satamassa.

Digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen ovat vapauttaneet meidät työpaikasta ja ajasta. Olemme tavoitettavissa koko ajan. Tekemistä on paljon ja useimmiten meillä on monta rautaa tulessa samanaikaisesti. Mutitsking on ok ajoittain, mutta aivomme tarvitsevat riittävästi palautumista työpäivän lomassa. Huomiomme hajottaminen nakertaa keskittymiskykyämme ja katkoo siivet innostumiseltamme.

Jatkuva stressi ja riittämätön palautuminen ovat uupumisen ja monien sairauksien taustalla. Tekemisen määrääkin merkityksellisempää on, miten päivämme suunnittelemme, jotta aivot saavat rutiininomaisissa töissä välillä palautua. Energisintä hetkeä päivästä ei missään nimessä kannata tuhlata rutiinien tekemiseen, vaan tärkeimpiin keskittymistä vaativiin tehtäviin. Suunnittele, priorisoi, aikatauluta ja keskity tekemiseesi.
Tulevaisuudessa uudet työpaikat tulevat syntymään aloille, joissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Olemme työssä entistä pidempään ja toki haluamme nauttia eläkkeellä olostamme pirteinä ja hyvinvoivina. Tämä onnistuu, kun pidämme huolta itsestämme; mielekkään tekemisen, levon, unen, liikunnan ja ravinnon muodossa, sekä huolehdimme tärkeistä ihmissuhteistamme. Miten asiat ovat sinun kohdallasi, pitäisikö jossain osiossa tehdä uudelleenarviointia?

Works goes happy

Tarvitsemme itsemme johtamista ja ajankäytön hallintaa rytmittämään päiviämme. Tunnistamalla omat vahvuutesi ja sisäiset motivaatiotekijäsi (16 kpl) sinun on helpompi tehdä suunnitelmia, joita pysytyt toteuttamaan. Ohjaudumme omista motivaatiotekijöistämme käsin, tunnistamme niitä tai emme. Monet yritykset muuttaa jotain tapaamme toimia, kaatuvat juuri siihen, että yritämme toimia vasen motivaatiotekijöitämme. Motivaatiotekijäsi ohjaavat sinut innostumaan työstäsi ja nauttimaan tekemisistäsi.

Toimivampaa olisi lähetä pohtimaan mitkä motivaatiotekijät antaisivat tukea muutoksen toteuttamiseen ja paremmin mahdollistavat sen. Asiat voidaan tehdä monella eri tavalla. Tunnistamalla itselleen sopivat tavat ja keinot saada itsensä liikkeelle, olemme innostuneita, energisiä ja jaksamme ponnistella hymyssä suin päämääriemme eteen. Kun taas tilanteissa, joissa toimimme täysin itsellemme sopimattomilla tavoilla, lopputuloksena on väkisin vääntämistä ja turhautumista. Jo pienet muutokset, saavat asiat  uusille urille, kun tunnistaa oleelliset muutosta vaativat asiat. Ja sitten toteuttaa ne.

Riippumatta siitä missä muodossa sote-uudistus toteutuu ja milloin, oma jaksamisemme ja hyvinvointimme avaimet ovat meidän omissa käsissämme. Se on pääomaamme johon kannattaa satsata!

Selvitä, miten voit lisätä innostustasi työssäsi

Tule käymään Wanhassa Satamassa Suomen Motivaatiotalon osastolle torstaina 9.3.2017 klo 9-17 välisenä aikana, minä ja Irmeli odottelemme sinua.   Selvitetään, miten voimme auttaa sinua lisäämään innostustasi työssä ja vapaalla!

Messuja odotellessa lue lisää palveluistamme.
www.oivaltaen.fi                                                                              www.motivoidu.fi

 

irmeli viljanen

Elina Jalonen

 

 

 

 

 

 

motivaatio

motivaatiotekijät

Ohjaavatko sinua sisäiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Ohjaavatko Sinua sisäisiset vai ulkoiset motivaatiotekijät?

Motivaatio on se voima joka saa meidät liikkeelle toimimaan. Se virittää meidät suorituksiin ja selittää miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme. Motivaatiostamme riippuu se, miten intensiivisesti heittäydymme jonkin asian tekemiseen ja paljonko resursseja käytämme siihen.  Kun tunnistamme motivaatiotekijämme, osaamme ohjautua vahvuuksistamme käsin, koemme onnistumisen elämyksiä ja menestymme tekemisisämme.

Kun työskentelemme vasten motivaatiotekijöitämme suurimman osan ajastamme, emme juurikaan ole innostuneita, luovia työssämme tai tyytyväisiä työhömme. Työ ja sen tekeminen ei itsessään anna meille henkistä tyydytystä, vaan olemme vain ”töissä”.

Motivaatio ei synny hienoista titteleistä,  työsuhde-eduista ja muhkeasta palkasta – tai syntyyhän se henkilöillä jolla on korkea statuksen tarve.  Toisille työyhteisön merkitys on tärkeämpi tai se, että saa itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat esim. hyvä arvosana, palaute, kiitos, titteli, etenemismahdollisuudet, arvostus, palkkiot. Niiden vaikutus on lyhytaikaisempi kuin sisäisten motivaatiotekijöiden ja ne perustuvat palautteeseen ja palkitsemiseen. Näitä tarvitaan ja näillä on merkityksensä, ne motivoivat vain paljon lyhemmän aikaa kuin sisäiset tekijät.

Voimme tehdä työtämme jopa koko ikämme ulkoisista motivaatiotekijöistä ohjautuen tai omia sisäisiä motivaatiotekijöitä vastaan. Emme välttämättä tiedosta lainkaan niitä tai emme piittaa niistä. Tällä on vaikutusta elämänlaatumme ja omaan kokemukseemme siitä. Tästä voi olla kysymys, jos kun jo sunnuntaina alkaa mielessä pyöriä ajatus ”taas sinne on mentävä, vaikka ei lainkaan kiinnostaisi”.

Sisäisissä motivaatiotekijöissä käyttäytymisen syyt ovat sisäsyntyisiä. Ihminen toimii omasta halustaan, ilman palkkiota tai rangaistusta. Toiminta itsessään koetaan palkitsevana ja siitä saa sisäistä mielihyvää. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Se sitouttaa meidät toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteen eteen, eikä työ vie kaikkea energiaamme.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kuulutko sinä niihin, joilla aika rientää työtä tehdessä, paneudut asioihin innolla ja tarmolla? Vai onko työ sinulle vain pakkopullaa, jota on tehtävä, jotta saisi laskut maksettua ja leipää pöytään.

Jos kuulut ensimmäiseen ryhmään, toimit todennäköisesti sisäistä motivaatiotekijöistäsi käsin. Työsi on sinulle merkityksellistä, nautit sen tekemisestä ja tuloksista. Toki siitä saatavalla rahallisellakin korvauksella on merkitystä, mutta se ei ole se kaikkein tärkein vaan se, että tunnet tekeväsi itsellesi tärkeää ja merkityksellistä työtä. Energiatasosi on hyvä ja töiden jälkeen jaksat harrastaa ja viettää aikaa läheisten kanssa.

Kukaan toinen ei voi meitä motivoida, motivaatio lähtee aina meistä itsestämme. Omien vahvuuksiensa tunnistamisen kautta on mahdollista löytää motivaatiotekijöidensä ja intohimonsa alkulähteille. Toista voi auttaa löytämään motivaatiotekijänsä ja sitä kautta auttaa  motivoitumaan. Työtehtäviä voidaan muokata paremmin vastaamaan työntekijän motivaatiotekijöitä. Motivaatiostamme vastaamme itse, kun tunnistamme omat motivaatiotekijämme voimme tehdä valintoja omaksi parhaaksemme.

Kun toimimme omista motivaatiotekijöistämme lähtien, koemme työmme merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Saamme siitä henkistä tyydytystä ja nautintoa, koemme työniloa. Tällaiseen tekemiseen ei väsy samoin kuin pelkkään puurtamiseen. Harrastuksilla ja muilla vapaa-ajan aktiviteeteilla saa tasapainotettua kokonaisuutta itselle sopivammaksi.

Turhautumisen, uupumisen ja burnoutin takana useissa tapauksissa on kysymys juuri siitä, että työskentelemme omia motivaatiotekijöitämme vastaan. Emme koe työtämme merkityksellisesi ja arvokkaaksi ja nämä tekijät uuvuttavat meidät.  Se ei ole merkityksellistä mitä se työ on, kuinka arvostettua se yleisesti on, vaan oma kokemuksemme siitä.

Seuraavassa blogissa paneudun enemmän sisäisiin motivaatiotekijöihin. 

Joko sinulle tulee uutiskirjeeni. Saat ajankohtaista tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.