digitalisaatio

Digitalisaatio -työelämän muutokset. Tunnistatko uudet haasteet?

Digitalisaatio luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, osaammeko hyödyntää sitä itsellemme optimaalisella tavalla? Hyvinvoiva henkilöstö ei ole katoava luonnonvara työpaikoilla, joissa huomioidaan työelämän muutokset. Tunnistatko työelämän haasteet ja omat motivaatiotekijäsi?

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten sillä voidaan saavuttaa kilpailuetua. Listasimme viisi yleisintä työelämän haastetta, sekä ratkaisut henkilöstön hyvinvoinnin ja toimivan työympäristön saavuttamiseksi.

Haaste 1: Etätyö ja itsensä johtaminen

Työympäristössä tapahtuneet muutokset ovat mullistaneet tavan tehdä töitä. Nykyään digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Yhä useampi asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö työskentelee säännöllisesti jossakin muualla kuin toimistolla, itselleen sopivana ajankohtana. Olemme osa verkostoja ja työtiimejä, jotka ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistat omat motivaation lähteesi ja arvosi.  

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Työnantajan kannattaisikin miettiä, miten hyvin hän tiedostaa omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat henkilöstöä?

 Haaste 2: Työurien pidentyminen ja monimuotoistuminen

Ennen opiskeltiin ammattiin, mentiin töihin ja sieltä siirryttiin eläkkeelle. Nykyisin on tavallista opiskella työn ohessa useampia tutkintoja ja siirtyä erityyppisistä työtehtävistä toisiin.

Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet, projektityöt ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työsuhteiden väleihin sijoittuvat äitiys- ja vanhempainvapaat, työttömyys- ja opiskelujaksot. Työurien monimuotoistumisen trendi vahvistuu tulevaisuudessa, joten tarvitsemme taitoa kestää epävarmuutta, kohtuullista stressinsietokykyä sekä keinoja palautua siitä.

Selvitäksemme haasteista fyysinen ja psyykkinen kuntomme tarvitsee huomiota ja toimenpiteitä. Liikunnalla, terveellisellä ruoalla ja sosiaalista suhteista huolehtimalla voimme vaikuttaa riskitekijöihin ja ehkäistä yleistyviä sairauksia, kuten verenpainetauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä mielenterveysongelmia. Ajankäytön hallintaa edesauttaa, kun tunnistat omat motiivisi.

Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista korostuu, mutta myös työnantajan tukitoimenpiteisiin panostaminen maksaa itsenä takaisin tuottavina työntekijöinä, alentuneina sairaspoissaoloina ja vähentyneinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Näillä tekijöillä on iso merkitys työnantajamielikuvan rakentamisessa sekä ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa ja sitouttamisessa.

Haaste 3: Jatkuva multitasking

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa.

Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa. Kuinka kauan pysyt itse olemaan erossa mobiililaitteestasi?

 Haaste 4: Työn arvojen muuttuminen

Uusille sukupolville työn merkityksellisyys on aivan erilainen arvo kuin aikaisemmille sukupolville. Nuoret eivät käy töissä siksi, että heidän olisi pakko. Sen sijaan he keskittyvät siihen mistä nauttivat. Tästä heitä on joskus kritisoitukin.

Kyseessä ei ole työn vieroksuminen, vaan ennemmin omien motivaatiotekijöiden ja vahvuuksiensa tunnistaminen sekä niiden mukaan ohjautuminen. Juuri tässä piilee tehokkuuden, onnistumisen, menestymisen ja hyvinvoinnin ydin. Tehdä innostuneena juuri itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita flowssa eli virtauksessa.

Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä. Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon.

 Haaste 5: Työn ja yksityiselämän tasapaino

Työelämän vaatimustaso on selkeästi noussut. Työntekijän hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on löytää tasapaino työ– ja muun elämän välillä. Ilmarisen tekemien tutkimusten mukaan työn vaatimustason nousu ei ole riski työntekijän jaksamiselle, jos työn sisältö, itseohjautuvuus, vuorovaikutus muiden kanssa, sekä työ– ja yksityiselämän tasapaino ovat kunnossa. Työtyytyväisyys säilyy, kun työ on palkitsevaa.

 Hyvinvoiva työstänsä innostunut henkilö panostaa kaiken energiansa tekemiseensä, siksi hän on tehokas ja tuottava. Stressaantunut ja työhönsä tyytymätön työntekijä käyttää koko potentiaalistaan vain noin puolet. Työn tuottavuuden lasku, lisääntyneet sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet: Tyytymättömyydellä on kova hinta, jota me kaikki osaltamme maksamme.

Kilpailuetua tieteellisesti tutkitusta Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä

Henkilöstö tekee tulokset ja motivoitunut henkilöstö tekee hyvät tulokset. Tutkimuksissa on löytynyt 16 motivaatiotekijää, jotka ovat meille kaikille ihmisille yhteisiä. Montako sinä tunnistat omalla kohdallasi, entä henkilöstösi kohdalla?

Kaikki 16 tekijää vaikuttavat taustalla, vaikka et niitä tunnistaisikaan. Itsenä johtaminen lähtee näitä tekijöistä ja niiden hyödyntämisestä. Kun ymmärrät omaa käyttäytymistäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja johtaa tuloksellisesti sekä itseäsi että henkilöstöäsi.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.  

 

työelämän muutokset

Innostu työstäsi – Work goes happy messut

Mikä sinua innostaa työssäsi, tule selvittämään se. Work goes happy on jälleen 9.3.17 Wanhassa satamassa.

Digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen ovat vapauttaneet meidät työpaikasta ja ajasta. Olemme tavoitettavissa koko ajan. Tekemistä on paljon ja useimmiten meillä on monta rautaa tulessa samanaikaisesti. Mutitsking on ok ajoittain, mutta aivomme tarvitsevat riittävästi palautumista työpäivän lomassa. Huomiomme hajottaminen nakertaa keskittymiskykyämme ja katkoo siivet innostumiseltamme.

Jatkuva stressi ja riittämätön palautuminen ovat uupumisen ja monien sairauksien taustalla. Tekemisen määrääkin merkityksellisempää on, miten päivämme suunnittelemme, jotta aivot saavat rutiininomaisissa töissä välillä palautua. Energisintä hetkeä päivästä ei missään nimessä kannata tuhlata rutiinien tekemiseen, vaan tärkeimpiin keskittymistä vaativiin tehtäviin. Suunnittele, priorisoi, aikatauluta ja keskity tekemiseesi.
Tulevaisuudessa uudet työpaikat tulevat syntymään aloille, joissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Olemme työssä entistä pidempään ja toki haluamme nauttia eläkkeellä olostamme pirteinä ja hyvinvoivina. Tämä onnistuu, kun pidämme huolta itsestämme; mielekkään tekemisen, levon, unen, liikunnan ja ravinnon muodossa, sekä huolehdimme tärkeistä ihmissuhteistamme. Miten asiat ovat sinun kohdallasi, pitäisikö jossain osiossa tehdä uudelleenarviointia?

Works goes happy

Tarvitsemme itsemme johtamista ja ajankäytön hallintaa rytmittämään päiviämme. Tunnistamalla omat vahvuutesi ja sisäiset motivaatiotekijäsi (16 kpl) sinun on helpompi tehdä suunnitelmia, joita pysytyt toteuttamaan. Ohjaudumme omista motivaatiotekijöistämme käsin, tunnistamme niitä tai emme. Monet yritykset muuttaa jotain tapaamme toimia, kaatuvat juuri siihen, että yritämme toimia vasen motivaatiotekijöitämme. Motivaatiotekijäsi ohjaavat sinut innostumaan työstäsi ja nauttimaan tekemisistäsi.

Toimivampaa olisi lähetä pohtimaan mitkä motivaatiotekijät antaisivat tukea muutoksen toteuttamiseen ja paremmin mahdollistavat sen. Asiat voidaan tehdä monella eri tavalla. Tunnistamalla itselleen sopivat tavat ja keinot saada itsensä liikkeelle, olemme innostuneita, energisiä ja jaksamme ponnistella hymyssä suin päämääriemme eteen. Kun taas tilanteissa, joissa toimimme täysin itsellemme sopimattomilla tavoilla, lopputuloksena on väkisin vääntämistä ja turhautumista. Jo pienet muutokset, saavat asiat  uusille urille, kun tunnistaa oleelliset muutosta vaativat asiat. Ja sitten toteuttaa ne.

Riippumatta siitä missä muodossa sote-uudistus toteutuu ja milloin, oma jaksamisemme ja hyvinvointimme avaimet ovat meidän omissa käsissämme. Se on pääomaamme johon kannattaa satsata!

Selvitä, miten voit lisätä innostustasi työssäsi

Tule käymään Wanhassa Satamassa Suomen Motivaatiotalon osastolle torstaina 9.3.2017 klo 9-17 välisenä aikana, minä ja Irmeli odottelemme sinua.   Selvitetään, miten voimme auttaa sinua lisäämään innostustasi työssä ja vapaalla!

Messuja odotellessa lue lisää palveluistamme.
www.oivaltaen.fi                                                                              www.motivoidu.fi

 

irmeli viljanen

Elina Jalonen

 

 

 

 

 

 

motivaatio

sisäiset -motivaatiotekijät

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta, eli virtausta elämääsi

Ihmisiä, joita ohjaavat heidän sisäiset motivaatiotekijät, voidaan yhdistää sanat merkityksellisyys, innostuneisuus, itseohjautuvuus, energisyys, kyvykkyys.  He eivät ole vain töissä, vaan tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä, riippumatta millä nimikkeellä tai asemassa työtä tehdään.

Motivaatiota ja motivoitumista on tutkittu paljonkin. Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss työryhmineen on tutkinut empiirisesti eli haastattelemalla ihmisiä heidän motivaatiotekijöistään. Muut motivaatiotekijöitä selittävät menetelmät perustuvat teorioihin.  Omasta motivaatioprofiilistani löysin useamman yllätyksen ensimmäisellä vilkaisulla, tarkemmin pohdittuani – oli se niin oikeassa. Profiili on antanut paljon armeliaisuutta itseään kohtaan, kun ymmärtää valintojeni takana olevat sisäiset motivaatiotekijät.

He löysivät 400 eri tekijää, jotka motivoivat ihmisiä. Lopputuloksena he päätyivät 16 motivaatiotekijään eli perustarpeeseen, jotka ovat kaikille maailman ihmisille yhteisiä, kulttuurista ja maantieteellisyydestä riippumatta. Erot ihmisten välillä tulevat motivaatiotekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon jotain haluamme.  Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten nämä tekijät näkyvät arjessamme ja elämässämme.

Motivaatiotekijät eli tarpeet ohjaavat käyttäytymistämme, eli ne selittävät miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme. Näin tapahtuu, vaikka emme tunnistaisi omia motivaatiotekijöitämme. Suurin osa näistä kuudestatoista tekijästä ovat useimmilla tilanneriippuvaisia, eli reagoimme asioihin  tilanteen mukaan.

Muuttuvatko sisäiset motivaatiotekijät ajan saatossa?

Nykyisen tietämyksen valossa motivaatiotekijät pysyvät samoina koko elämämme ajan. Muutokset tapahtuvat lähinnä asenteiden, arvojen, arvostusten, uskomusten tasolla ja tunnistaessa sokeita pisteitämme. Sokeat pisteet ovat niitä kohtia, missä vahvuudet alkavat kääntyä heikkouksiksi. Muutosta tapahtuu myös siinä, että pyrimme tekemään valinnat omista vahvoista motivaatiotekijöistämme lähtien, jos sitä emme ole syystä tai toisesta pysyneet aikaisemmin tekemään. Emme ole tunnistaneet tarpeitamme, vahvuuksiamme tai olemme antaneet toisten määrittää tekemisiämme. Neljän- viidenkympin kriisit ohjaavat meitä selvittämään ja elämään enemmän omista sisäisitä motivaatiolähteistämme käsin.

Sisäiset motivaatiotekijät -16 liikkeelle saavaa tekijää

Näitä ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus/ tiedon hankkiminen, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen/kilpailuhenkisyys, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielenrauha.

Näiden tekijöiden intensiteetistä muodostuu henkilökohtainen motivaatioprofiili, joka on lähes yhtä ainulaatuinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja profiileita, vaan erilaisia. Jokaisella meillä on omat vahvuutemme, meidän tarkoituksemme on löytää ne ja ottaa käyttövoimaksemme.  Mitä paremmin pystymme toteuttamaan vahvoja motivaatiotekijöitämme, sen paremmin voimme, jaksamme ja nautimme olostamme ja elämästämme.

Onko jotain tehtävissä oman motivaationsa lisäämiseksi

Ensimmäinen seikka on tunnistaa omia vahvuuksiaan, missä on hyvä, minkälaisten asioiden tekemisestä nauttii. Mitkä asiat elämässä haluaisit muuttaa, miksi ja mitä haluat tilalle. Epämääräinen turhautuminen ja kyllästyminen esimerkiksi työhön saa meidät purnaamaan vähän kaikesta. Usein se todellinen syy ei ole meille edes selvillä. Pienillä muutoksilla voidaan asiaan vaikuttaa paljon, kun vain syyt ovat selvillä.

Motivaatiotekijät ovat syvimmällä persoonallisuudessamme. Kun haluamme tehdä muutoksia asenteissamme, ajattelumalleissamme, opetella jonkin uuden taidon tai muuttaa käyttäytymistämme, energia eli voima muutokseen lähtee jostain vahvasta motivaatiotekijästämme.

Tammikuussa havaitset housujen kutistuneen, tai sitten tuli herkuteltua joulun aikaan normaalia enemmän. Haluat kuitenkin päästä muutamasta kilosta eroon. Miten toimit? Jos sinulle järjestelmällisyys on vahva motiivi, voit tehdä itsellesi suunnitelman syömisistä ja liikunnasta ja noudattaa sitä. Sosiaalisten kontaktien ollessa sinulle tärkeitä, lisäät liikuntaa ryhmässä tai vaikkapa naapurin kanssa, jolloin voit liikuntaan yhdistää tarvitsemiasi kontakteja. Mikäli olet hyvin kilpailuhenkinen, sinulle voisi sopia  pieni kisa jonkun toisen saman asian kanssa painivan kanssa. Muutokseen tarvitaan riittävän vahva motivaatiotekijä, jotta jaksamme ponnistella asian eteen. Kun otamme apuun, muita meille merkityksellisiä asioita siivittämään tavoitteeseemme pääsemistä, muutoksesta toteuttamisesta voi tulla jopa hauskaa.

Kapuloita rattaissa

Silloin kun meidän on vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää jotain ihmistä tai  hänen näkökantaansa johonkin asiaan,  hän motivaatiotekijöidensä intensiteetti poikkeaa merkittävästi omistamme. Kyse ei ole ilkeydestä tai omituisuudesta, vaan erilaisista motivaatiotekijöistä ja niistä juontuvista arvoista. Onpa sitten kyse puolisosta, työkaverista tai muusta henkilöstä, tunnistamalla ristiriitatekijät, asiat helpottuvat merkittävästi ja vuorovaikutus välillänne paranee.

Seuraavasta blogista voit lukea vinkkejä, mihin seikkoihin kannattaa työelämässä kiinnittää huomioita tällä hetkellä.

Tilaamalla uutiskirjeeni saat tietoa miten motivoidut oivaltaen.

Oivaltaen

motivaatio

Resilienssi on sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä

 Resilienssi

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taito, jota tarvitsemme sekä työssä, että vapaalla välttyäksemme turhalta hermoilulta ja stressin tunteilta. Resilienssi ei liity vain yhteiskunnassa, organisaatioissa ja elämässämme tapahtuviin isoihin muutoksiin vaan myös moniin päivittäisiin pieniin asioihin.

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää. Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan.

Resilienssiä lisää muutostilanteisiin

Muutokset ovat asioita, jotka jossain määrin aina aiheuttavat stressiä.  Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Se saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä henkilöön itseensä, että ympärillä oleviin ihmisiin.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja mitä enemmän ihmiset pääsevät mukaan muutosten suunnitteluun, sen helpompaa niihin sopeutuminen heille on.  Vähintään asioista tiedottaminen on alettava riittävän ajoissa; mitkä asiat tulevat muuttumaan, millä tavalla ja milloin. Ihmiset hakevat tasapainoa ja hallintaa vallitseviin olosuhteisiin ja asioihin. Tieto muutoksista auttaa saavuttamaan hallintaa ja järjestystä ja siten helpottaa soputumista niihin.

Pessimisti ei pety, optimisti vahvistuu

Optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.  Menetykset ja vaikeat elämänkokemukset ovat niitä tekijöitä, jotka vahvistavat ihmisten selviytymiskykyä eli resilienssiä. Toiveikkuus, luottamus ja kokemus omasta merkityksellisyydestä antavat vahvuutta uskoa, että tästä selvitään. Meillä on aina mahdollisuus valita oma asenteemme valitsevaan tilanteeseen. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta millään tavalla eteenpäin, päinvastoin.

Riko rutiinit ja kokeile jotain uutta

Joustavuuden ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen erilaisissa ongelmatilanteissa on monia vaihtoehtoja aivan käden ulottuvilla. Kysy ympärilläsi olevilta henkilöiltä, miten he asian ratkaisisivat. Käytössäsi on vaihtoehtoja, joita et ole tullut ennen ajatelleeksi. Omia rutiineja kannattaa välillä rikkoa ja tehdä asiat vähän eri tavalla, tottumus kun on toinen luonne. Tällöin yllätykset, jotka rikkovat rutiinimme, eivät saa päiväämme kaaoksen partaalle.

Mikä on sinun tapasi selvitä muutoksista

Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itsestään käsin ohjautumista. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, kun hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen.  Hän osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saada enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen

Olemme tottuneet pärjäämään ja selviämään omillamme, tässä on opettelun paikka monille suomalaisille. Apua olemme tottuneet antamaan, joten sen saamisessa ei ole ongelmaa. Usein jo keskustelu toisen kanssa antaa tarvittavan uuden näkökulman asiaan ja avaa uusia vaihtoehtoja ratkaisun suhteen. Myötätunnolla ja empatialla on todettu olevan varsin suuri merkitys työssä viihtymiseen ja saavutettuihin tuloksiin, huomioikaamme työkaverimme ja läheisemme arjen lomassa.

Joku viisas on joskus sanotut ”ainoa pysyvä asia on muutos”, helpommalla selviää menemällä mukaan kuin taistelemalla vastaan.  Resilienssi auttaa sopeutumaan ja toimimaan tehokkaammin muutostilanteisissa sekä helpottaa tarvittavien muutosprosessien käynnistämisen omassa elämässämme. Kokeile välillä tehdä asiat aivan eri tavalla kuin ennen, voit yllättyä myönteisesti.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

hyvinvointi

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on ehkäistävissä monin tavoin

Työssä uupuminen on lisääntynyt eri ikäluokissa tutkimusten mukaan. Suomalaisten työntekijöiden usko omaan työkykyyn on heikentynyt varsinkin alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Syiksi nähdään työn vaatimusten lisääntyminen, kova työtahti, määräaikaisuudet, jatkuvat muutokset ja yleinen epävarmuus.

Huhtikuussa Oivaltaen – työhyvinvointivalmennuksissa alkaa kaksi avointa ryhmää, johon voit ilmoittaa henkilöstöäsi nyt.

Painopiste molemmissa ryhmissä on itsetuntemuksen lisäämisessä, omien voimavarojen tunnistamissa ja vahvistamisessa. Vahvat vuorovaikutustaidot ja itsetuntemus ovat avaimia työssä menestymiseen ja oman työn hallintaan. Itsetuntemuksen kautta ymmärrys työyhteisön muita jäseniä ja asiakkaita kohtaan lisääntyy, kontaktien luominen ja viestin perille saaminen helpottuvat.  Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen on toinen keskeinen asia molemmissa valmennuksissa.

Oivaltaen menetykseen – valmennus kokoontuu torstaisin 28.4., 12.5., 26.5., 9.6. ja 23.6. klo 12–16. Tässä valmennuksessa painopiste on itsetuntemuksessa, tiimin ja omien tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa.

Oivaltaen stressi voimavaraksi – valmennus kokoontuu maanantaisin 25.4., 9.5., 23.5., 6.6. ja 20.6. klo 12–16. Tämä valmennus on suunnattu pidempään työssä olleille ja painottuu enemmän vuorovaikutukseen, työmotivaatioon, asenteisiin ja muihin työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

Valmennukset järjestetään Oivaltaen Hyvinvointipalveluiden tiloissa osoitteessa Stenbäckinkatu 3:ssa Hki.  Koulutuksissa mukana on draamaohjaaja Krissu Sirola-Korhonen.

Mikäli haluat valmennuksen pelkästään omalle henkilöstöllesi, annamme mielellämme tarjouksen siitä.

Lue lisää oivaltaen. Ryhmät ovat pienryhmiä, joten varaa paikkasi ajoissa, viimeistään 18.4.2016.  Anna tiimillesi mahdollisuus parhaisiin tuloksiin.

Tervetuloa