muutos

Oletko luontainen konmarittaja vai hamstraava hamsteri? (5/17)

Muutos – haaste vai mahdollisuus?

Motivaatiotekijänä säästäminen eli kerääminen liittyy tavaroiden keräämiseen, säilyttämiseen ja anteliaisuuteen. Tällä on myös vaikutusta siihen, miten  suhtaudumme muutoksiin ja ajankäyttöön.

Olemmeko vahvasti vanhoissa rakenteissa kiinni, vai kutsummeko muutokset ja uudet tuulet ilolla elämäämme. Oma tapansa toimia on hyvä tunnistaa, silloin siihen pystyy vaikuttamaan. Luopuminen ja irtipäästäminen eivät  aina ole yksinkertaisia asioita, mutta uudelle on tehtävä tilaa. Takertuminen asioihin tai ihmisiin tekee olostamme tahmeaa ja jähmettynyttä.

Shoppailu intohimona, raha on tarkoitettu käytettäväksi

Syksyn uutuudet kaupoissa – sinä myös, päivittämässä puvustoasi tai tutkimassa uusimman puhelinmallin ominaisuuksia. Jos tunnistat tästä itsesi, keräämismotiivisi on todennäköisesti matala. Raha polttelee näpeissä, sitä pitää päästä käyttämään. Säästäminen, keräily ja yleensäkin tavaroista huolehtiminen sekä korjailu ja kunnostaminen ei ole sinun juttusi. Sinulle tärkeät ja merkitykselliset asiat liittyvät muihin arvoihin kuin materiaan.

Tavaroiden ja laitteiden käyttö on suurpiirteistä ja niistä on helppo luopua. On mielekkäämpää ostaa uutta kuin korjata vanhaa. Toiminta saattaa toisinaan mennä tuhlaamiseen asti. Tavaroiden vuokraaminen ja lainaaminen sopivat hyvin, kaikkea ei tarvitse aina itse omistaa. Omien tavaroiden lainaaminen ja lahjoittaminen toisille on sekin luontaista toimintaa, jos jotain jää palauttamatta -ei se maailma siihen kaadu.

Kun ystävät tai työkaverit tarvitsevat apua, aikaa heille löytyy aina. Jopa siinä määrin, että joustamisella voi aiheuttaa itselleen ongelmia. Liiallisella auttamisella voi myös väsyttää ja uuvuttaa itsensä, tilannetta kannattaa seurata, vaikka auttamisen halu on vahva. Hyvä pitää mielessä lehtoemojen ohje, ensin happinaamari itselle ja sitten vasta muille.

Muutokset ovat elämän suola, jotka energisoivat ja tuovat kaivattua vaihtelua arkeen.   Ilman niitä ei voisi elää.  Miksi kaiken pitäisi pysyä  ennallaan, kun uudet mahdollisuudet kolkuttavat ovella.

Keräilijät arvostavat säästämistä

Ihmiset, joiden säästämistarve on korkea pitävät tavaroistaan ja omaisuudestaan hyvää huolta. He huoltavat ja korjaavat tavaroita mieluimmin kuin ostavat uutta. Käyttökelpoisen tai korjattavissa olevien tavaroiden pois heittäminen on heistä haaskaamista, tuhlaamista, jota he eivät halua tehdä. Toisinaan voi olla vaikeaa luopua tavaroista, joilla ei enää ole käyttöarvoa jäljellä.

Sama voi koskea myös rahankäyttöä, he ovat tarkkoja mitä ostavat ja mihin hintaan. Oikein vahvan keräämismotiivin omaavista henkilöistä voi tulla nuukia ja saitoja, jolloin pelko rahan loppumisesta ohjaa heitä. Edes sillä ei ole merkitystä paljonko rahaa on, sitä ei ole koskaan riittävästi.

Oman ajan käyttönsä suhteen tällaiset henkilöt ovat myös tarkkoja, mihin aikansa käyttävät. He punnitsevat tarkkaan ennen myönteisen vastauksen antamista, onko tilaisuus tai asia sen arvoinen, että siihen kannattaa aikaansa uhrata.

Tavarat ostetaan mieluimmin itselle, kuin käytetään vuokrattuja tai lainattuja tuotteita. Silloin voi olla varma niiden kunnosta ja huollosta. Omien tavaroiden lainailu toisten käyttöön ei myöskään tunnu hyvältä ajatukselta, eikä niitä hevin lainailla.

Himohamstraajat, jotka ovat hukkumassa tavaroihinsa ja jätteisiinsä ovat poikkeustapauksia. He eivät kerta kaikkiaan pysty luopumaan tavaroistaan, koska se aiheuttaa heille niin suurta ahdistusta ja tuskaa. Ilmiöön liittyy yleensä matala järjestyksen tarve. Materialla pyritään korvaamaan puuttuvaa perusturvallisuuden tunnetta ja tilanne voi vaikuttaa elämän sairauden tavoin.

Kaikenlaiset muutokset ovat heille yleensä vaikeita ja haasteellisia. Muutosta helpottaa jo se, että haluaa kehittyä ja mennä asioissa eteenpäin. Pahinta mitä itselleen voi tehdä on kynsin hampain tarrautua vanhaan ja nähdä kaikki uusi maailmanlopun merkinä.

Miten opimme arvostamaan ja kunnioittamaan erilaisuutta?

Keräilijöiden ja rahaa huolettomasti käyttävien on vaikea ymmärtää toisiaan. Säästäväiset keräilijät pitävät rahaa huolettomasti käyttäviä itsekkäinä tuhlareina. Matalan säästämistarpeen henkilöt kokevat, että keräilijät kieltävät itseltään elämästä nauttimisen ja onnellisuuden.

Toiset ihmiset ovat syntyjään keräilijöitä  ja säästäväisiä, kun taas toiset ovat syntyneet avokätiseen rahan kierrättämiseen. Eläkäämme sen mukaan, mikä kenellekin on kohtuullista ja millä tavalla pysyy taloutensa pyörittämään ilman, että se vahingoittaa muita. Motivaatiotekijöitämme emme voi muuttaa, mutta sen voimme valita, miten niitä tyydytämme.

Seuraavassa blogissa syvennytään fyysisen aktiivisuuden tarpeeseen. Miten sohvaperunan saa innostettua huolehtimaan liikunnan tarpeesta. Tiedän omasta kokemuksestani ainakin yhden tavan saada itsensä liikkeelle.  Asiat eivät ole mustavalkoisia, väliin mahtuu lukematon määrä harmaan eri vävyjä.

Kirjoittaja on johtamisen valmentaja, joka auttaa kehittämään johtamista ja työyhteisöjen toimintaa vastaamaan työelämän tarpeita.  Lue lisää, miten voin auttaa kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

sisäiset -motivaatiotekijät

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta

Sisäiset motivaatiotekijät lisäävät flow:ta, eli virtausta elämääsi

Ihmisiä, joita ohjaavat heidän sisäiset motivaatiotekijät, voidaan yhdistää sanat merkityksellisyys, innostuneisuus, itseohjautuvuus, energisyys, kyvykkyys.  He eivät ole vain töissä, vaan tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä, riippumatta millä nimikkeellä tai asemassa työtä tehdään.

Motivaatiota ja motivoitumista on tutkittu paljonkin. Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss työryhmineen on tutkinut empiirisesti eli haastattelemalla ihmisiä heidän motivaatiotekijöistään. Muut motivaatiotekijöitä selittävät menetelmät perustuvat teorioihin.  Omasta motivaatioprofiilistani löysin useamman yllätyksen ensimmäisellä vilkaisulla, tarkemmin pohdittuani – oli se niin oikeassa. Profiili on antanut paljon armeliaisuutta itseään kohtaan, kun ymmärtää valintojeni takana olevat sisäiset motivaatiotekijät.

He löysivät 400 eri tekijää, jotka motivoivat ihmisiä. Lopputuloksena he päätyivät 16 motivaatiotekijään eli perustarpeeseen, jotka ovat kaikille maailman ihmisille yhteisiä, kulttuurista ja maantieteellisyydestä riippumatta. Erot ihmisten välillä tulevat motivaatiotekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon jotain haluamme.  Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten nämä tekijät näkyvät arjessamme ja elämässämme.

Motivaatiotekijät eli tarpeet ohjaavat käyttäytymistämme, eli ne selittävät miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme. Näin tapahtuu, vaikka emme tunnistaisi omia motivaatiotekijöitämme. Suurin osa näistä kuudestatoista tekijästä ovat useimmilla tilanneriippuvaisia, eli reagoimme asioihin  tilanteen mukaan.

Muuttuvatko sisäiset motivaatiotekijät ajan saatossa?

Nykyisen tietämyksen valossa motivaatiotekijät pysyvät samoina koko elämämme ajan. Muutokset tapahtuvat lähinnä asenteiden, arvojen, arvostusten, uskomusten tasolla ja tunnistaessa sokeita pisteitämme. Sokeat pisteet ovat niitä kohtia, missä vahvuudet alkavat kääntyä heikkouksiksi. Muutosta tapahtuu myös siinä, että pyrimme tekemään valinnat omista vahvoista motivaatiotekijöistämme lähtien, jos sitä emme ole syystä tai toisesta pysyneet aikaisemmin tekemään. Emme ole tunnistaneet tarpeitamme, vahvuuksiamme tai olemme antaneet toisten määrittää tekemisiämme. Neljän- viidenkympin kriisit ohjaavat meitä selvittämään ja elämään enemmän omista sisäisitä motivaatiolähteistämme käsin.

Sisäiset motivaatiotekijät -16 liikkeelle saavaa tekijää

Näitä ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus/ tiedon hankkiminen, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen/kilpailuhenkisyys, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielenrauha.

Näiden tekijöiden intensiteetistä muodostuu henkilökohtainen motivaatioprofiili, joka on lähes yhtä ainulaatuinen kuin sormenjälkemme. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja profiileita, vaan erilaisia. Jokaisella meillä on omat vahvuutemme, meidän tarkoituksemme on löytää ne ja ottaa käyttövoimaksemme.  Mitä paremmin pystymme toteuttamaan vahvoja motivaatiotekijöitämme, sen paremmin voimme, jaksamme ja nautimme olostamme ja elämästämme.

Onko jotain tehtävissä oman motivaationsa lisäämiseksi

Ensimmäinen seikka on tunnistaa omia vahvuuksiaan, missä on hyvä, minkälaisten asioiden tekemisestä nauttii. Mitkä asiat elämässä haluaisit muuttaa, miksi ja mitä haluat tilalle. Epämääräinen turhautuminen ja kyllästyminen esimerkiksi työhön saa meidät purnaamaan vähän kaikesta. Usein se todellinen syy ei ole meille edes selvillä. Pienillä muutoksilla voidaan asiaan vaikuttaa paljon, kun vain syyt ovat selvillä.

Motivaatiotekijät ovat syvimmällä persoonallisuudessamme. Kun haluamme tehdä muutoksia asenteissamme, ajattelumalleissamme, opetella jonkin uuden taidon tai muuttaa käyttäytymistämme, energia eli voima muutokseen lähtee jostain vahvasta motivaatiotekijästämme.

Tammikuussa havaitset housujen kutistuneen, tai sitten tuli herkuteltua joulun aikaan normaalia enemmän. Haluat kuitenkin päästä muutamasta kilosta eroon. Miten toimit? Jos sinulle järjestelmällisyys on vahva motiivi, voit tehdä itsellesi suunnitelman syömisistä ja liikunnasta ja noudattaa sitä. Sosiaalisten kontaktien ollessa sinulle tärkeitä, lisäät liikuntaa ryhmässä tai vaikkapa naapurin kanssa, jolloin voit liikuntaan yhdistää tarvitsemiasi kontakteja. Mikäli olet hyvin kilpailuhenkinen, sinulle voisi sopia  pieni kisa jonkun toisen saman asian kanssa painivan kanssa. Muutokseen tarvitaan riittävän vahva motivaatiotekijä, jotta jaksamme ponnistella asian eteen. Kun otamme apuun, muita meille merkityksellisiä asioita siivittämään tavoitteeseemme pääsemistä, muutoksesta toteuttamisesta voi tulla jopa hauskaa.

Kapuloita rattaissa

Silloin kun meidän on vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää jotain ihmistä tai  hänen näkökantaansa johonkin asiaan,  hän motivaatiotekijöidensä intensiteetti poikkeaa merkittävästi omistamme. Kyse ei ole ilkeydestä tai omituisuudesta, vaan erilaisista motivaatiotekijöistä ja niistä juontuvista arvoista. Onpa sitten kyse puolisosta, työkaverista tai muusta henkilöstä, tunnistamalla ristiriitatekijät, asiat helpottuvat merkittävästi ja vuorovaikutus välillänne paranee.

Seuraavasta blogista voit lukea vinkkejä, mihin seikkoihin kannattaa työelämässä kiinnittää huomioita tällä hetkellä.

Tilaamalla uutiskirjeeni saat tietoa miten motivoidut oivaltaen.

Oivaltaen

motivaatio

ajanhallinta

Ajanhallinta auttaa tavoitteiden saavuttamisessa

Ajanhallinta auttaa tavoitteiden saavuttamisessa ja lisää jaksamista

Ajanhallinta, voiko aikaa ylipäätään hallita? Aikaa on meillä kaikilla täsmälleen yhtä paljon käytössä ja se kuluu samalla nopeudella kaikkien kohdalla. Omilla tekemisillämme emme voi siihen vaikuttaa.

Tekemisiämme voimme valita ja määrittää paljonko aikaa mihinkin yksittäiseen asiaan käytämme. Miksi toiset ihmiset tuntuvan ehtivän paljon enennän kuin toiset? Tekemisen määrä ei kuitenkaan korreloi suoraan lopputulosten määrän ja laadun kanssa. Mitkä tekijät selittävät näitä eroja?

Kun teemme asioita samalla tavalla kuin ennen, saamme samanlaisia tuloksia. Monesti ajattelumallimme menevät niin, että teemme lisää samoja asioita saadaksemme parempia tuloksia. John Evan-Jones on tullut tulokseen, 80 % tuloksistamme syntyy 20 % tekemisitämme. Fokusoinnilla, tekemisen kohteiden valinnalla on oleellinen merkitys saavutettujen tulosten kannalta ja luonnollisesti tekemisellä itsellään.

Ajanhallinnassa oleellista on tietää mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä, painopiste sitten niiden tekemiseen. Priorisointia tiukalla  otteella, mitkä asiat ja tekemiset vievät kohti tavoitteita. Pelkät tehtävälistat eivät riitä, vaan tekemisille on määriteltävä aikaraja. Tällöin alitajuntamme osaa työstää asioita tavoitteen mukaisesti ja näin auttaa lopputulokseen pääsemisessä aikataulussaan.

Aikaansaannoksemme riippuvat tuntimme käytöstä, eli siitä miten suunnittelemme ajankäyttöämme ja toteutamme suunnitelmia.  Kun pystymme näkemään itsemme tehokkaina ja suunnitelmallisina, alamme pikkuhiljaa toimia mielikuvan mukaan ja kehitymme ajan hallinnassa. Aikavarkaiden tunnistamista ja asioiden delegointia kannattaa opetella.  Monet pienet rutiiniasiat voi hoitaa keskitetysti sopivana ajankohtana. Se aika vuorokaudesta jolloin on energisin kannattaa varata tärkeimmille tehtäville, ei rutiinien hoitamiseen.

Eräs ajanhallintaan ja ajan riittävyyteen liittyvä asia on tunnistaa tekemisen taso. On olemassa sekä yli- että alilaatua. On asioita, jotka pitää tehdä viimeisen päälle hyvin ja tarkasti. Näiden tekemiseen ja hiontaan kuluu paljon aikaa. On myös sellaisia asioita, jotka ovat riittävän hyvin tehty, kun ne tehdään pienemmällä tarkkuudella. Kaiken oleellisinta on erottaa nämä toisistaan ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Toiset ihmiset ovat luonnostaan suunnitelmallisempia ja järjestelmällisempiä kuin toiset. Jos sinulla on aina kova kiire ja aika tuntuu hupenevan käsistäsi, suosittelen lämpimästi pureutumista töidesi priorisointiin ja ennakkosuunnitteluun. Stressitasosi laskee ja kehosi ja mielesi voivat paremmin.

Mikäli tarvitset ulkopuolisen apua ajankäyttösi suunnittelussa tai kehittämisessä, autan mielelläni.

Lue lisää www.oivaltaen.fi yksilö- ja ryhmävalmennuksia.

Joko sinulle tulee Oivaltaen uutiskirje. Siinä on henkiseen hyvinvointiin, erityisesti mielen mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvää asiaa. Tilaa omasi.

Saat lahjaksi oppaan – Miten parannat elämäsi laatua!