perhe

Perhekeskeinen kotihengetär vai työorientoitunut kiituri (11/17)

Perhe on tärkeysjärjestyksessä ykkönen vahvan perhemotiivin omaaville henkilöille. He ovat perhekeskeisiä ja omistautuvia vanhempia ja laittavat perheen etusijalle ennen uraa tai omia tarpeita. He saavat energiaa ja inspiraatiota kodista ja lasten kanssa yhdessä vietetystä ajasta.

Matalan perhemotiivin omaavat henkilöt arvostavat sitoutumattomuutta ja haluavat tehdä asioita, joita on vaikea sovittaa yhteen perheestä huolehtimisen kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he vanhempina laiminlöisivät lapsensa tai perheensä.

Tämä on blogisarjan yhdestoista (11/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten perhemotiivia tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Monimuotoiset perheet

Reissin motivaatioteorian mukaan perhemotiivi liittyy omien lasten kasvattamiseen ja heistä huolehtimiseen, perheeseen ja omiin sisaruksiin. Ihmiset, joille omat lapset ovat tärkeitä, ovat yleensä kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Perheen määritelmiä on monia, tässä yhteydessä voimme itse määritellä ketkä kuuluvat perheeseenne. On erilaisia uusperheitä, joissa hyvinkin tiiviissä kanssakäymisessä voidaan olla useamman vanhemman, minun, sinun ja meidän lasten kanssa. Monille sinkuille tai yksinasuville perhe muodostuu läheistä ihmisistä, ystävistä, lemmikeistä.

Ihmiset, joille perhe on tärkeintä elämässä

Vahva perhemotiivi tulee tarpeesta huolehtia perheestä ja viettää aikaa heidän kanssaan. Perhekeskeiset vanhemmat ovat halukkaita tekemään isojakin uhrauksia perheensä vuoksi. Yhdessäolo on heille ykkösprioriteetti, yhteiset ateriat, vapaa-aika ja lomailu antavat heidän elämälleen merkitystä ja mielekkyyttä.

Suhteet ovat läheiset ja tiiviit lapsiin ja muihin perheenjäseniin. Lasten kasvattaminen tuo paljon iloa ja antaa tunteen omasta tarpeellisuudesta. He osallistuvat mielellään lasten harrastuksiin monin eri tavoin.

Lasten aikuistuminen voi olla haasteellinen ja hyvin stressaava elämänvaihe. Tarpeettomuuden tunteet saattavat  ottaa ylivallan, kun ei ole enää hoivattavia ympärillä. Yhteydenpito jatkuu tiiviinä lasten aikuistuttua ja muutettua pois lapsuudenkodista.

Pitkät poissaolot perheen luota aiheuttavat stressiä ja ikävää. Työ, johon sisältyy paljon matkustelua ja epäsäännöllisyyttä ei tästä syystä ole heille paras vaihtoehto. Heitä kiinnostaa työskentely, joka liittyy kasvattamiseen ja huolehtimiseen. Kohteena voivat olla lapset, eläimet tai kasvit.

Mielenkiinnon kohteet perheen ulkopuolella

Matalan perhemotiivin omaaville perhe on tärkeä, mutta sen kanssa ei ole tarvetta viettää niin runsaasti aikaa. Mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin. Suhde lapsiin on enemmän toverillinen ja vähemmän tunnepitoinen kuin korkean perhemotiivin omaavilla.

Ei pidä ymmärtää väärin, lapset eivät ole heitteillä tai hoitamatta. Kyseessä on enemmänkin löyhempi sitoutuminen ja omistautuminen perhe-elämään. Lapsista ei haluta olla riippuvaisia, vaan heitä kannustetaan ja ohjataan omatoimisuuteen.

Sitoutumattomuuden ollessa korkea, vanhemmuus ja lapsista huolehtiminen voidaan kokea taakkana, vaikka lapset koetaan tärkeiksi. Heille lasten hoitoon vieminen isovanhemmille tai päiväkotiin on toimiva ratkaisu, he eivät koe syyllisyyttä niin voimakkaasti valinnoistaan kuin perhekeskeiset. Riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet ovat yhteisiä jossain määrin kaikille vanhemmille.

Mielenkiinto suuntautuu uraan, matkusteluun tai johonkin muuhun kuin lapsiin, perheeseen ja heidän kanssaan yhteisen ajan viettämiseen. Perheeseen sitoutumattomalle sopii työ, johon sisältyy paljon matkustelua. Silloin he sitoutuvat perheen yhteiseen aikaan intensiivisemmin, kun ovat saaneet kerättyä energiaa muiden itselleen tärkeiden asioiden parissa.

Mikä on lapselle paras hoitopaikka?

Lasten päivähoito kirvoittaa toisinaan kipakoita keskusteluja. Kun miettii tämän motiivin ääripäitä, on selvää mistä ne kumpuavat. Perhekeskeinen haluaa hoitaa ja huolehtia lapsistaan itse omassa kodissaan. Ja he ovat ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen paras paikka on äidin tai isän kanssa kotona. Heidän kohdallaan näin todennäköisesti onkin. Mutta onko kaikkien kohdalla tilanne sama?

Vanhemmat, joilla on matala perhekeskeisyys, haluavat ja tarvitsevat toimintaa perheen ulkopuolella. He valitsevat mieluimmin lapsen ulkopuolisen päivähoidon kuin, että jäisivät itse kotiin heitä hoitamaan. Minusta tämä on lapsen etu, saada asiantuntevaa hoitoa, kuin olla enemmän tai vähemmän turhautuneen vanhemman kanssa kotona.

Kuulut sitten kumpaan ryhmään tahansa ja riippumatta siitä hoidatko lapsiasi kotona vai ovatko he päivähoidossa, riittämättömyyden tunteet jopa syyllisyys asiasta jyskyttävät ajoittain takaraivossa. Viimeistään yleinen mielipide asiasta pitää huolen tästä. Monen asian suhteen käsityksemme avartuisi suuresti, kun laajentaisimme katsantokantaamme ja muuttaisimme näkökulmaa asiaan. Osaisimme arvostaa muiden erilaisia ratkaisuja ja erilaisuutta kokonaisuutena. Kuinka yksioikoinen tämä maailma olisi, jos kaikki olisivat meidän itsemme kaltaisia?

Seuraavassa blogissa on vuorossa kosto/voittaminen -motiivi, joka liittyy kilpailuhenkisyyteen ja periksiantamattomuuteen.

Posted in Hyvinvointi, Motivaatio, Tunnetaidot, Yleinen and tagged , , , , , , , , .