vihapuhe

Vihapuheen viesti meistä ja ajastamme

Vihapuhe kertoo meistä ja ajastamme

Vihapuhe liittyy osana tähän aikaan. Mikä saa niin sanotun tavallisen aikuisen kirjoittelemaan mitä halventavimpia törkeyksiä ventovieraiden ihmisten ajatuksista tai tekemisistä nimensä ja kuvansa kera. Ennen nämä kirjoitukset olivat mielipideosastoilla nimimerkkien suojissa ja paljon pehmeämmin sanakääntein esitettyinä.

Tänään oli mahdollisuus syventyä mielenkiintoiseen artikkeliin kampaajalla käydessäni. Siinä oli haastateltu aktiivisia vihapuheiden kirjoittajia sosiaalisessa mediassa. Eräskin nainen kertoi kommentoivansa, kun joku asia alkaa ärsyttää. Hän myönsi mopon lähtevän herkästi keulimaan ja tekstin olevan sen mukaista sanoiltaan ja sisällöltään. Hänestä asia oli ok, koska hän on suorapuheinen ihminen. Jos joku ei pysy hänen tekstiään lukemaan, se on lukijan ongelma, ei hänen.  ”Sulkekoon silmänsä” oli hänen ohjeensa heille.  Toista kirjoittajaa innoittivat saamansa samanmielisten tykkäykset ja peukutukset.  Useimmissa tapauksissa kommentoitavan asian faktoja ei tarkisteta lainkaan, toisen henkilön mielipide otetaan tosiasiana. Tästä seuraa helposti asioiden ohjautuminen sivuraiteille ja oletuksia aletaan pitää tosiasioina lukioiden keskuudessa.

Asioilla on ainakin kaksi puolta ja niitä on hyvä tarkastella useilta näkökannoilta.  Olisiko mahdollista löytää toisenlainen tapa viestiä omaa näkökulmaa toisten mielipiteitä arvostaen ja kunnioittaen.

Viha ja häpeä – tunteet, jotka pyrkivät pintaan

Meillä jokaisella on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Siitäkö tässä on kysymys? Yhteydenpito kanssakulkijoiden kanssa on siirtynyt pitkälti tapaamisista sähköisin viestimin hoidettavaksi, tässä saa koko paketin kerralla. Vaivaton vielä kaiken lisäksi, koko homma hoituu kotisohvalta.

Tunteiden takana on aina joku tarve, joka odottaa tulevansa tyydytetyksi. Mielestäni tässä on ainakin toinen puoli asiasta – käsittelemättömistä tunteista. Viha, jota henkilö ei itsessään tunnista, saa hänet reagoimaan vanhan opitun mallin mukaan. Tunteet, jotka tunnistamme itsessämme, niiden ilmaannuttua voimme valita miten toimimme, emme mene autopilotin puolelle ja vain reagoi.

Viha on monille suomalaisille tunne, jota on vaikea tunnistaa. On pitänyt olla kiltti tyttö tai poika, jolloin viha on jäänyt käsittelemättä. Se muhii sisuskaluissamme odottaen otollista hetkeä purkautumiseensa vihapuheina tai – tekoina.  Toiset nielty viha uuvuttaa, kun he jatkavat toisten miellyttämistä ja heidän tarpeistaan huolehtimista omat tarpeensa laiminlyöden. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on meille elinehto, mutta se pitää tehdä vahingoittamatta toisia ihmisiä.

Vihan ohella tässä vaikuttaisi olevan yritystä työstää käsittelemätöntä häpeää.  Tässäkin me suomalaiset olemme olleet vahvoilla. Edustuskelpoiset kulissit on pidetty pystyssä tapahtumista huolimatta ja omillaan on pärjätty. Viime vuosina on paljastunut erilaisia väärinkäytöksiä kerta toisensa jälkeen, häpeä on kohdistunut henkilöihin, jotka ovat olleet merkittävissä asemissa erilaisissa yhteisöissä. Somen avulla tavallinen rivikansalaisellekin on avautunut mahdollisuus häpäistä itsensä ja purkaa häpeäänsä. Pyrkimys on hyvä, mutta toteutus ei ole paras mahdollinen.

Helpompia ja luottamuksellisia tapoja löytyy käsitellä tukahdutettuja tunteistaan ja vapautua niistä. On hyvä muistaa, että se lisääntyy mihin huomionsa kohdistaa. Ongelmissa vellomisen sijasta katse kannattaisi suunnata ratkaisuihin ja mahdollisuuksien suuntaan.

oivaltaen

 

masennus

Masennus, työuupumus ja stressi – irti näiden vallasta

Masennus, työuupumus ja stressi

Masennus, työuupumus ja stressi vievät elämästä ilon ja tuovat toivottomuuden ja väsymyksen tunteet tilalle. Mikään ei innosta, eikä kiinnosta, miksi turhaan edes yrittää, kun ei kuitenkaan jaksa. Voisiko sittenkin jollain konstilla saada edes hitusen lisää energiaa ja jaksamista päiviin.

Irrottautuminen kahlitsevista tunnemuistoista vapauttaa energiaa käyttöömme

Ne tunteet joille ei ole ollut tilaa, toisin sanoen joita emme ole voineet ilmaista ovat jääneet kehomme muistiin. Juuri näiden vanhojen tunnemuistojen ”varastoiminen” vie loputtomasti energiaamme ja uuvuttavat meidät ja johtavat masennukseen. Niitä on vartioitava, jotta ne eivät pääse irralleen jossain yllättävässä tilanteessa. Ne tunteet jotka tunnistanne ja tiedostamme itsessämme ovat hallinnassamme ja voimme valita miten toimimme tunteen aktivoiduttua.

Tunnetaidot ovat opeteltavissa

Tunteet, joita emme tiedosta saavat meidät reagoimaan vanhan tutun mallin mukaan. Esimerkiksi vihastuessamme alamme huutamaan tai paiskomaan tavaroita, pidämme mykkäkoulua tai vain häivymme paikalta, pahimmassa tapauksessa vahingoitamme muita. Tunteet itseään eivät ole joko hyviä tai pahoja. Niillä kaikilla on tärkeä tehtävä hoidettavanaan.

Vihan avulla tunnistamme oman tahtomme ja rajamme. Silloin osaamme sanoa tarpeen tullen ei, emmekä ylitä omia voimavarojamme. Ohjaudumme itsestämme käsin, emmekä vain toteuta toisten pyyntöjä ja toiveita sokeasti. Näitä taitoja voi opetella, jos ne eivät vielä ole hallinnassasi. Elämäsi muuttuu tasapainoisemmaksi ja enemmän itsesi näköiseksi.

oivaltaen

Hoitoa masennukseen

 

 

tunteet

Tunteet ja ajatukset vaikuttavat hyvinvointiimme

Tunteet ja ajatukset vaikuttavat hyvinvointiimme

Tunteet kertovat meille, mitä meille kuuluu. Tulevaisuus luodaan ajatuksilla, toisin sanoen sillä värähtelytaajuudella jota heijastamme ympäristöömme. Ajatuksemme ovat merkittävässä roolissa tulevaisuutemme suhteen. Niitä risteilee mielessämme koko ajan, osan tiedostamme ja osa on tiedostamattomia. Omasta mielestäni olen niin positiivinen ja myönteinen kuin vain olla voi, miksi sitten saan jotain muuta kuin mitä olen halunnut? Aamulla tunsin itseni väsyneeksi ja aika lailla saamattomaksi, miten näin pääsi käymään.

Tunteet ovat aivokemiaa

Tunne on lähtöisin aina jostain ajatuksesta. Olen siis jossain vaiheessa päästänyt tällaiset ajatukset valloilleen ja saamattomuuteni johtuu siitä. Tunne vaikuttaa siihen miten reagoimme ja käyttäydymme, nyt pitäisi saada tunne muutettua, jotta saisin lisää virtaa tekemiseen.

Tietoinen ja tiedostamaton mieli

Tietoinen mieli toimii ja tiedostamaton mieli reagoi. Onko tässä avain saavuttaa haluttu tunnetila? Kun tunnistan eli tiedostan, että minussa on tällainenkin puoli, voin valita miten toimin. Kyseessä on yksi ominaisuuteni, ei koko minuus. Minä en ole saamaton, vaan tunnen itseni saamattomaksi, en samaistu tunteeseeni.

Tunteet, joita emme itsessämme tunnista saavat meidät reagoimaan vanhojen opittujen tapojen mukaan, kun koemme samankaltaisia olosuhteita. Vaikka tietoinen mieli ja järki yrittävät selittää tilannetta, tiedostamaton mieli on vahvempi ja vie voiton.

Kuvaan tulevat vielä uskomuksemme. Meillä on sekä myönteisiä, että rajoittavia uskomuksia itsestämme, joita olemme elämämme varrella kerännet reppuumme. Uskomuksista osan tunnistamme ja osa näistäkin on tiedostamattomia. Kaikkein haitallisempia ovat ne negatiiviset uskomukset itsestämme, joista emme ole lainkaan tietoisia. Ne sabotoivat ja estävät kaikkien tehokkaimmin meitä saavuttamasta tavoitteitamme ja elämästä itsemme näköistä elämää.

Mieli ohjautuu aina kohti jotain, ei pois jostain. Suuntaa ajatuksesi siihen mitä haluat, ei siihen mistä haluat eroon. Mikä tässä on vaikeaa? Useimmiten tiedämme tarkalleen mitä emme halua, mutta hämärän peitossa on se, mitä haluamme tilalle. Säteilemme ympärille kohtuullisen epämääräistä värähtelyä, joka ei vedä puoleemme sitä tulevaisuutta jota tavoittelemme. Asialle pitää tehdä jotain, vaihtoehtoja löytyy.

Lue lisää miten minä voin auttaa sinua elämään toiveidesi mukaista elämää.

oivaltaen

Tunnekartta

työnilo

Työnilo ja työssä jaksaminen

Työnilo ja työssä jaksaminen

Itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot suojaavat stressiltä

Työnilo, tunnetko sen? Tämän päivän yksi suurimmista haasteista työelämässä on työssä jaksaminen, sekä stressaantuminen, joka tulee omista riittämättömyyden ja asioiden hallinnan menettämisen tunteista. Työurat pidentyvät ja mukavaa on päästä nauttimaan myös eläkepäivistään  hyväkuntoisena. Asiaan siis kannattaa paneutua ja panostaa.

Työssä jaksaminen – miten voin itse vaikuttaa

Työhyvinvointiisi ja työssä jaksamiseesi voit itse vaikuttaa monin eri tavoin. Panostamalla itseesi ja kehittymiseesi kasvatat henkistä pääomaasi, joka on aina käytössäsi suhdanteista riippumatta. Olosuhteisiin et voi aina vaikuttaa, mutta omaan suhtautumisesi voit valita. Aina se ei ole helppoa, mutta sitäkin voi harjoitella. Mitä paremmin tunnet itsesi ja reagointitapasi sen helpompaa se on. Asiat, jotka tiedostamme ovat hallittavissa. Sen sijaan tiedostamattomat puolemme eivät ole hallinnassamme, vaan ne ohjaavat meitä. Kerta kerran jälkeen ajaudumme samankaltaisiin ei toivottuihin tilanteisiin, autopilottimme on jälleen kerran ottanut ohjat käsiinsä.  Näin ei tarvitse olla.

Olisiko tänä syksynä sinun vuorosi ottaa aikaa itsellesi ja vahvistaa henkisiä lihaksiasi itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen kautta. Hyödyt tulevat moninkertaisesti takaisin itsellesi ja läheisillesi. Olet sen arvoinen.

www.oivaltaen.fi

 

NLP coach ja taideterapeutti -Oivaltaen uusia näkökulmia ja iloa elämään

 

NLP
Elina Jalosen 25 vuotta liike-elämän johtotehtävissä antaa vahvan ymmärryksen ihmisten auttamiseen.

NLP ja taideterapia tukemaan hyvinvointiasi

Jokaisella meistä on oma työhistoriamme ja eletty elämämme, jotka iloineen ja suruineen ovat painuneet syvälle kehomuistiimme. Toisinaan käsittelemättömät tunteet ja rajoittavat uskomuksemme estävät meitä elämästä täysipainoista elämää tai vievät energiaa työpaikalla. Olemme stressaantuneita, väsymme, ahdistumme, masennumme tai pahimmassa tapauksessa palamme loppuun.

– Yksin ei kannata jäädä murehtimaan. Mitä kauemmin sitä tekee, sitä vaikeammaksi tilanne yleensä muuttuu. Apua on tarjolla ja ulospääsyreitti on sitä lyhempi mitä aikaisemmin asiaan tarttuu. Työskentelymenetelmäni ovat ratkaisukeskeinen valmentaminen ja taideterapia. Näiden menetelmien välinen ero on hyvin pieni, toteaa taideterapeutti ja NLP Coach Elina Jalonen Oivaltaen Hyvinvointipalveluista.

NLPEspoolaista yrittäjää ja luontaisalan terapeuttia kiehtoo ihminen kokonaisuutena, erityisesti ihmisen mielen toiminta. Hyvinvointi syntyy mielen, kehon ja tunteiden tasapainosta.

– Ohjaaminen tapahtuu kysymyksin. Niiden tavoitteena on nähdä asiat laajempina kokonaisuuksina, oppia katselemaan itseään ja elämäänsä uudesta näkökulmasta sekä löytää uutta sisältöä ja iloa elämään.

Taideterapiassa ei tarvita maalaustaitoja, maalata voi vaikka silmät kiinni. Elina Jalonen kuvaakin taideterapiaa väreillä läträämiseksi enemmän kuin taiteen tekemiseksi.

– Meillä on hoitajaverkostossa monen alan ammattilaisia ja ohjaamme asiakkaita kokeilemaan, mikä olisi hänelle oma tapa edetä. Oivaltaen järjestää myös avoimia ryhmiä. Hyvänolon ryhmässä omat asiat asettuvat helpommin oikeisiin mittasuhteisiin ja vertaistuki on tavattoman arvokasta.