tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat kovaa valuuttaa jo nyt. Työelämässä tarvitaan enenevässä määrin vuorovaikutustaitoja, johtamiskykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan monet työtehtävät, mutta näissä taidoissa ihminen on vielä ylivoimainen. Menestyjiä ovat ne, jotka tunnistavat oman yksilöllisen motivaatiorakenteensa, osaavat ohjautua vahvuuksistaan käsin ja johtaa itseään määrätietoisesti.

Työn merkityksellisyys luo tehokkuutta ja tuottavuutta

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tehokas ja tuottelias. Nykyään työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmin, sillä työnantajat ovat ymmärtäneet työssäjaksamisen olevan osa myös yrityksen arvoa lisäävää kilpailuetua.

Tulevaisuudessa työelämässä menestyvät ne, jotka tunnistavat omat motivaatiotekijänsä,  vahvuutensa, ovat itseohjautuvia ja omaavat vahvat vuorovaikutustaidot, sekä pysyvät ylläpitämään jatkuvaa oppimiskykyään. Unohtamatta oman alan vahvaa osaamista.

Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa.

Vahvuuksistaan ohjautuminen ja itsensä johtaminen

Työn muoto, tekotapa ja fyysiset työskentelypaikat ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Moni tekee töitä osittain kotona, työajat ovat alati venyvä käsite vapaa-ajan ja työajan nivoutuessa toisiinsa. Työsähköpostien ja sosiaalisen median tulviessa älylaitteisiin moni on jollain tapaa työssä kiinni kaiken valveillaoloaikansa.

Työverkostojen levittäytyessä yli maarajojen, yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä joutuu olemaan tavoitettavissa kellon ympäri. Nämä muutokset asettavat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Henkilön kyky johtaa itseään korostuu, kun työmäärää täytyy kyetä säätelemään itse ja vapaa-aika on aikataulutettava siinä missä työkin.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistaa omat motivaation lähteensä ja arvonsa ja silloin myös riittämättömyyden tunteet pysyvät  hallinnassa.

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Esimiesten ja johtajien kannattaisikin miettiä, miten hyvin he tiedostavat omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat heidän henkilöstöään?

Oppimiskyvyn ylläpitäminen 

Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. Jos aikaisemmin oli tavallista jäädä eläkkeelle samasta työpaikasta, jossa aloitti opiskelujen jälkeen, nykyään työnhakijalla saattaa olla useamman sivun mittainen CV. Pätkätyöt, osa-aikaiset työsuhteet, opinto- ja sapattivapaat ovat muuttaneet työmarkkinoita monimuotoisemmiksi. Myös työnantajat ovat joutuneet aktiivisemmin tarkastelemaan rekrytointiprosessejaan sekä muuttamaan käsitystään niin sanotuista unelmakandidaateista.

Omien vahvuuksien arviointi ja motivaatiotekijöiden selvittäminen auttavat työntekijää luovimaan uudenlaisilla työmarkkinoilla, joissa kilpailu paikoista on jatkuvasti kiristynyt ja työnhakijan on kyettävä myymään omaa osaamistaan. Vaikka harva työnantaja enää hätkähtää pätkätöistä koostuvaa CV:tä, on silti tärkeää, että työnhakija pystyy kertomaan omasta osaamisestaan ja sekä halustaan integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Motivoivaa ja sitouttavaa  esimiestyötä ja johtamista

Työn arvojen muuttuminen asettaa aivan uusia haasteita esimiestyölle. Henkilöstö haluavaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä.

Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. On tunnettava toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat työntekijän työskentelyä, mikä häntä motivoi ja millaista palautetta hän arvostaa. Oikea henkilö oikealla paikalla, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

 Vuorovaikutteiset, kommunikoivat tiimit

Avokonttoreiden aikakaudella tiimityöskentely on monelle tuttua omalta työpaikalta. Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. Tiimityöskentelyssä yksilön merkitys osana toimivaa, hyvinvoivaa ja tuloksellista organisaatiota korostuu – ja samalla lisääntyvät myös henkilökemioista ja erilaisista työtavoista johtuvat konfliktit.

Kun ymmärrät omat vahvuutesi ja heikkoutesi, sinun on myös helpompi käsitellä muiden ihmisten käyttäytymisen takana olevia asioita. Tarvitaan työkaluja, jolla voidaan kartoittaa tiimin toimivuutta ja henkilökemioita. Toimimaton tiimi heijastuu nopeasti yrityksen tulokseen asti.

Oman käytöksen ymmärtämisen avulla jokaisella työntekijällä ja esimiehellä on mahdollisuus tuloksellisesti johtaa sekä itseään että omaa henkilöstöään.

Luovuus ja luova ongelmanratkaisu tarvitsevat levollista mieltä

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa. Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa.

Miten sinä aiot varmistaa tulevaisuuden työelämätaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen omalla kohdallasi -entä tiimisi kohdalla?

Motivoidu Oivaltaen!

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

Oivaltaen

LIIKUNTA

Liikunta elämäntavaksi – miten lisätä liikuntaa arkeen vaivattomasti (6/17)

Liikunta eri muodoissaan on tärkeä osa ylläpidettäessä fyysistä ja psyykkistä  hyvinvointia. Se paljonko liikuntaa tarvitaan, riippuu siitä kuinka korkean fyysisen aktiivisuuden tarpeen on geeneissään saanut. Korkean liikuntamotiivin saaneiden  ei tarvitse juurikaan uhrata ajatuksiaan asialle, keho ja mieli kyllä muistuttavat, että liikkumaan on päästävä.

Tilanne on toinen niiden kohdalla, jotka nauttivat enemmän rauhallisesta elämäntavasta ja rentoutumisesta. Sohva ja mukava nojatuoli vetävät enemmän puoleensa kuin lenkkipolku tai kuntosali. Ei hätää, vaikka oma motivaatio ruumiillisen aktiivisuuden osalta on matalan puolella, innostusta ja kiinnostusta voi lähteä hakemaan muiden motivaatiotekijöiden kautta.

Liikunta on elämäntapasi

Henkilöt, joilla fyysisen aktiivisuuden tarve on korkea, kuvataan usein energisiksi, elinvoimaisiksi ja hyväkuntoisiksi. He arvostavat fyysistä voimaa ja kestävyyttä, sekä haluavat käyttää lihaksiaan ja liikkua paljon. Pitkään paikallaan oleminen tekee heidät levottomiksi ja rauhattomiksi, siksi pitkät kokoukset ja automatkat ovat heille kauhistus.

Reipastahtinen liikunta rentouttaa ja palauttaa päivän rasituksista paremmin kuin pelkkä oleilu tai rauhallinen rentoutuminen. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, ettei rasita kehoaan äärimmäisyyksiin.

Keho tarvitsee riittävän määrä myös lepoa ja palautumista, varsinkin kovien  paineiden ja stressin aikana. Levännyt keho kestää rasitusta ja stressiä paremmin, joten riittävän unen saanti on syytä ensimmäisenä varmistaa.  Sairaana ja puolikuntoisena on syytä malttaa mielensä ja antaa keholle sen tarvitsemaa lepoa, jotta sillä on mahdollisuus parantua kaikessa rauhassa.

Rentoa oleilua liikunnan tilalla

Matalan liikuntamotiivin omaavat henkilöt arvostat rauhallista ja verkkaista rytmiä ja nauttivat  leppoisasta oleilusta. He rentoutuvat lepäillen ja paikallaan olleen, eivätkä kaipaa hien pintaa nostavaa rehkimistä. Rauhallinen, hidastempoinen liikunta tai luonnossa oleilu voi hyvinkin miellyttää heitä.

Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää itselleen sopiva ja kiinnostava tapa liikkua säännöllisesti, vaikka luontaista hinkua fyysiseen aktiivisuuteen ei olisikaan. Asiaa auttaa tiedostamalla liikkumattomuuden tuomat haitat ja liikunnan tuomat hyödyt.

Liikunta antaa energiaa ja hyvää mieltä

Tämän soisi innostavan jokaista miettimään, miten saisi lisättyä liikuntaa tarvittavan määrän päiviinsä. Pienelläkin liikunnan määrällä voidaan osaltaan vaikuttaa monien sairauksin puhkeamiseen kuten kakkostyypin diabetekseen, tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, kohonneeseen verenpaineeseen, ahdistukseen ja masennukseen, sekä ylipainon kerääntymiseen, jotka suoraan vaikuttavat elämänlaatuun.

Helpointa on kehittää päiviinsä liikunnallisia rutiineita, jolloin liikunnasta tulee osa arkea lähes huomaamatta.

• portaiden kävely
• parin bussipysäkin välin käveleminen
• lyhyet kävelymatkat lähikauppaan, pienet ostokset kulkevat repussa
• piha- ja puutarhatyöt, lumityöt talvisin
• lasten touhuamiseen osallistuminen
• luonnossa liikkuen, marjastaen, sienestäen, kalastaen, metsästäen
• seisten työskentely vuorottain istumatyön kanssa

Oleellista on löytää liikuntalaji joka itseä innostaa ja kiinnostaa. Lajia voi lähteä selvittämään muiden vahvojen motiivaatiotekijöiden kautta. Ensimmäinen kysymys on, haluatko olla hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa? Ydinkysymys on miksi haluat olla hyväkuntoinen? Tämä vastaus antaa viitteitä siihen, minkä motivaatiotekijän kautta kannattaa lähteä liikkeelle.

Liikutko mieluimmin yksin oman aikataulusi mukaan, vai yhdessä muiden kanssa. Jos sosiaalisuutesi on korkea, kannattaa valita aktiviteetti, jota tehdään ryhmässä yhdessä muiden kanssa.

Jos säästämistarve on korkea, sarjalippu ryhmäliikuntaan, uintiin tai kuntosalille voisi olla toimiva ratkaisu. Se tulisi käytettyä, kun kerran on hankittu – ei sitä turhasta makseta.

Korkeaa mielenrauhaa kaipaavalle miellyttävä liikuntakokemus voisi muodostua jostain rauhallisesta joogan muodosta, pilateksesta, venyttelystä tai kävelystä. Kokonaisvaltaista rentoutusta sekä mielelle, että keholle.

Estetikkaa kaipaavalle liikuntaa luonnossa tai muussa esteettisesti kauniissa ympäristössä. Heitä voi innostaa liikkumaan myös kohentunut ulkomuoto, mitä vaatii jo vähän enemmän ponnistelua.

Kilpailuhenkisille sopii tavoitteellinen liikkuminen joko niin, että seuraa tiukasti omaan kehittymistään ja tavoitteitaan, tai laji jossa kilpaillaan muiden kanssa.

Perhekeskeisille sopii sellainen toiminta, jota voi tehdä koko perheen kanssa yhdessä. Aloitta voi kodin askareista, tulevat tehtyä siinä samalla ja aikaa vapautuu muuhun yhdessäoloon.

Omalla kohdallani liikunnan tarve on hivenen alle keskiarvon. Kun esitän itselleni kysymyksen työpäivän jälkeen, mitä kehoni tarvitsee, – vastaus on lepoa ja hyvää lukemista. Jos nyt pitää jotain tehdä, niin sitten mielenkiintoista käsillä tekemistä. Minussa asuu sekä iso sohvaperuna, että pieni duracellpupu. On otettava muut motiivit käyttöön, jotta löydän itseni  lenkiltä tai kahvakuulatunnilta.

Saan itseni liikkeelle hyödyntämällä korkeaa riippumattomuus motiivia (tarve pärjätä omillaan), matalahkoa uteliaisuus-motiivia (käytännön tekeminen ja niistä saatavat hyödyt) ja korkeaa estetiikan tarvetta.

Puutarhatyöt ja erilaiset pihahommat, pienet remontit ovat töitä jotka aktivoivat minut vauhdilla. Riippumattomuus liittyy tiedostamiseen, jos en pidä itsestäni huolta, fysiikkani ei kestä ja omillaan toimeen tuleminen on uhattuna. Näissä töissä yhdistyy käytännöllinen tekeminen ja konkreettinen hyöty, sekä esteettinen lopputulos. Mitä useampaa motivaatiotekijää pystyy yhdistämään, sen enemmän tekeminen itseään antaa energiaa ja vie mukanaan.

Seuraavassa blogissa syvennytään riippumattomuuteen, jonka kääntöpuoli on yhdessä tekeminen. Maassamme on arvostettu yksin pärjäämistä ja olemme tottuneet suoriutumaan asioista itsenäisesti. Työn tekeminen muuttuu merkittävästi ratkottavien ongelmien monimutkaisuudesta johtuen. Tulevaisuudessa tarvitaan eri alojen asiantuntijoista koostuvia tiimejä, jotka muodostuvat hyvinkin erilaisista persoonallisuuksista ja tavoista toimia. Ei riitä että siedämme erilaisuutta, sitä on oikeasti opittava hyödyntämään täysipainoisesti. Tässä meille useimmille on oppimisen paikka.

Kirjoittaja on johtamisen valmentaja, joka auttaa kehittämään johtamista ja työyhteisöjen toimintaa vastaamaan työelämän tarpeita. Lue lisää, miten voin auttaa kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatio -profiilia hyödyntäen.

muutos

Oletko luontainen konmarittaja vai hamstraava hamsteri? (5/17)

Muutos – haaste vai mahdollisuus?

Motivaatiotekijänä säästäminen eli kerääminen liittyy tavaroiden keräämiseen, säilyttämiseen ja anteliaisuuteen. Tällä on myös vaikutusta siihen, miten  suhtaudumme muutoksiin ja ajankäyttöön.

Olemmeko vahvasti vanhoissa rakenteissa kiinni, vai kutsummeko muutokset ja uudet tuulet ilolla elämäämme. Oma tapansa toimia on hyvä tunnistaa, silloin siihen pystyy vaikuttamaan. Luopuminen ja irtipäästäminen eivät  aina ole yksinkertaisia asioita, mutta uudelle on tehtävä tilaa. Takertuminen asioihin tai ihmisiin tekee olostamme tahmeaa ja jähmettynyttä.

Shoppailu intohimona, raha on tarkoitettu käytettäväksi

Syksyn uutuudet kaupoissa – sinä myös, päivittämässä puvustoasi tai tutkimassa uusimman puhelinmallin ominaisuuksia. Jos tunnistat tästä itsesi, keräämismotiivisi on todennäköisesti matala. Raha polttelee näpeissä, sitä pitää päästä käyttämään. Säästäminen, keräily ja yleensäkin tavaroista huolehtiminen sekä korjailu ja kunnostaminen ei ole sinun juttusi. Sinulle tärkeät ja merkitykselliset asiat liittyvät muihin arvoihin kuin materiaan.

Tavaroiden ja laitteiden käyttö on suurpiirteistä ja niistä on helppo luopua. On mielekkäämpää ostaa uutta kuin korjata vanhaa. Toiminta saattaa toisinaan mennä tuhlaamiseen asti. Tavaroiden vuokraaminen ja lainaaminen sopivat hyvin, kaikkea ei tarvitse aina itse omistaa. Omien tavaroiden lainaaminen ja lahjoittaminen toisille on sekin luontaista toimintaa, jos jotain jää palauttamatta -ei se maailma siihen kaadu.

Kun ystävät tai työkaverit tarvitsevat apua, aikaa heille löytyy aina. Jopa siinä määrin, että joustamisella voi aiheuttaa itselleen ongelmia. Liiallisella auttamisella voi myös väsyttää ja uuvuttaa itsensä, tilannetta kannattaa seurata, vaikka auttamisen halu on vahva. Hyvä pitää mielessä lehtoemojen ohje, ensin happinaamari itselle ja sitten vasta muille.

Muutokset ovat elämän suola, jotka energisoivat ja tuovat kaivattua vaihtelua arkeen.   Ilman niitä ei voisi elää.  Miksi kaiken pitäisi pysyä  ennallaan, kun uudet mahdollisuudet kolkuttavat ovella.

Keräilijät arvostavat säästämistä

Ihmiset, joiden säästämistarve on korkea pitävät tavaroistaan ja omaisuudestaan hyvää huolta. He huoltavat ja korjaavat tavaroita mieluimmin kuin ostavat uutta. Käyttökelpoisen tai korjattavissa olevien tavaroiden pois heittäminen on heistä haaskaamista, tuhlaamista, jota he eivät halua tehdä. Toisinaan voi olla vaikeaa luopua tavaroista, joilla ei enää ole käyttöarvoa jäljellä.

Sama voi koskea myös rahankäyttöä, he ovat tarkkoja mitä ostavat ja mihin hintaan. Oikein vahvan keräämismotiivin omaavista henkilöistä voi tulla nuukia ja saitoja, jolloin pelko rahan loppumisesta ohjaa heitä. Edes sillä ei ole merkitystä paljonko rahaa on, sitä ei ole koskaan riittävästi.

Oman ajan käyttönsä suhteen tällaiset henkilöt ovat myös tarkkoja, mihin aikansa käyttävät. He punnitsevat tarkkaan ennen myönteisen vastauksen antamista, onko tilaisuus tai asia sen arvoinen, että siihen kannattaa aikaansa uhrata.

Tavarat ostetaan mieluimmin itselle, kuin käytetään vuokrattuja tai lainattuja tuotteita. Silloin voi olla varma niiden kunnosta ja huollosta. Omien tavaroiden lainailu toisten käyttöön ei myöskään tunnu hyvältä ajatukselta, eikä niitä hevin lainailla.

Himohamstraajat, jotka ovat hukkumassa tavaroihinsa ja jätteisiinsä ovat poikkeustapauksia. He eivät kerta kaikkiaan pysty luopumaan tavaroistaan, koska se aiheuttaa heille niin suurta ahdistusta ja tuskaa. Ilmiöön liittyy yleensä matala järjestyksen tarve. Materialla pyritään korvaamaan puuttuvaa perusturvallisuuden tunnetta ja tilanne voi vaikuttaa elämän sairauden tavoin.

Kaikenlaiset muutokset ovat heille yleensä vaikeita ja haasteellisia. Muutosta helpottaa jo se, että haluaa kehittyä ja mennä asioissa eteenpäin. Pahinta mitä itselleen voi tehdä on kynsin hampain tarrautua vanhaan ja nähdä kaikki uusi maailmanlopun merkinä.

Miten opimme arvostamaan ja kunnioittamaan erilaisuutta?

Keräilijöiden ja rahaa huolettomasti käyttävien on vaikea ymmärtää toisiaan. Säästäväiset keräilijät pitävät rahaa huolettomasti käyttäviä itsekkäinä tuhlareina. Matalan säästämistarpeen henkilöt kokevat, että keräilijät kieltävät itseltään elämästä nauttimisen ja onnellisuuden.

Toiset ihmiset ovat syntyjään keräilijöitä  ja säästäväisiä, kun taas toiset ovat syntyneet avokätiseen rahan kierrättämiseen. Eläkäämme sen mukaan, mikä kenellekin on kohtuullista ja millä tavalla pysyy taloutensa pyörittämään ilman, että se vahingoittaa muita. Motivaatiotekijöitämme emme voi muuttaa, mutta sen voimme valita, miten niitä tyydytämme.

Seuraavassa blogissa syvennytään fyysisen aktiivisuuden tarpeeseen. Miten sohvaperunan saa innostettua huolehtimaan liikunnan tarpeesta. Tiedän omasta kokemuksestani ainakin yhden tavan saada itsensä liikkeelle.  Asiat eivät ole mustavalkoisia, väliin mahtuu lukematon määrä harmaan eri vävyjä.

Kirjoittaja on johtamisen valmentaja, joka auttaa kehittämään johtamista ja työyhteisöjen toimintaa vastaamaan työelämän tarpeita.  Lue lisää, miten voin auttaa kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

valta

Valta –oletko piilovallankäyttäjä? (4/17)

Valta ja vallankäyttö, miten tämä motiivi vaikuttaa tekemisiimme ja näkyy toiminnassamme. Reiss motivaatioteorian mukaan valta on yksi kuudestatoista perustarpeesta, jotka meitä kaikkia motivoivat. Valta on halua vaikuttaa muihin, johtaa ja päättää asioita toisten puolesta.  Haluamme kaikki käyttää valtaa ja vaikuttaa asioihin tavalla tai toisella.

Kun vallan ja vaikuttamisen tarve on matala, ihmiset haluavat tukea ja auttaa muita, mutta eivät halua tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Omien päätöstensä suhteen he ovat  tarkkoja, harkitsevia tai antavat päätöksenteon kokonaan toisten tehtäväksi.

He haluavat olla kontrolloimatta ja vaikuttamatta muihin. Eikö toisten tukemisessa ja auttamisessa usein ole kyse siitä, että pyrimme ohjaamaan toisia toimimaan oman näkökantamme mukaan. Tarjoamme ohjeita, miten itse olemme toimineet vastaavassa tilanteessa tai miten toimisimme hänen asemassaan nyt.

Emme halua tehdä päätöstä toisten puolesta, vaan haluamme hänen tekevän mieleisemme päätöksen itse. Käytämme valtaa epäsuorasti ja samalla vapaudumme päätösten tekemiseen liittyvästä vastuusta. Kutsumme tätä tapaa käyttää valtaa auttamiseksi. Niinpä niin.

Henkilöt, joilla vallantarve on matala eivät itse aktiivisesti hakeudu esimiestehtäviin, mutta toisten tukemisen ja palvelualttiutensa vuoksi he  tulevat usein valituiksi vastuullisiin tehtäviin. Esimiehinä he ovat valmentavia, kuuntelevia, toisten mielipiteitä huomioivia. He eivät pidä itsenä esiin tuomisesta, vaan seuraavat mieluummin sivusta tapahtumien kulkua. Tästä johtuen heitä saatetaan pitää välinpitämättöminä yhteisten asioiden hoitamisessa.

Henkilöt, joilla valtamotiivi on korkea haluavat saavuttaa näkyviä tuloksia, menestyä, johtaa tai opettaa muita. Yleensä he ovat hyvin kunnianhimoisia ja nopeita tekemään  päätöksiä. He haluavat vastuuta ja tästä syystä heitä on paljon johtajina ja esimiehinä, sekä erilaisten yhdistysten ja järjestöjen vastuutehtävissä. Vastuunkanto on heille luonnollinen tapa toimia. Suorittamisen tarve voi ajaa heitä työnarkomaniaan asti. Tavoitteiden saavuttaminen antaa energiaa ja sitä halutaan koko ajan lisää.

Turmeleeko valta ihmisen?

Hesarin uutinen (17.8.17) väitti vallan turmelevan ihmisen. Onko asia toisiaan näin? Minusta asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Käyttäytymiseenne vaikuttavat ainakin se minkälainen ihmiskäsitys meillä on ja miten hyvin tunnistamme omaa tapaamme käyttää valtaa. Ne tavat ja piirteet jotka itsessämme tunnistamme, ovat hallittavissa ja voimme valita käyttäytymisemme. Asiat, joita emme tunnista, niihin reagoimme vanhojen mallien mukaan.

Korkeaan valtaan liittyy kontrolloimisen tarve, jopa vaativa tai dominoiva käytös. Tehtäviä on vaikea delegoida eteenpäin, koska kaikkea halutaan kontrolloida. Näitä piirteitä on syytä seurata omassa käytöksessään, jotta ei nujerra ympäröivien ihmisten tahtoa omalla käytöksellään. Voisiko vallan turmelevuus liittyä tähän? Piittaamattomuus ja välinpitämättömyys toisista ihmisiä kohtaan liittyy mielestäni enemmänkin matalaan hyväksynnän tai kunnia motiiviin tai korkeaan statuksen tarpeeseen. Toki valtakin voi kihahtaa päähän, kuten moni muukin asia.

Miten ääripäät suhtautuvat toisiinsa?

Motivaatiotekijöissä on sisäänrakennettuna samankaltaisuutta, joka meitä ihmisiä yhdistää ja toisaalta erottaa ja tuottaa ristiriitoja vuorovaikutukseen. Kuten vallankin suhteen, haluamme vaikuttaa asioihin, mutta perin juurin eri tavoilla. Useimmiten koemme toisen tavan omalaatuiseksi  tai vääräksi.

Korkean valtamotiivin henkilöt pitävät  itseään työteliäinä ja aikaansaavina, eivätkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät halua valtaa ja menestystä. He pitävät heitä jopa saamattomina, kunnianhimottomina ja vastuun pakoilijoina.

Matalan valtamotiivin omaavat henkilöt, haluavat nauttia muistakin asioista kuin työteosta ja suorittamisesta.  He näkevät korkean valtamotiivin ihmiset tiukkapipoisina puurtajina, jotka eivät osaa arvostaa muuta kuin työtä ja sen tekemistä. Molemmat voivat oppia toistensa näkökannoista ja laajentaa omaa toiminta-aluettaan.

***

Seuraavassa blogissa vuorossa on säästäminen. Oletko huoleton minimalisti vai hamstraava hamsteri, entä miten suhtaudut omaan ajankäyttösi?

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään  itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

uuden oppiminen

Muutos haastaa meidät uuden oppimiseen 3/17

Voiko uuden oppiminen olla hauskaa ja mukavaaa. Muutoksien toteuttamista ja uuden oppimista voi helpottaa oman oppimistyylin tunnistamisella ja myönteisellä asenteella.

Tämä on blogisarjan kolmas (3/17) kirjoitus, jossa käsittelen uteliaisuus motiivia tieteellisesti tutkitun Reiss Motivaatioprofiilin avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin ymmärrät itseäsi ja näet erilaisuudessa mahdollisuuksia ja tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.  

 Uteliasuus on  tiedonhalua

Uteliaisuus liitetään usein toisten asioihin puuttumiseen, juoruiluun ja muuhun negatiiviseen. Reiss Motivaatioteoriassa uteliaisuudella tarkoitetaan tapaa hankkia tietoa ja oppia uutta. Henkilöt, joilla on korkea uteliaisuuden tarve ovat kiinnostuneita monenlaisista asioista ja haluavat tietää niistä mahdollisimman paljon. Matalalla uteliasuusmotiivilla varustetut henkilöt hankkivat tietoa, juuri siihen mitä tarvitsevat ja juuri sen verran kuin tarvitsevat. He haluavat viedä asiat nopeasti käytäntöön ja päästä soveltamaan niitä. Asia ei liity älykkyyteen, vaan tapaamme hankkia tietoa.

Myönteisyys on kovaa valuuttaa uuden oppimisessa

Muutoksissa ja uuden oppimisessa asenne kannattaa fiksata ensimmäiseksi kohdalleen, eli myönteiseksi oppimista ja uutta kohtaan. Sillä on valtava merkitys sille, miten helposti omaksumme uudet asiat. Alkuun voi lähteä miettimään, mitä hyvää asiasta on minulle ja tekemisilleni. Sillä ei ole merkitystä, kuinka pieniä nämä hyödyt ovat. Tärkeinä on, että ne ovat merkityksellisiä juuri sinulle.

Rajoittavat uskomukset “en opi, ei se ole ennenkään onnistunut, mitä jos epäonnistun, työlästä, vaivalloista. Nämä ovat uskomuksia, joita voidaan käsitellä ja muuttaa mm. NLP:n tai PSYCH-K:n avulla, tai yksinkertaisesti pohtimalla ja kyseenalaistamalla niitä.

Vahvimman oppimiskanavan tunnistaminen ja hyödyntäminen tukee myös merkittävästi uuden oppimista. Auditiivinen ottaa vahvimmin tietoa vastaan kuulemalla. Kinesteettinen oppii kokeilemalla ja tekemällä, visuaalinen hahmottaa asiat näkemällä. Ei siis kannata ihmetellä, että asiat menevät välillä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ainakin kinesteettisellä ja visuaalisella oppijalla. Asiasta voit lukea lisää tämän linkin kautta.

Onko sinulla vahva tarve ajatella?

Nautit asioiden syvällisestä mietiskelystä monista eri näkökulmista. Sinua motivoi, kun saat analysoida perusteellisesti asioita. Uteliaisuutesi ja tiedonjanosi on jatkuvaa, toteutat elinikäisen oppimisen mallia. Tarvitsetko kaikkea tietoa, ei ole oleellista, vaan tiedon hankkiminen itsessään.

Haasteena on päästä teorioista siirtymään käytännön tekemiseen. Rutiinit muutenkin puuduttavat. Ne ovat pitkästyttäviä, eivätkä tarjoa älyllisiä haasteita vahvan uteliaisuusmotiivin omaaville henkilöille.

Sinulle on tärkeää tietää miksi  asiat ovat kuin ovat. Et juurikaan noudata saamiasi ohjeita ilman, että selvität perinpohjaisesti syyt annettujen ohjeiden takaa. Perustelujen on syytä olla perusteellisia, jotta ne vakuuttavat sinut.

Älykkyys ja uteliaisuus eivät ole sama asia. Uteliaisuus ilmentää sitä, kuinka hauskaa ja motivoivaa oppiminen on. Älykkyys kuvaa sitä, kuinka helppoa oppiminen on.

Olet todennäköisesti henkilö, joka rakastaa tai ainakin pitää muutoksista. Edellyttää tietenkin, että niihin syvennytään perusteellisesti ja mietitään kaikki asiaan liittyvät riskitekijät. Perustelut, miksi muutosta lähdetään toteuttamaan pitää myös olla tiedossa.

Vai pyritkö työssäsi konkreettisiin ja näkyviin tuloksiin nopeasti?

Haluat keskittyä oleelliseen, olet käytännöllinen ja toimeen tarttuva. Tiedon hankkimisesi perustuu siihen, että tarvitset sitä jossain hyödyllisessä asiassa tai tilanteessa. Asioiden pitää tapahtua nopeasti, ilman turhia mutkia ja viivyttelyitä. Keskityt olennaiseen ja siihen, miten asiat saadaan vietyä käytäntöön. Kuulut niihin, joiden uteliaisuus motiivi on matala.

Kärsivällisyys ei kuulu hyveisiisi, asioiden pyörittely ja liiallinen analysointi  eivät sinua sytytä ja innosta. Miksi tuhlata aikaa, kun pääpiirteet ovat selvillä, kyllä työ tekijäänsä opettaa.  Asioiden käytäntöön vienti, tekeminen itsesäään ja nopeat tulokset, ne antavat sinulle energiaa ja ne ovat sinun juttusi.

Muutokset eivät tuota sinulle päänvaivaa, jos ne parantavat käytäntöjen toimivuutta ja tuovat hyötyä vanhaan verrattuna. Jos itse olet muutoksen toteuttajana, kiinnitä huomiota riittävästi asioiden tiedottamiseen muille, jotta hekin pysyvät tilanteen tasalla. Vauhdissasi voi muiden olla vaikea pysyä.

Opittavaa toinen toisiltaan 

Toinen on nopea käytännön tekijä ja toinen rauhallinen, syvällisesti asioihin paneutuja. Toinen tuskastuu toisen päättämättömyyteen, varmisteluun ja riskien näkemiseen. Toiselta puolelta asiaa tarkasteluna, homma vaikuttaa hutiloinnilta ja hätäilyltä, rynnätään toteuttamaan puolivalmista suunnitelmaa. Yhteispelillä tämäkin sujuu, toinen vie käytäntöön niitä asioita, joita päästän nopeasti toteuttamaan. Toinen voi samalla hioa tarvittavia yksityiskohtia ja molempien innostus säilyy.

Seuraavassa blogissa sukelletaan vallan ja vaikuttamisen syövereihin. Valtaan liittyy myös muiden auttaminen ja tukeminen. Asiat eivät ole mustavalkoisia, väliin mahtuu lukematon määrä harmaan eri sävyjä.

Kirjoittaja on johtamisen valmentaja, joka auttaa kehittämään johtamista ja työyhteisöjen toimintaa vuorovaikutteisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tavoitteena työyhteisöt, jossa henkilöstö voi hyvin ja on sitoutunutta.  Lue lisää, miten voin auttaa kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

oivaltaen.fi