itsetunto

Itsetunto on riippuvainen hyväksynnän tarpeesta

Hyväksyntä on perustarve, joka kertoo siitä, miten arvostamme itseämme, minkälainen  itsetunto meillä on. Kun tämä tarve tyydyttyy, se tuottaa itsevarmuuden tunteita ja tyydyttämättä jääminen tuottaa epävarmuuden tunteita.

Tämä on blogisarjan toinen (2/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten hyväksynnän tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss Motivaatioprofiilin avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta. Toisin sanoen osat toimia menestyksellisesti ja tavoitteellisesti erilaisten ihmisten kanssa tilanteessa kuin tilanteessa.

Tunnetko sinä miten itse priorisoit perustarpeitasi?

Meitä kaikkia yhdistää 16 eri motivaatiotekijää eli perustarvetta. Yksilöllisyytemme muodostuu tekijöiden intensiteetistä, eli siitä kuinka paljon mikäkin tekijä meitä motivoi. Yksittäisen motivaatiotekijän mukaan ei kuitenkaan voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä henkilön persoonallisuudesta, vaan siihen tuovat sävynsä kaikki 15 muuta motivaatiotekijää.

Hyväksynnän tarpeemme voi olla korkea, tai matala. Korkea tarve ilmenee halun kuulua joukkoon, onnistua, saada hyvää palautetta ja ennen kaikkea välttää negatiivista palautetta. Matala hyväksymisen tarve tekee ihmistä itsevarmoja, joita epäonnistumiset eivät pelota. Se mitä muut heistä ajattelevat, ei juurikaan vaikuta heidän tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiin. Useimmat meistä ovat jotain tältä väliltä.

Empaattiset, täydellisyyden tavoittelijat

Hyväksyntää hakevat ihmiset haluavat onnistua tekemisissään, kuulua joukkoon ja saada positiivista palautetta tekemisitään. Heitä ajaa perfektionismi, täydellisyyden tavoittelu ja epäonnistumisen pelko, tästä syystä he ovat usein huippusuorittajia.

Epäonnistumisen pelko tekee heistä epävarmoja ja he saattavat harjoitella tai panostaa työhönsä moninkertaisesti keskivertoon verrattuna. Epäonnistumisen pelko voi ilmetä myös haasteiden välttelynä ja viivyttelynä tekemisissä. Palautteen aivan asiallisesti annettunakin he saattavat kokea kritiikkinä ja persoonaansa kohdistuvana.

Omien rajojen pitäminen ja Ei:n sanominen moninaisiin pyyntöihin liittyy myös tähän motivaatiotekijään. Emme halua loukata toista tai tuottaa hänelle pettymystä. Oman jaksamisen ja hyvinvoinnin vuoksi asiaa  kannattaa ottaa työn alle ja käsittelyyn.

Tästä johtuen erilaiset testit, kokeet arviointitilanteet ovat heille  epämiellyttävinä ja he pyrkivät niitä välttämään. Pienikin positiivinen palaute ja huomiointi sen sijaan antaa heille virtaa pitkäksi aikaa.

Tunnet varmaankin henkilön, jonka kassa kaikki tuntuvat tulevan hyvin juttuun kaikenlaisissa tilanteissa. He huomioivat aina toiset ja osaavat mukauttaa käytöksensä tilanteen mukaan. He toimivat sillanrakentajina erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä varmistaen, että kaikki tulevat huomioiduksi ja saavat suunvuoron.

Muutosten tekemiseen he kaipaavat rohkaista, jotta he uskaltautuvat astumaan uuteen ja epävarmaan askel kerrallaan. He ovat omassa elementissään, kun muut tukevat ja rohkaisevat heitä. Heidän itsetunto vahvistuu ja itsevarmuus kehittyy toisten kehuista.

Vahvan itsetunnon omaavat itsevarmat haasteisiin tarttujat

Henkilöillä, joilla hyväksynnän tarve on matala omaavat vahvan itsetunnon. He ovat itsevarmoja, joita epäonnistumiset eivät pelota. Heidän persoonallisuuspiireisiinsä kuuluvat itseluottamus, halukkuus kokeilla uusia asioita, optimistisuus ja itsevarmuus.

Tällaiset henkilöt suhtautuvat palautteeseen aivan päinvastoin, kuin hyväksyntää hakevat. He haluavat kuulla virheistään ja oppia niistä. Enemmänkin heitä ärsyttää se, ettei asioihin ole puututtu välittömästi niiden ilmaannuttua. Heidän mottonsa on ”rapatessa roiskuu ja tarvittaessa korjataan”. On myös mahdollista, että he pitävät omia toimintatapojaan parhaina, eivätkä tästä syystä näe tarvetta muuttaa käytöstään.

Heille ei ole oleellista se, mitä muut heistä ajattelevat. Vähemmän miellyttävien ja ikävien päätösten tekeminen ja toimeenpano eivät vie heidän yöuniaan. Asiat asioina, ei sen kummempaa. Heitä motivoi uudet haasteet, missä he pystyvät näyttämään osaamistaan ja selviytymistaitojaan.

Vuorovaikutuksen vahvistaminen itsetunnoltaan itsevarman ja hyväksynnän hakijan kesken

Haasteita ja ristiriitoja vuorovaikutukseen tulee, kun toisella on vahva itsetunto ja toinen hakee hyväksyntää. He eivät aina ymmärrä ja arvosta toinen toisiaan ja erilaisia tapojaan toimia. Hyväksyntää hakevat, epävarmat ihmiset pitävät itsevarmoja omahyväisinä, itsekeskeisinä, piittaamattomina toisten tunteista ja ajatuksista.
Vahvan itsetunnon omaavat, itsevarmat ihmiset kokevat vastapuolen epävarmana, heikkona, herkkänä, ailahtelevaisena ja alistuvana. Tilanne vaatii molemmilta joustoa ja oman mukavuusalueensa venyttämistä, jotta yhteistyö sujuu molempia tyydyttävällä tavalla.

Hyväksyntää hakevan kannattaa opetella ottamaan palautetta vastaan mahdollisuutena kehittyä, ei henkilökohtaisena epäonnistumisena. Palautteen tarkoitus on aina auttaa toista kehittymään ja parantamaan suoritustaan. Tämä kannattaa muistaa myös itse, kun on palautetta antamassa. Kritisointi, nalkuttaminen tai toisen loukkaaminen eivät ole palautetta.

Täydellisyyden tavoittelu on perin raskasta, joten armollisuutta itseä kohtaan kannattaa harjoitella. Oman ajankäytön kannalta oleellista on miettiä prioriteettejaan, missä riittäisi keskinkertainen tai hyvä, erinomaisen tilalla.

Itsevarman henkilön on syytä kiinnittää tapaansa esittää asiat huomioiden vastapuolta kohtaan arvostava ja huomaavainen käytös. Sama asia voidaan ilmaista monelle eri tavalla. Viesti menee paremmin perille, kun vastaanottaja pystyy sen hyväksymään ja ymmärtämään. Lopputulokseen pääsee monilla eri tavoilla, oma tapa ei välttämättä aina ole kaikissa tilanteissa se paras mahdollinen.

Jos tunnistat jotain piirteistä molemmista puolista, olet todennäköisesti keskitien kulkija ja toimit tilanteen huomioiden joustavasti. Molemmissa ääripäissä ovat omat vahvat puolet ja kehityskohteet. Käyttäytymisemme eli sen, miten tarpeitamme tyydytämme, valitsemme aina itse, se ei ole mikään automaatio. Eikä se ole mikään tekosyy toisten epäasialliselle kohtelulle.

Seuraavassa blogissa vuorossa on uteliaisuus eli tapamme hankkia tietoa. Motivaatiotekijät eivät kerro kyvyistämme tai taidoistamme. Uteliaisuus ei kuvaa älykkyyttämme, vaan tapaanne oppia teoreettisesti tai käytännönläheisesti.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

työelämän muutokset

Posted in Hyvinvointi, Motivaatio, Työhyvinvointi, Yleinen and tagged , , , , , , , , , , , , , , .