digitalisaatio

Digitalisaatio -työelämän muutokset. Tunnistatko uudet haasteet?

Digitalisaatio luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, osaammeko hyödyntää sitä itsellemme optimaalisella tavalla? Hyvinvoiva henkilöstö ei ole katoava luonnonvara työpaikoilla, joissa huomioidaan työelämän muutokset. Tunnistatko työelämän haasteet ja omat motivaatiotekijäsi?

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten sillä voidaan saavuttaa kilpailuetua. Listasimme viisi yleisintä työelämän haastetta, sekä ratkaisut henkilöstön hyvinvoinnin ja toimivan työympäristön saavuttamiseksi.

Haaste 1: Etätyö ja itsensä johtaminen

Työympäristössä tapahtuneet muutokset ovat mullistaneet tavan tehdä töitä. Nykyään digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Yhä useampi asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö työskentelee säännöllisesti jossakin muualla kuin toimistolla, itselleen sopivana ajankohtana. Olemme osa verkostoja ja työtiimejä, jotka ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistat omat motivaation lähteesi ja arvosi.  

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Työnantajan kannattaisikin miettiä, miten hyvin hän tiedostaa omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat henkilöstöä?

 Haaste 2: Työurien pidentyminen ja monimuotoistuminen

Ennen opiskeltiin ammattiin, mentiin töihin ja sieltä siirryttiin eläkkeelle. Nykyisin on tavallista opiskella työn ohessa useampia tutkintoja ja siirtyä erityyppisistä työtehtävistä toisiin.

Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet, projektityöt ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työsuhteiden väleihin sijoittuvat äitiys- ja vanhempainvapaat, työttömyys- ja opiskelujaksot. Työurien monimuotoistumisen trendi vahvistuu tulevaisuudessa, joten tarvitsemme taitoa kestää epävarmuutta, kohtuullista stressinsietokykyä sekä keinoja palautua siitä.

Selvitäksemme haasteista fyysinen ja psyykkinen kuntomme tarvitsee huomiota ja toimenpiteitä. Liikunnalla, terveellisellä ruoalla ja sosiaalista suhteista huolehtimalla voimme vaikuttaa riskitekijöihin ja ehkäistä yleistyviä sairauksia, kuten verenpainetauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä mielenterveysongelmia. Ajankäytön hallintaa edesauttaa, kun tunnistat omat motiivisi.

Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista korostuu, mutta myös työnantajan tukitoimenpiteisiin panostaminen maksaa itsenä takaisin tuottavina työntekijöinä, alentuneina sairaspoissaoloina ja vähentyneinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Näillä tekijöillä on iso merkitys työnantajamielikuvan rakentamisessa sekä ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa ja sitouttamisessa.

Haaste 3: Jatkuva multitasking

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa.

Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa. Kuinka kauan pysyt itse olemaan erossa mobiililaitteestasi?

 Haaste 4: Työn arvojen muuttuminen

Uusille sukupolville työn merkityksellisyys on aivan erilainen arvo kuin aikaisemmille sukupolville. Nuoret eivät käy töissä siksi, että heidän olisi pakko. Sen sijaan he keskittyvät siihen mistä nauttivat. Tästä heitä on joskus kritisoitukin.

Kyseessä ei ole työn vieroksuminen, vaan ennemmin omien motivaatiotekijöiden ja vahvuuksiensa tunnistaminen sekä niiden mukaan ohjautuminen. Juuri tässä piilee tehokkuuden, onnistumisen, menestymisen ja hyvinvoinnin ydin. Tehdä innostuneena juuri itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita flowssa eli virtauksessa.

Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä. Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon.

 Haaste 5: Työn ja yksityiselämän tasapaino

Työelämän vaatimustaso on selkeästi noussut. Työntekijän hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on löytää tasapaino työ– ja muun elämän välillä. Ilmarisen tekemien tutkimusten mukaan työn vaatimustason nousu ei ole riski työntekijän jaksamiselle, jos työn sisältö, itseohjautuvuus, vuorovaikutus muiden kanssa, sekä työ– ja yksityiselämän tasapaino ovat kunnossa. Työtyytyväisyys säilyy, kun työ on palkitsevaa.

 Hyvinvoiva työstänsä innostunut henkilö panostaa kaiken energiansa tekemiseensä, siksi hän on tehokas ja tuottava. Stressaantunut ja työhönsä tyytymätön työntekijä käyttää koko potentiaalistaan vain noin puolet. Työn tuottavuuden lasku, lisääntyneet sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet: Tyytymättömyydellä on kova hinta, jota me kaikki osaltamme maksamme.

Kilpailuetua tieteellisesti tutkitusta Reiss Motivaatioprofiili (RMP):stä

Henkilöstö tekee tulokset ja motivoitunut henkilöstö tekee hyvät tulokset. Tutkimuksissa on löytynyt 16 motivaatiotekijää, jotka ovat meille kaikille ihmisille yhteisiä. Montako sinä tunnistat omalla kohdallasi, entä henkilöstösi kohdalla?

Kaikki 16 tekijää vaikuttavat taustalla, vaikka et niitä tunnistaisikaan. Itsenä johtaminen lähtee näitä tekijöistä ja niiden hyödyntämisestä. Kun ymmärrät omaa käyttäytymistäsi, sinulla on mahdollisuus ymmärtää ja johtaa tuloksellisesti sekä itseäsi että henkilöstöäsi.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.  

 

työelämän muutokset

Posted in Motivaatio, Työhyvinvointi and tagged , , , , , , , , , , .