lojaali

Lojaali itselleen vai tasa-arvoinen muiden kanssa (10/17)

Lojaali on sanakirjan mukaan uskollinen, luotettava, velvollisuudentuntoinen, lainkuuliainen. Lojaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarpeemme pohjautuu kunniamotiiviimme. Vahva kunnian tarve on halua olla lojaali ja toimia oikeudenmukaisesti toisia kohtaan. Vähäinen kunnian tarve näyttäytyy haluna joustaa periaatteista tavoitteiden vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen on tärkeintä, tavalla tai toisella.

Kunnia motivoi ihmisiä noudattamaan moraalisia käyttäytymissääntöjä. Tarpeen tyydyttyminen tuottaa lojaalisuuden tunteita ja tyydyttämättä jääminen tuottaa syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Tämä on blogisarjan kymmenes (10/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten kunniamotiivia tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Lojaali, lujaluonteinen oikeudenmukaisuuden puolustaja

Ihmiset, joilla on vahva kunnian tarve, ovat oikeudenmukaisia, luotettavia, rehellisiä, periaatteellisia, tunnontarkkoja ja suoraselkäisiä.

He pyrkivät käyttäytymään moraalisten ohjeiden mukaan, pitävät antamansa lupaukset ja toimivat rehellisesti kaikissa tilanteissa. Heillä on vahva itsekuri ja he tekevät velvollisuutensa, eivätkä riko annettuja ohjeita ja sääntöjä edes silloin kuin kiinnijäämisen riski on pieni.

Kunniaa arvostavat ihmiset ottavat vastuun teoistaan ja arvostava luonteenlujuutta. He myöntävät virheensä, eivätkä esitä tekosyitä tai syytä muita virheistään.

He voivat olla hyvin periaatteellisia, eivätkä juurikaan jousta mielipiteissään tai tekemisissään. Muutokset ja toiminnan kehittäminen eivät ole heidän vahvimpia puoliaan, koska he pitäytyvät vahvasti vanhoissa rakenteissa.

Uudistuminen, toimintojen kehittäminen ja muutokset ovat heille haasteellisia ja näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Maailma ympärillämme muuttuu vinhaa vauhtia, halusimme sitä tai emme. Vanhoista rakenteista kynsin hampain kiinni pitämisellä tekee vain oman elämänsä raskaaksi.

Stressaantuneina syyllisyyden ja häpeän tunteet nousevat pintaan, koska heidän arvonsa eivät toteudu. Toiset saattavat muuttuvat omahyväisiksi ja tuomitseviksi muita kohtaan.

Työyhteisöön lojaalit ihmiset sitoutuvat tiiviisti, eivätkä vaihda työpaikkaa kevein perustein. Toisaalta he voivat kokea tilanteen vaikeana, jos organisaation arvot ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Hyväksymisen tarve vaikuttaa siihen, kuinka pitkään he kestävät tällaista tilannetta.

Tavoitehakuinen junailee joustavasti maaliin

Ne ihmiset, joiden kunnian tarve on matala, ovat tilanteen mukaan joustavia ja heitä motivoivat heidän omat käyttäytymissääntönsä. He motivoituvat, kun saavat ajaa omien etujaan, etsiä asioita ja tilanteista henkilökohtaisia hyötyjä, sekä saavuttaa omia tavoitteitaan ja päämääriään. He tekevät kaikkensa saadakseen itselleen tärkeän työn tehdyksi. Houkuttelevan tilanteen tullen he saattavat olla valmiita tekemään mitä vain hyödyntääkseen tilaisuudet.

He ovat lojaaleja työnantajalleen siihen pisteeseen asti, kun työnantaja huolehtii heistä ja on lojaali heitä kohtaan. Hyvän mahdollisuuden ilmaantuessa näköpiiriin, he ovat valmiita ne hyödyntämään ja tekemään uudet valinnat.

Heidän arvonsa saattavat muuttua vuosien saatossa, koska he toimivat omien sääntöjensä mukaan. Periaatteessa he pitävät lupauksensa ja sanansa, mutta joskus tilanne saa heidät luopumaan lupauksistaan.

”Tarkoitus pyhittää keinot” on heidän mottonsa. Tällaiset tavoitteellisuutta ja joustavuutta arvostavat ihmiset tuntevat harvoin syyllisyyttä tai häpeää tekemisitään tai päätöksistään. Heistä on ihan oikein ajaa ylinopeutta, jos tilanne sitä vaatii, tai muokata jotain muuta määräystä paremmin itselleen sopivaksi.

Kokonaisuus ratkaisee tässäkin

Kunniamotiivi kuten muutkaan motiivit eivät yksinään määritä sitä, miten toimimme. Kaikki kuusitoista motiivia yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja ne kertovat mikä on kenellekin optimaalisin tilanne. Käyttäytymisemme valitsemme aina itse, eli sen miten kyseessä olevaa motiivia eli tarvetta tyydytämme.

Korkeaa kunnia pidetään yleisesti tavoiteltavana piirteenä. Monissa tilanteissa olisi suotavaa omata vähän enemmän lojaalisuutta itseään kohtaan, jotta osaisi paremmin pitää puoliaan ja osata sanoa napakammin ei.

Seuraavassa blogissa on vuorossa perhemotiivi, joka liittyy perheen ja omien lapsien hoivaamiseen ja huolehtimiseen. Toiset meistä ovat hyvin perhekeskeisiä ja heille perhe on prioriteetti numero yksi. Per-heeseen vähemmän sitoutuville perhe on myös tärkeä, mutta he eivät omistaudu yksinomaan perheelle, vaan mielenkiinnonkohteita on runsaasti perhepiirin ulkopuolella.

introvertti

Oletko itsellinen introvertti vai elämäniloinen ekstrovertti? (9/17)     

Introverttina nautit enemmän syvällisistä keskusteluista pienissä ryhmissä kiinnostavien ihmisten kanssa, kuin massatapahtumissa olemisesta. Introvertit lataavat akkujaan omassa seurassaan ja nauttivat ajoittain yksinäisyydestä.

Ulospäinsuuntautunut ekstrovertti sen sijaan saa energiaa muista ihmisistä, mitä enemmän ihmisiä on ympärillä, sen nautinnollisempi tilanne on hänelle. Sosiaaliset kontaktit motiivi kertoo halusta tutustua uusiin ihmisiin ja ylläpitää laajaa ystävä- ja kontaktiverkostoa.

Tämä on blogisarjan yhdeksäs (9/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten sosiaalisten kontaktien tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Motiivit eivät kerro osaamisestamme, vaan sisäisestä palostamme tehdä tiettyjä asioita. Onko sosiaalisten kontaktien tarpeesi korkea tai matala, voit kummassakin tapauksessa olla vuorovaikutustaidoiltasi lahjakas tai harjoitusta kaipaava.

Ekstrovertti nauttii keskipisteenä olemisesta

Henkilöt, joilla on vahva sosiaalisten kontaktien tarve etsivät yhteyttä toisiin ihmisiin. He ovat kiinnostuneita ihmisistä ja tarvitsevat heidän läheisyyttään. He ovat puheliaita, seurallisia ja ulospäin suuntautuneita, nauttivat yhdessä tekemisestä ja hauskanpidosta. Heillä on laaja ystäväpiiri ja he haluavat olla mukana kaiknlaisessa toiminnassa heidän kanssaan.

Jos kontakteja ei ole riittävästi, he alkavat tuntea yksinäisyyttä ja voivat kokea tulleensa hylätyiksi.

Heille sopivat hyvin työtehtävät, joissa pääsee työskentelemään yhdessä muiden kanssa. Erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä heidän sosilaalisuutensa pääsee myös oikeuksiinsa.

Riskinä sosiaalisuudessa on se, ettei henkilön itsenäisestä työskentelystä tahdo tulla valmista, kun hän jää  ”suustaan kiinni”.  Aikataulut pettävät ja työt pääsevät ruuhkautumaan. Tällä voi olla vaikutusta myös työkaverien aikaansaamiseen. Tällaisissa tilanteessa rauhallinen työpiste voi ratkaista ongelman.

Introvertti saa energiaa ja voimaa yksin olosta

Introvertti on henkilö, jonka sosiaalisten kontaktien tarve on matala. He tarvitsevat tietyn määrän omaa aikaa ladatakseen akkujaan, jaksaakseen ja voidakseen hyvin. Yksin olo on heille luontainen olotila, he eivät koe itseään yksinäisiksi tai hylätyiksi. Tästä johtuen heitä saatetaan pitää etäisinä ja kylminä, mitä he eivät todellisuudessa ole.

Viihdytkö hyvin yksin, omassa rauhassasi? Et kaipaa koko ajan ihmisiä ympärillesi, lataudut omissa oloissasi ja nautit etätöiden tekemisestä. Kun joudut olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, tarvitset välillä omaa aikaa ja rauhaa. Sosiaalisten kontaktien tarpeesi on todennäköisesti matala.

Introvertit työskentelevät mieluimmin itsenäisesti kuin ryhmän jäseninä, etätyö sopii heille erittäin hyvin. He nauttivat tehtävistä, joissa tarvitaan syvällistä pohtimista ja keskittymistä.  Ryhmässä toimiminen, esiintyminen isoille ihmismäärille tai esimerkiksi messuilla oleminen ovat asioita, joita heidän päiviinsä vai kohtuullisesti sisällyttää. Isot ihmismäärät vievät heiltä energiaa enemmän kuin antavat, joten vastapainona tarvitaan omaa rauhaa ja vetäytymistä omiin oloihin. Heidän ystäväpiirinsä on pienempi kuin ekstroverttien, mutta ystävyyssuhteet ovat syvällisiä.

Sosiaalisten kontaktien tarve ja sosiaaliset taidot ovat kaksi eri asiaa

Ekstrovertti, joka nauttii olostaan ihmisten ympäröimänä ja tutustuu mielellään uusiin ihmisiin, ei välttämättä ole taitava kanssakäymisessään ja kommunikoidessaan muiden kanssa. Useimmiten he kyllä ovat mutkattomia vuorovaikutustilanteissa sekä tuttujen että  tuntemttomien  kanssa. Sen sijaan introvertti, joka viihtyy yksin tai pienissä ryhmissä voi olla äärettömän taitava solmimaan ja ylläpitämään ihmissuhteitaan. Poikkeuksia on molempiin suuntiin.

Nykyisin sosiaalisuutta ja erilaisia verkostoja arvostetaan työpaikoilla suuresti. Myös sellaisissa tehtävissä, joissa introvertin persoonallisuuspiirteet tukisivat paremmin työssä onnistumista. Ulospäin suuntaunteet ihmiset lähtevät helpommin soitellen sotaan, kun tietävät pärjäävänsä vähemmälläkin valmistelulla. Introvertti selvittää taustat ja valmistelee asiat perusteellisesti ja saa tätä kautta luotua luottamuksellisen ilmapiirin. Asioiden valmisteluun heiltä kuluu paljon aikaa, jolloin tuottavuus on vähäisempää, mutta laatu on korkea.

Valmennuksissa Reiss Motivaatioprofiili (RMP) läpikäydessä merkittävin asia introverttien kohdalla on ollut se, että he ovat tunnistaneet juuri tämän ominaisuuden itsessään. Havahtuminen siihen, että olen juuri tällaisena hyvä ja oikeanlainen. Useimmat ovat piirteen itsessään tunnistaneet, mutta ympäristössä sitä ei ole tunnistettu ja heidän käyttäytymiseensä on pyritty vaikuttamaan monin tavoin.

Sosiaalisemmat työkaverit ovat olleet huolissaan, kun joku viettää niin paljon aikaa yksin, eikä ole kiinnostunut yhteisistä tapahtumista ja muista riennoista.

Seuraavassa blogissa on vuorossa kunniamotiivi, joka liittyy lojaalisuuteen, suoraselkäisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Toisille periaatteellisuus ja perinteet ovat vahvoja arvoja ja toisille on tärkeää päästä maaliin keinolla millä hyvänsä. 

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsenä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

Miten kehitetään resilienssiä

Miten järjestelmällisyyden avulla kehitetään resilienssiä (8/17)

Miten  järjestelmällisyyden avulla kehitetään Resilienssiä

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taitoa, jota meistä jokainen tarvitsee jaksaakseen energisenä ja hyvinvoivana arjen pyörityksessä. Tutkimuksissa on löytynyt viisi persoonallisuuden piirrettä, jotka tukevat resilienssiä.

Tämä on blogisarjan kahdeksas (8/17) kirjoitus, jossa käsittelen ihmisten järjestyksen tarvetta tieteellisesti tutkitun Reiss motivaatioteorian avulla. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sen paremmin osaat johtaa itseäsi ja ymmärrät erilaisuutta, eli tulet paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omien vahvojen motiivien mukainen tekeminen energisoi, tekeminen itseään palkitsee.

Kaikki paikallaan ja paikkansa kaikelle vai joustavasti junaillen – järjestyksen tarpeemme on erilainen

Henkilöt, joilla on vahva järjestyksen tarve toimivat järjestelmällisesti ja tavoittelevat järjestystä kaikissa asioissa. He arvostavat turvallisuutta, vakautta ja sitä, että tavarat ovat niille kuuluvilla paikoillaan. Yksityiskohdat ovat heille tärkeitä, siksi he kiinnittävät niihin paljon huomiota.

Vahva järjestyksen tarve on halua organisoida, järjestää ja pitää siisteyttä ja puhtautta yllä. Asioiden tulisi edetä järjestyksessä ja suunnitelmien mukaan. He nauttivat asioiden suunnittelusta, listojen tekemisestä, aikataulujen ja sääntöjen laatimisesta.  Rutiinit sopivat heille hyvin, ne luovat turvallisuutta ja ennustettavuutta heidän elämäänsä. Muutoksiin sopeutuminen sen sijaan on heille haasteellista ja vaikeaa, siksi heidän ympäristönsä tulisi olla selkeä ja ennustettavissa oleva.

Ne henkilöt, joilla järjestyksen tarve on matala haluavat toimia joustavasti, kiveen hakatut periaatteet ja rakenteet ovat heille kauhistus.  He nauttivat muutoksista, yllätyksistä ja spontaanista toiminnasta ilman toimintaa rajoittavia suunnitelmia.

Ulkopuolisen silmin tilanne voi vaikuttaa kaoottiselta, mutta ei heistä, koska he eivät kaipaa rutiinien ja ennustettavuuden tuomaa turvallisuuden tunnetta. Matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt haluavat improvisoida ja muutella suunnitelmia mielialan mukaan. He eivät jaksa motivoitua pitkään työstä, joka toistuu samanlaisena päivästä toiseen ja sisältää paljon rutiineja.

Miten kehitetään Resilienssiä

Ensimmäinen on proaktiivisuus eli ennakointi. Sillä tarkoitetaan aktiivista ja oma-aloitteista toimintaa, jossa henkilö ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Silloin valintamme ja päätöksemme ovat arvojemme mukaisia, eivät olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia.

Ensin on tunnistettava omat arvonsa ja motivaatiotekijänsä, jotta niiden mukaan voidaan toimia. Tässä apuna voi käyttää  tieteellisesti tutkittua Reiss Motivaatioprofiili (RMP)®:tä.

Toisena kohtana on järjestelmällisyys. Järjestelmällisyys auttaa asioiden suunnittelussa, priorisoinnissa ja tehtävien pilkkomisessa sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia löytyy roppa kaupalla vahvan järjestysmotiivin omaavilta henkilöiltä luonnostaan. Matalan järjestysmotiivin omaavat voivat opetella tekemään ensin suurpiirteisiä suunnitelmia ja pikku hiljaa yksityiskohtaisempia.

Personallisuuspiirteet ja sisäiset motivaatiotekijät ovat hyvin pysyviä, mutta aivomme ovat plastiset eli muovautuvat, joten ne kehittyvät ja oppivat uutta käytön mukaan. Voimme kehittää persoonallisuuttamme haluamaamme suuntaan.

Kolmantena tekijänä on mielen joustavuus. Muutoksissa nähdään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jollekin paremmalle, ei pelkästään uhkakuvia. Ollaan valmiita kokeilemaan uutta ennakkoluulottomasti vaikkapa vain pienin askelin. Näitä ominaisuuksia ovat synnyinlahjaksi saaneet matalan järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt.

Korkean järjestyksen tarpeen omaavat henkilöt voivat kehittää tätä ominaisuutta tekemällä asioita eri tavalla kuin ennen tai kokeilemalla jotain aivan uutta, mitä eivät ole koskaan tehneet.

Neljäntenä kohtana on positiivisuus, kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Yltiöpositiivisuus ei ole tarpeen, vaan realistisesti osata vaihtaa näkökulmaa asian suhteen. Asioilla on monia eri puolia, niitä kannattaa oppia tunnistamaan.

Viidentenä kohtana on keskittyminen oleellisiin asioihin, mitä halutaan saada aikaiseksi ja saavuttaa. Ensin pitää tunnistaa ne merkitykselliset ja tärkeät asiat. Järjestelmälliselle luontaista ja matalan järjestyksen omaavat henkilöt voivat välillä pysähtyä pohtimaan tavoitteitaan ja päämääriään.

Kaikilla motivaatiotekijöillä intensiteetteineen eli vahvuuksineen on vahvuutensa ja kehitysalueensa. Toinen ei ole toista parempi. Erilaisuudessa piilee rikkautemme. Meille jokaiselle on hyödyllistä oppia tunnistamaan mikä auttaa meitä jaksamaan arjen haasteissa. Tunnistaa asiat, joista kuormittuu ja miten voin tasapainottaa kuormittumistani.

Tästä pääset lukemaan lisää resilienssistä.

Seuraavassa blogissa on vuorossa  sosiaaliset kontaktit -motiivi, joka kuvastaa  tarvettamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toiset meistä energisoituvat ihisten tapaamisesta ja toiset lataavat akkujaan omassa rauhassaan.

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi itsensä johtamista, suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.

www.oivaltaen.fi

tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat kovaa valuuttaa jo nyt. Työelämässä tarvitaan enenevässä määrin vuorovaikutustaitoja, johtamiskykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan monet työtehtävät, mutta näissä taidoissa ihminen on vielä ylivoimainen. Menestyjiä ovat ne, jotka tunnistavat oman yksilöllisen motivaatiorakenteensa, osaavat ohjautua vahvuuksistaan käsin ja johtaa itseään määrätietoisesti.

Työn merkityksellisyys luo tehokkuutta ja tuottavuutta

Johtamisen, tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä on todettu olevan selkeä korrelaatio. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tehokas ja tuottelias. Nykyään työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmin, sillä työnantajat ovat ymmärtäneet työssäjaksamisen olevan osa myös yrityksen arvoa lisäävää kilpailuetua.

Tulevaisuudessa työelämässä menestyvät ne, jotka tunnistavat omat motivaatiotekijänsä,  vahvuutensa, ovat itseohjautuvia ja omaavat vahvat vuorovaikutustaidot, sekä pysyvät ylläpitämään jatkuvaa oppimiskykyään. Unohtamatta oman alan vahvaa osaamista.

Työelämän muutosten avulla voidaan tarkastella, minkälaista hyvä johtaminen muuttuvassa työelämässä on ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa.

Vahvuuksistaan ohjautuminen ja itsensä johtaminen

Työn muoto, tekotapa ja fyysiset työskentelypaikat ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Moni tekee töitä osittain kotona, työajat ovat alati venyvä käsite vapaa-ajan ja työajan nivoutuessa toisiinsa. Työsähköpostien ja sosiaalisen median tulviessa älylaitteisiin moni on jollain tapaa työssä kiinni kaiken valveillaoloaikansa.

Työverkostojen levittäytyessä yli maarajojen, yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä joutuu olemaan tavoitettavissa kellon ympäri. Nämä muutokset asettavat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Henkilön kyky johtaa itseään korostuu, kun työmäärää täytyy kyetä säätelemään itse ja vapaa-aika on aikataulutettava siinä missä työkin.

Uudenlainen vapaus tuo myös vastuuta, kun omien toimintatapojen tunteminen sekä itsensä johtaminen nousevat aivan uudenlaiseen merkitykseen. Ennen tekemiselle oli asetettu tarkat raamit, nyt työntekijän on luotava ne itse ja vieläpä pysyttävä niissä. Moni tuskailee oman ajankäytön hallinnan kanssa, kun aikaa pitäisi löytyä myös palautumiseen, lepoon, läheisille ja itselle. Tekemisen priorisointi on huomattavasti helpompaa, kun tunnistaa omat motivaation lähteensä ja arvonsa ja silloin myös riittämättömyyden tunteet pysyvät  hallinnassa.

Työnantajapuolella haasteena on parhaiden osaajien saaminen omaan tiimiin ja heidän sitouttamisensa. Esimiesten ja johtajien kannattaisikin miettiä, miten hyvin he tiedostavat omat motivaatiotekijänsä ja mitkä asiat motivoivat heidän henkilöstöään?

Oppimiskyvyn ylläpitäminen 

Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. Jos aikaisemmin oli tavallista jäädä eläkkeelle samasta työpaikasta, jossa aloitti opiskelujen jälkeen, nykyään työnhakijalla saattaa olla useamman sivun mittainen CV. Pätkätyöt, osa-aikaiset työsuhteet, opinto- ja sapattivapaat ovat muuttaneet työmarkkinoita monimuotoisemmiksi. Myös työnantajat ovat joutuneet aktiivisemmin tarkastelemaan rekrytointiprosessejaan sekä muuttamaan käsitystään niin sanotuista unelmakandidaateista.

Omien vahvuuksien arviointi ja motivaatiotekijöiden selvittäminen auttavat työntekijää luovimaan uudenlaisilla työmarkkinoilla, joissa kilpailu paikoista on jatkuvasti kiristynyt ja työnhakijan on kyettävä myymään omaa osaamistaan. Vaikka harva työnantaja enää hätkähtää pätkätöistä koostuvaa CV:tä, on silti tärkeää, että työnhakija pystyy kertomaan omasta osaamisestaan ja sekä halustaan integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Motivoivaa ja sitouttavaa  esimiestyötä ja johtamista

Työn arvojen muuttuminen asettaa aivan uusia haasteita esimiestyölle. Henkilöstö haluavaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien päätösten tekemiseen. Heille tärkeää on työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia ja menestyä.

Työnantajilta ja heidän esimiehiltään vaaditaankin uudenlaista otetta johtamisessa, jotta työntekijät pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. On tunnettava toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat työntekijän työskentelyä, mikä häntä motivoi ja millaista palautetta hän arvostaa. Oikea henkilö oikealla paikalla, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

 Vuorovaikutteiset, kommunikoivat tiimit

Avokonttoreiden aikakaudella tiimityöskentely on monelle tuttua omalta työpaikalta. Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. Tiimityöskentelyssä yksilön merkitys osana toimivaa, hyvinvoivaa ja tuloksellista organisaatiota korostuu – ja samalla lisääntyvät myös henkilökemioista ja erilaisista työtavoista johtuvat konfliktit.

Kun ymmärrät omat vahvuutesi ja heikkoutesi, sinun on myös helpompi käsitellä muiden ihmisten käyttäytymisen takana olevia asioita. Tarvitaan työkaluja, jolla voidaan kartoittaa tiimin toimivuutta ja henkilökemioita. Toimimaton tiimi heijastuu nopeasti yrityksen tulokseen asti.

Oman käytöksen ymmärtämisen avulla jokaisella työntekijällä ja esimiehellä on mahdollisuus tuloksellisesti johtaa sekä itseään että omaa henkilöstöään.

Luovuus ja luova ongelmanratkaisu tarvitsevat levollista mieltä

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vapautumisen työajasta ja -paikasta. Vapauden kääntöpuolella on haasteena digitalisaation tuoma jatkuva tavoitettavuus ja työn pirstaloituminen. Yhä useammassa työssä keskitytään moneen asiaan samanaikaisesti, keskeytyksiä on paljon ja palautuminen työtehtävien välillä jää liian vähäiseksi. Niin sanottu multitasking on välillä hyvä asia, mutta aivomme tarvitsevat myös palauttavia taukoja. Jos nämä tauot puuttuvat, meidän on entistä vaikeampi olla läsnä keskittyneenä siinä mitä teemme.

Työn pirstaloitumisesta saattaa helposti muodostua ongelma, varsinkin keskittymiskykyä vaativille tietotyöntekijöille. Olemme tehokkaimpia keskittyessämme yhteen asiaan kerrallaan. Stressin tunne syntyy hallinnan tunteen menettämisestä, ja mitä useampaa asiaa teemme samanaikaisesti, sitä helpommin hallinnan tunne katoaa. Luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaisut syntyvät keskittyneessä ja levollisessa mielentilassa.

Miten sinä aiot varmistaa tulevaisuuden työelämätaitojen ylläpitämisen ja kehittämisen omalla kohdallasi -entä tiimisi kohdalla?

Motivoidu Oivaltaen!

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä tai johtamista. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa Reissin motivaatioteoriaa hyödyntäen.

Menetelmä perustuu tieteellisiin tutkimuksiin yksilöllisistä motivaatiotekijöistä. Mitä paremmin motivaatiotekijämme toteutuvat, sen hyvinvoivempia, energisempiä ja aikaansaavempia olemme.  Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja merkityksellistä.

Oivaltaen

valta

Valta –oletko piilovallankäyttäjä? (4/17)

Valta ja vallankäyttö, miten tämä motiivi vaikuttaa tekemisiimme ja näkyy toiminnassamme. Reiss motivaatioteorian mukaan valta on yksi kuudestatoista perustarpeesta, jotka meitä kaikkia motivoivat. Valta on halua vaikuttaa muihin, johtaa ja päättää asioita toisten puolesta.  Haluamme kaikki käyttää valtaa ja vaikuttaa asioihin tavalla tai toisella.

Kun vallan ja vaikuttamisen tarve on matala, ihmiset haluavat tukea ja auttaa muita, mutta eivät halua tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Omien päätöstensä suhteen he ovat  tarkkoja, harkitsevia tai antavat päätöksenteon kokonaan toisten tehtäväksi.

He haluavat olla kontrolloimatta ja vaikuttamatta muihin. Eikö toisten tukemisessa ja auttamisessa usein ole kyse siitä, että pyrimme ohjaamaan toisia toimimaan oman näkökantamme mukaan. Tarjoamme ohjeita, miten itse olemme toimineet vastaavassa tilanteessa tai miten toimisimme hänen asemassaan nyt.

Emme halua tehdä päätöstä toisten puolesta, vaan haluamme hänen tekevän mieleisemme päätöksen itse. Käytämme valtaa epäsuorasti ja samalla vapaudumme päätösten tekemiseen liittyvästä vastuusta. Kutsumme tätä tapaa käyttää valtaa auttamiseksi. Niinpä niin.

Henkilöt, joilla vallantarve on matala eivät itse aktiivisesti hakeudu esimiestehtäviin, mutta toisten tukemisen ja palvelualttiutensa vuoksi he  tulevat usein valituiksi vastuullisiin tehtäviin. Esimiehinä he ovat valmentavia, kuuntelevia, toisten mielipiteitä huomioivia. He eivät pidä itsenä esiin tuomisesta, vaan seuraavat mieluummin sivusta tapahtumien kulkua. Tästä johtuen heitä saatetaan pitää välinpitämättöminä yhteisten asioiden hoitamisessa.

Henkilöt, joilla valtamotiivi on korkea haluavat saavuttaa näkyviä tuloksia, menestyä, johtaa tai opettaa muita. Yleensä he ovat hyvin kunnianhimoisia ja nopeita tekemään  päätöksiä. He haluavat vastuuta ja tästä syystä heitä on paljon johtajina ja esimiehinä, sekä erilaisten yhdistysten ja järjestöjen vastuutehtävissä. Vastuunkanto on heille luonnollinen tapa toimia. Suorittamisen tarve voi ajaa heitä työnarkomaniaan asti. Tavoitteiden saavuttaminen antaa energiaa ja sitä halutaan koko ajan lisää.

Turmeleeko valta ihmisen?

Hesarin uutinen (17.8.17) väitti vallan turmelevan ihmisen. Onko asia toisiaan näin? Minusta asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Käyttäytymiseenne vaikuttavat ainakin se minkälainen ihmiskäsitys meillä on ja miten hyvin tunnistamme omaa tapaamme käyttää valtaa. Ne tavat ja piirteet jotka itsessämme tunnistamme, ovat hallittavissa ja voimme valita käyttäytymisemme. Asiat, joita emme tunnista, niihin reagoimme vanhojen mallien mukaan.

Korkeaan valtaan liittyy kontrolloimisen tarve, jopa vaativa tai dominoiva käytös. Tehtäviä on vaikea delegoida eteenpäin, koska kaikkea halutaan kontrolloida. Näitä piirteitä on syytä seurata omassa käytöksessään, jotta ei nujerra ympäröivien ihmisten tahtoa omalla käytöksellään. Voisiko vallan turmelevuus liittyä tähän? Piittaamattomuus ja välinpitämättömyys toisista ihmisiä kohtaan liittyy mielestäni enemmänkin matalaan hyväksynnän tai kunnia motiiviin tai korkeaan statuksen tarpeeseen. Toki valtakin voi kihahtaa päähän, kuten moni muukin asia.

Miten ääripäät suhtautuvat toisiinsa?

Motivaatiotekijöissä on sisäänrakennettuna samankaltaisuutta, joka meitä ihmisiä yhdistää ja toisaalta erottaa ja tuottaa ristiriitoja vuorovaikutukseen. Kuten vallankin suhteen, haluamme vaikuttaa asioihin, mutta perin juurin eri tavoilla. Useimmiten koemme toisen tavan omalaatuiseksi  tai vääräksi.

Korkean valtamotiivin henkilöt pitävät  itseään työteliäinä ja aikaansaavina, eivätkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät halua valtaa ja menestystä. He pitävät heitä jopa saamattomina, kunnianhimottomina ja vastuun pakoilijoina.

Matalan valtamotiivin omaavat henkilöt, haluavat nauttia muistakin asioista kuin työteosta ja suorittamisesta.  He näkevät korkean valtamotiivin ihmiset tiukkapipoisina puurtajina, jotka eivät osaa arvostaa muuta kuin työtä ja sen tekemistä. Molemmat voivat oppia toistensa näkökannoista ja laajentaa omaa toiminta-aluettaan.

***

Seuraavassa blogissa vuorossa on säästäminen. Oletko huoleton minimalisti vai hamstraava hamsteri, entä miten suhtaudut omaan ajankäyttösi?

Oivaltaen on kumppanisi, kun haluat kehittää omaa tai henkilöstösi motivoitumista, vuorovaikutustaitoja, esimiestyötä, johtamista tai työyhteisöjen toimintaa. Lue lisää, miten me voimme auttaa sinua kehittämään  itsesi johtamista ja henkilöstösi johtamista Reiss Motivaatioprofiilia hyödyntäen.